Hyppää sisältöön

Jätteiden vienti- ja tuontimäärät

Suomen ympäristökeskus toimii kansainvälisten jätesiirtojen lupaviranomaisena. Jätesiirtoihin myönnettävät luvat ovat voimassa vuoden (tai enintään kolme vuotta ns. ennakkohyväksyttyihin laitoksiin) ja niitä myönnetään vuosittain noin 200 kappaletta. Vuonna 2020 luvissa myönnettyjä jätesiirtoja tehtiin noin 13 000.

Kansainvälisistä jätesiirroista raportoidaan vuosittain Baselin sopimuksen sihteeristölle, joka julkaisee tietoaineiston tarkastettuaan sen. Maakohtaisissa raporteissa jätesiirtomäärät ovat taulukoissa 4 ja 5. Eri maiden raportit löytyvät tämän linkin kautta.

Jätteiden vienti- ja tuonti vuosina 2016–2020

Vuoden 2020 luvut ovat alustavia; viralliset luvut vuodelta 2020 julkaistaan vuoden 2021 lopussa

Vuonna 2020 Suomesta vietiin ulkomaille noin 340 000 tonnia EY:n jätteensiirtoasetuksen (JSA) N:o 1013/2006 mukaisella jätteensiirtoluvalla valvottavaa jätettä. Vientimäärä oli miltei 40 000 tonnia suurempi kuin vuonna 2019. Muutos johtui pääosin vaarallisen jätteen viennin kasvusta.

Jätteen vientimäärät (JSA:n mukainen jätesiirtolupa)
 

Jätteen tuontimäärä vuonna 2020, noin 143 000 tonnia, oli miltei 30 000 tonnia pienempi kuin vuonna 2019.

Jätteen tuontimäärät (JSA:n mukainen jätesiirtolupa)
 

Vaarallisen jätteen vienti ja tuonti

Vaarallisen jätteen tuonti kasvoi edelleen hitaasti. Vienti vuonna 2020 sen sijaan kasvoi miltei 40 000 tonnilla vuoteen 2019 verrattuna. Vaarallisen jätteen vienti oli vuonna 2020 miltei kolminkertainen tuontiin verrattuna. Määrät eivät sisällä sekalaista yhdyskuntajätettä.

Vaarallisen jätteen tuonti- ja vientimäärät (ei sisällä sekalaisen yhdyskuntajätteen Y46 vientiä)

Jätteen vienti ja tuonti hyödynnettäväksi / loppukäsiteltäväksi

Vuonna 2020 noin 98 % jätteistä, joista noin 60 % oli vaarallista jätettä (sis. sekalaisen yhdyskuntajätteen), vietiin hyödynnettäviksi. Hyödynnettäväksi vietiin mm. metallipitoisia jätteitä, käsiteltyä puujätettä, jäteakkuja ja –paristoja, rakennus- ja purkujätettä, yhdyskuntajätteitä sekä jäteperäisiä polttoaineita (RDF). Sekalaisen yhdyskuntajätteen (Y46) vienti muodosti hieman alle viidenneksen viennistä, metallipitoisten jätteiden vienti noin neljänneksen. Kaupallista alkuperää olevan yhdyskuntajätteen vienti väheni, kun taas jäteperäisten polttoaineiden vienti kasvoi. Edellä mainitut jätelajit muodostivat määrällisesti miltei 90 % viennistä.

Hyödynnettävän jätteen määrä tuonnista oli 87 % vuonna 2020. Puujätteen ja jäteöljyn tuonti kattoivat noin 75 % hyödynnettäväksi tuotavista jätteistä. Hyödynnettäväksi tuotiin myös mm. metallipitoisia jätteitä.

Vuonna 2020 loppukäsiteltäväksi tuodun jätteen määrä laski edellisestä vuodesta noin 18 000 tonniin. Jätteen poltossa syntyneitä jätteitä tuotiin Virosta noin 8 000 tonnia, sen sijaan PCB- ja dioksiinipitoisia jätteitä ei tuotu. Loppukäsiteltäväksi vietyjen jätteiden määrä oli miltei 8000 tonnia. Jätettä vietiin loppukäsiteltäväksi Ruotsiin ja Saksaan.

Jätteen tuonti- ja vientimäärät hyödynnettäväksi (R) / loppukäsiteltäväksi (D)

Jätteen vienti jätelajeittain ja kohdemaittain

Jätteiden vientimääriä on kuvattu alla jätelajeittain. Jätteet on luokiteltu jätteensiirtoasetuksen mukaisiin luokkiin (ns. Basel koodit) ja näytetty erillisinä, kun niiden määrä on huomattava.

Vuoden 2020 vienti oli suurempi kuin aikaisempina vuosina. Kasvua selittävät metallipitoisen jätteen ja käsitellyn puujätteen viennin kasvu. Samoin jäteperäisten polttoaineiden vienti kasvoi, kun taas kaupallista alkuperää olevan sekalaisen yhdyskuntajätteen vienti pieneni. Kotitalouksilta kerättyjä ja vastaavia muovipakkausjätteitä vietiin vuonna 2020 ensimmäistä kertaa.

Jätteen vientimäärät jätelajeittain (JSA:n mukainen jätesiirtolupa)

Jätteen vientimäärät maittain (JSA:n mukainen jätesiirtolupa)

Jätteen tuonti jätelajeittain ja maittain

Jätteiden tuontimääriä on kuvattu alla jätelajeittain. Jätteet on luokiteltu jätteensiirtoasetuksen mukaisiin luokkiin (ns. Basel koodit) ja näytetty erillisinä, kun niiden määrä on huomattava.

Jätteiden tuonti väheni edellisestä vuodesta ja oli vuonna 2020 noin 143 000 tonnia. Puujätteen tuonti väheni, kun taas jäteöljyn tuontimäärät kasvoivat. Metallikuonan tuonti Venäjältä jatkui (kyseinen jäte luokitellaan EU:ssa ns. vihreäksi jätteeksi). Jätteiden poltossa syntyneet jätteet tuodaan Viron jätteenpolttolaitoksesta, mikä näkyy myös maakohtaisissa tuonneissa.

Jätteen tuontimäärät jätelajeittain (JSA:n mukainen jätesiirtolupa)

Jätteen tuontimäärät maittain (JSA:n mukainen jätesiirtolupa)
 

 

Julkaistu 12.4.2016 klo 15.23, päivitetty 29.3.2021 klo 15.50
Aihealue: