Yhdyskuntajätteet

Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan asumisessa syntyvien jätteiden lisäksi niihin rinnastettavia kaupan, teollisuuden ja palveluiden jätteitä.

Arvion mukaan 65 prosenttia yhdyskuntajätteestä syntyy kotitalouksissa ja loput hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa.

2010-luvulla yhdyskuntajätemäärät nousivat aina vuoteen 2021 asti, jolloin yhdyskuntajätteitä syntyi lähes 3,5 miljoonaa tonnia. Vuonna 2022 määrä alkoi laskea ja vuonna 2023 yhdyskuntajätettä syntyi enää 2,6 miljoonaa tonnia.

Jätetietojen raportointi- ja tilastointimenetelmät ovat tarkentuneet ja kehittyneet, mitkä ovat osaltaan olleet vaikuttamassa yhdyskuntajätteeksi luokitellun jätemäärän laskuun vuodesta 2022.

Vuonna 2023 Suomessa syntyi henkeä kohden laskettuna aiempaa vähemmän, 466 kiloa yhdyskuntajätettä. Määrä oli vähemmän kuin EU-keskiarvo, joka vuonna 2023 oli 411 kiloa per asukas.

Edellisvuosina Suomen yhdyskuntajätteen määrät olivat voimakkaassa kasvussa ja vuonna 2021 yhdyskuntajätettä kertyi 629 kiloa per henkilö.

Myös EU-keskiarvo yhdyskuntajätteen määrässä per henkilö oli vuoteen 2021 asti kasvava, mutta trendi oli huomattavasti maltillisempi kuin Suomessa. Asukasta kohden laskettuna Suomen keskiarvo on pitkään ollut EU-keskiarvoa korkeampi.

Yhdyskuntajätteen määrä nousi vuoden 2015 tasosta 27 prosenttia vuoteen 2021 asti, minkä jälkeen määrä on pudonnut ollen vuonna 2023 enää viisi prosenttia vähemmän kuin vertailuvuonna 2015.

Samana aikana bruttokansantuotteen nousu on ollut maltillisempaa. Vuonna 2023 BKT:n kasvu verrattuna vuoteen 2015 oli kahdeksan prosenttia.

Jätetietojen raportointi- ja tilastointimenetelmät ovat tarkentuneet ja kehittyneet, mitkä ovat osaltaan olleet vaikuttamassa yhdyskuntajätteeksi luokitellun jätemäärän laskuun vuodesta 2022.

Nykytilastojen valossa ei vielä voida yksiselitteisesti sanoa, onko Suomi onnistunut tavoittelemassaan irtikytkennässä, jossa jätemäärät kehittyisivät irrallaan talouskasvusta.

Uudet kiertotalouden toimintamallit voivat samanaikaisesti luoda hyvinvointia ja tuottaa vähemmän jätettä. Jätteen synnyn ehkäisy ei tällöin liity toiminnan volyymien supistumiseen.

Suomen yhdyskuntajätteiden käsittelytavoissa tapahtui vuosien 2006-2016 aikana iso murros. Kaatopaikalle sijoittaminen lakkasi lähes kokonaan, ja sen tilalle on tullut energiana hyödyntäminen. Tähän on vaikuttanut erityisesti vuonna 2016 voimaan tullut orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto, sekä lisääntynyt polttolaitoskapasiteetti.

Kierrätysaste on vaihdellut vuoden 2015 jälkeen ollen noin 39-43 prosenttia. Vuonna 2023 yhdyskuntajätteen kierrätysaste laskettuna kierrätyksen osuudella kokonaisjätemäärästä kasvoi 45 prosenttiin. Kierrätysasteen kehityskulun taustalla vaikuttavat muutokset jätekoostumuksessa (esim. paperin väheneminen) ja toisaalta yhdyskuntajätettäkin hyödyntävien biokaasulaitosten määrän kasvu.

Suomi on muiden EU-maiden tavoin sitoutunut kierrättämään yhdyskuntajätteistä 55 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035.

Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysaste on vaihdellut vuoden 2015 jälkeen ollen noin 39-43 prosenttia. Vuonna 2023 yhdyskuntajätteen kierrätysaste laskettuna kierrätyksen osuudella kokonaisjätemäärästä kasvoi 45 prosenttiin. Kierrätysasteen kehityskulun taustalla vaikuttavat muutokset jätekoostumuksessa (esim. paperin väheneminen) ja toisaalta yhdyskuntajätettäkin hyödyntävien biokaasulaitosten määrän kasvu.

Suomi on muiden EU-maiden tavoin sitoutunut kierrättämään yhdyskuntajätteistä 55 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035.

Suomen heikko kierrätysaste on huomioitu myös Euroopan komissiossa. Suomi on mukana komission listalla maista, joilla on vaikeuksia saavuttaa ensimmäiset vuoden 2025 kierrätystavoitteet.

Komission arvio perustuu vuoden 2020 lukuihin. Raportin mukaan jätteen määrää pitäisi vähentää esimerkiksi lisäämällä uudelleenkäyttöä. Lisäksi erityisesti biojätteen ja muovin kierrätystä tulisi lisätä.

Suomessa yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitus on lakannut vuoden 2016 jälkeen lähes kokonaan. Vuonna 2023 kaatopaikkasijoitus ja muu loppukäsittely asukasta kohden oli enää noin 2 kiloa. EU:ssa määrä oli 115 kiloa henkeä kohden laskettuna.

Jätteenpolton määrä on Suomessa kasvanut voimakkaasti. Valtaosa yhdyskuntajätteen poltosta on energiahyödynnystä. Vuonna 2023 jätteenpolton määrä laski aiemmista vuosista ollen noin 255 kiloa asukasta kohden. Tähän vaikutti osaltaan yhdyskuntajätteen aiempaa tarkempi tilastointimenetelmä. EU:ssa vastaava luku laski hieman aiemmasta, 129 kilogrammaan per henkilö vuonna 2023 .

Indikaattori kuvaa yhdyskuntajätemäärää, joka ei ole päätynyt kierrätykseen, vaan jonka materiaali on menetetty polttoon tai loppukäsittelyyn. Lisäksi indikaattori havainnollistaa jätteenpolton ja kaatopaikkakäsittelyn välisen suhteen kehitystä.