Jätetietojen kansallinen raportointi

Suomen ympäristökeskus vastaa jätedirektiivin, kaatopaikkadirektiivin ja lietedirektiivin mukaisista kansallisista jäteraportoinneista. Direktiiviraportoinnit koostetaan vuosittain pääsääntöisesti kesä-elokuussa.

Suurin osa tiedoista saadaan Tilastokeskuksen jätetilastosta; lisäksi hyödynnetään muun muassa ympäristönsuojelun tietojärjestelmä YLVA:a. Osa laskelmista tehdään Suomen ympäristökekuksessa.

Jätedirektiivin raportointi edellyttää tietoja yhdyskuntajätteistä, uudelleenkäytöstä, rakennus- ja purkujätteistä sekä jäteöljyistä. Lisäksi Suomen ympäristökeskus tuottaa kotikompostoinnin päivittyvän määräarvion, jota hyödynnetään Tilastokeskuksen julkaisemassa jätetilastossa.

Yhdyskuntajätteistä raportoidaan kokonais- ja käsittelymäärät, kierrätysaste sekä yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitus. Uudelleenkäytöstä raportoidaan tuoteryhmäkohtaiset määrätiedot sekä listaus valtakunnallisista uudelleenkäyttöä edistävistä toimenpiteistä. Rakennus- ja purkujätteistä raportoidaan määrä- ja käsittelytiedot. Jäteöljyistä raportoidaan markkinoille saatetut, syntyneet ja käsitellyt jäteöljyt öljytyypeittäin.

Kaatopaikkadirektiivin mukaisesti raportoidaan kaatopaikoille sijoitetut biohajoavat yhdyskuntajätteet.

Lietedirektiivin mukainen raportointi koostuu yhdyskuntien jätevesilietteen analyysitiedoista sekä lietemääristä. Lisäksi raportointi edellyttää paikkatietojen tuottamista niistä kohteista, jotka ovat vastaanottaneet maanviljelykseen lietettä.

Kaikki vuosittaiset raportointitiedot sekä niitä koskevat laaturaportit ovat saatavilla Suomen ympäristökeskuksen metatietopalvelussa.

Voit tarkastella raportointidataa oheisesta Excelistä tai alla olevista kuvaajista.

Suomi on muiden EU-maiden tavoin sitoutunut kierrättämään yhdyskuntajätteistä 55 % vuoteen 2025 mennessä, 60 % vuonna 2030 ja 65 % vuonna 2035.

Suomi on laskenut yhdyskuntajätteen kierrätysasteen kahdella eri menetelmällä. Menetelmässä 4 on mukana kaikki kierrätetty yhdyskuntajäte. Menetelmä 2 huomioi paperin ja kartongin, metallin, muovin, lasin, biojätteen sekä sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätyksen.

Menetelmän 2 mukainen kierrätysaste vuonna 2024 oli 56 % kun menetelmällä 4 laskettuna se oli vain 49 %. EU-keskiarvo samana vuonna oli 48 %. Menetelmä 2 on siis Suomen kannalta edullisempi. Vuodesta 2025 alkaen Suomi saa raportoida enää ainoastaan menetelmällä 4.

Vuonna 2024 Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysaste kasvoi edellisvuodesta. Laskentamenetelmällä 4 Suomi on vielä kaukana 55 %:n kierrätystavoitteesta vuonna 2025.

Materiaalikohtaisesti tarkasteltuna, eli kaikesta erilliskerätystä jätteestä korkein kierrätysaste Suomessa on sähkö- ja elektroniikkaromulla, mikä nousi 91 %:iin vuonna 2024. Seuraavaksi korkeimmat ovat lasin, paperin ja kartongin sekä metallijätteen kierrätysasteet. Muovin kierrätysaste on matalin: vuonna 2024 se oli 22 %. On huomioitava, että materiaalikohtaiset kierrätysasteet eivät ole samat kuin pakkausjätteen kierrätysasteet.

Yhdyskuntajätemäärien kehitystä seurataan myös Suomen ympäristökeskuksen koostamilla Valtakunnallisen jätesuunnitelman seurannan indikaattoreilla: https://www.ymparisto.fi/fi/kestava-kierto-ja-biotalous/kierratys-ja-jatteet/valtakunnallisen-jatesuunnitelman-seuranta

Suomen ympäristökeskus tuottaa kotikompostoidun yhdyskuntajätteen määräarvion, jota hyödynnetään Tilastokeskuksen julkaisemassa jätetilastossa. Kotikompostoinnin yleisyyttä on arvioitu laajalla kyselyllä, minkä lisäksi kansallisia jätetilastoja hyödynnetään sen määrän arvioinnissa. Tulevaisuudessa laskennassa tullaan hyödyntämään myös kuntien kompostointirekisterien tietoja

Kotikompostoidun biojätteen määrä on vuosina 2021-2024 ollut vajaa 60 000 tonnia vuosittain. Vuonna 2024 sen osuus yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä oli 2,3 %.

Kotikompostoidun biojätteen määrä vuodessa kotikompostoivaa asukasta kohden laskettuna on noin 40 kiloa per henkilö. Keskimäärin noin 29 % suomalaisista kotikompostoi: se on yleisintä omakoti- ja paritaloissa, joista noin 55 % kotikompostoi. Vastaavasti noin 5 % rivitaloasukkaista ja noin 1 % kerrostaloasukkaista kotikompostoi. Biojätteiden käsittelyyn käytettävä kotikompostori on käytössä keskimäärin 10,8 kuukautta vuodessa.

Suomen ympäristökeskus selvitti uudelleenkäyttömääriä tuoteryhmittäin ensimmäistä kertaa vuodelle 2021. Määrätiedot raportoidaan kolmen vuoden välein. Seuraava määräraportointi koskee vuotta 2027.

Raportoitavia tuoteryhmiä ovat tekstiilit, huonekalut, sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä rakennusmateriaalit ja -tuotteet.

Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan vuonna 2024 eniten uudelleenkäytettiin huonekaluja, joiden määrä oli 20 400 tonnia. Toiseksi eniten uudelleenkäyttöön ohjautui tekstiilejä, joita oli 17 700 tonnia.

Määrätiedot kerättiin uudelleenkäyttötoimijoille suunnatulla kyselyllä. Toimijoihin kuului muun muassa kirpputoreja, kierrätyskeskuksia ja hyväntekeväisyysjärjestöjä.

Lisäksi Suomen ympäristökeskus raportoi vuosittain listauksen valtakunnallisista uudelleenkäyttöä edistävistä toimenpiteistä.

Rakennus- ja purkujätteellä tarkoitetaan rakennuksen tai muun kiinteän rakennelman uudis- ja korjausrakentamisessa ja purkamisessa, maa- ja vesirakentamisessa sekä muissa rakennus- ja purkutoiminnoissa syntyvää jätettä. Raportoinnissa mineraalijätteisiin ei ole laskettu mukaan maamassoja.

Vuonna 2024 rakentamisen jätemäärä laski 10,8 miljoonaan tonniin. Vaarallisen jätteen määrä ja osuus laski merkittävästi edellisvuodesta. Niiden osuus kokonaisjätemäärästä oli 1,2 %.

Valtaosa, noin 97 % rakentamisen jätteistä oli mineraalijätteitä. Toisiksi eniten syntyi puujätettä, jonka määrä laski vuonna 2024 ollen 193 000 tonnia. Rakentamisen puujätteen määrä on ollut laskussa.

Rakentamisen jätemäärät vaihtelevat yleisen taloudellisen tilanteen ja siten rakentamisen määrän mukaan.

Vuonna 2024 rakennus- ja purkujätettä hyödynnettiin materiaalina merkittävästi edellisvuosia enemmän. Materiaalihyödynnykseen jätettä päätyi yhteensä 1 176 000 tonnia, mikä vastasi 73 % syntyneestä rakennus- ja purkujätemäärästä. Merkittävin tekijä kasvun taustalla on kierrätyksen huomattava lisääntyminen.

Materiaalihyödynnyksen kokonaismäärään sisältyvät myös maantäyttöön ohjautuneet rakennus- ja purkujätteet, joita oli vuonna 2024 noin 66 000 tonnia. Maantäytön määrä kasvoi edellisvuodesta.

Raportoidut tiedot ovat myös Valtakunnallisen jätesuunnitelman seurannan indikaattoreita. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on, että vuoteen 2027 mennessä rakennus- ja purkujätteestä hyödynnetään materiaalina vähintään 70 %.

Rakentamisen jätetilastoinnissa materiaalihyödynnyksen kokonaismäärään sisältyvä uudelleenkäytön valmistelu on aiemmin arvioitu suuntaa-antavasti. Vuodesta 2017 alkaen tilastointi on tarkentunut maantäyttöön ohjautuneiden jätemäärien osalta. Vuosien 2015-2016 arviot maantäytön jätemääristä olivat todellista suurempia, mikä selittää materiaalihyödynnyksen määrän laskun vuonna 2017.

Vuonna 2024 Suomessa markkinoille saatettiin 430 tuhatta tonnia öljyjä kuivapainona mitattuna; määrä laski merkittävästi edellisvuodesta.

Vuosien 2020-2022 välillä jäteöljyjen loppukäsittelymäärät laskivat, mutta markkinoille saatettujen öljymäärien mukaisesti ne nousivat vuonna 2023 ja laskivat vuonna 2024. Jäteöljyjen energiahyödyntäminen väheni merkittävästi: vuonna 2024 energiana hyödynnettiin jopa 90 % vähemmän jäteöljyjä kuin edellisvuonna. Regeneroinnin määrä laski edellisvuodesta.

Tiedot on raportoitu uusien raportointivelvotteiden mukaisesti vuodesta 2020 alkaen. Raportointiluokat sisältävät vain osan öljyjätteistä, kuten mineraali- ja synteettiset öljyt sekä teollisuusöljyt. Mukaan ei lasketa esimerkiksi kiinteitä öljyjätteitä tai polttonesteiden jäteöljyjä.

Biohajoava yhdyskuntajäte sisältää erilliskerätyn biohajoavan keittiö- ja puutarhajätteen sekä muun kuin erilliskerätyn biohajoavan yhdyskuntajätteen, eli sekalaisen yhdyskuntajätteen joukossa olevat biohajoavat jätteet ja erilliskerätyt biohajoavat jätejakeet kuten paperin.

Biohajoava yhdyskuntajäte sisältää erilliskerätyn biohajoavan keittiö- ja puutarhajätteen sekä muun kuin erilliskerätyn biohajoavan yhdyskuntajätteen, eli sekalaisen yhdyskuntajätteen joukossa olevat biohajoavat jätteet ja erilliskerätyt biohajoavat jätejakeet kuten paperin.

Biohajoavan yhdyskuntajätteen määrä vaihteli 1,8 ja yli 2 miljoonan tonnin välillä vuosina 2010-2019. Korkeimmillaan määrä oli vuonna 2021, jolloin sitä syntyi yli 2,3 miljoonaa tonnia. Tämän jälkeen määrä on lähtenyt laskuun, ja vuonna 2024 biohajoavaa yhdyskuntajätettä syntyi noin 1,7 miljoonaa tonnia.

Samaan aikaan biohajoavan yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitus on vähentynyt. Vuonna 2016 voimaan tulleen orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon ansiosta kaatopaikoille sijoitetun biohajoavan yhdyskuntajätteen määrät ovat vähentyneet merkittävästi. Vuonna 2024 kaatopaikoille sijoitettiin enää 4 100 tonnia biohajoavaa yhdyskuntajätettä.

Biohajoavan yhdyskuntajätteen määrä asukasta kohden laskettuna kasvoi vuodesta 2017 vuoteen 2021, jolloin kokonaismäärä oli 421 kiloa per asukas. Vuonna 2024 määrä oli 310 kg. Valtaosa, 74 % syntyvästä biohajoavasta yhdyskuntajätteestä on muuta, kuin erilliskerättyä biohajoavaa yhdyskuntajätettä, joka päätyy jätehuoltoon mm. sekajätteen seassa. Sekajätteessä on varsinaisen biojätteen lisäksi muun muassa paperia, kartonkia ja pahvia, jotka tulisi kierrättää materiaalina.

Lietteen muodostus ja maatalouskäyttö koskee yhdyskuntien jätevesilietteitä.

Lietteen muodostus yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilla on laskenut vuodesta 2019. Vuonna 2024 määrä kasvoi edellisvuodesta ollen 152 tuhatta tonnia kuiva-aineena mitattuna.

Vuonna 2024 lietettä ohjautui maatalouskäyttöön lähes 60 tuhatta tonnia; määrä kasvoi edellisvuodesta. Maataloudessa hyödynnetään noin 40 % lietteestä lannoitteena.

Jätevesiliete käsitellään aina ennen maatalouskäyttöä esim. mädättämällä, kompostoimalla tai kalkkistabiloinnilla.

Lietedirektiivi paikkatietoaineiston raportointi

EU:n puhdistamolietteen maanviljelykäyttöä koskevan direktiivin raportointisäännökset edellyttävät spatiaalisen datan keruuta. Kyseisessä kartassa näkyy Suomen raportoima paikkatietoaineisto.

Kartassa on esitetty violetilla värillä kunnat, joiden alueella on vuonna 2024 levitetty yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilla syntynyttä käsiteltyä lietettä maanviljelyskäyttöön. Alueellisesti tarkasteltuna lietettä on levitetty etenkin Etelä- ja Lounais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Savossa. Lietteen levitysalueet vaihtelevat jonkin verran vuosittain.

Aineisto on koostettu YLVA-tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella ja paikkatietoaineiston lähtöaineistona on Maanmittauslaitoksen hallinnolliset alueet.

Lisää aiheesta

Municipal waste by waste management operations (Eurostat)

Jätelaki (Finlex)

Suomen ympäristökeskus: Jätteiden keräys, kuljetus ja välitys Suomen sisällä

Suomen ympäristökeskus: Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta

Jätetilasto (Tilastokeskus)

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Jätetietojen kansallinen raportointi

Lisää aiheesta

Yhteystiedot

Julkaisija