Jätetietojen kansallinen raportointi

Suomen ympäristökeskus vastaa jätedirektiivin, kaatopaikkadirektiivin ja lietedirektiivin mukaisista kansallisista jäteraportoinneista. Direktiiviraportoinnit koostetaan vuosittain pääsääntöisesti kesä-elokuussa.

Suurin osa tiedoista saadaan Tilastokeskuksen jätetilastosta; lisäksi hyödynnetään muun muassa ympäristönsuojelun tietojärjestelmä YLVA:a. Osa laskelmista tehdään Suomen ympäristökekuksessa.

Jätedirektiivin raportointi edellyttää tietoja yhdyskuntajätteistä, uudelleenkäytöstä, rakennus- ja purkujätteistä sekä jäteöljyistä. Lisäksi Suomen ympäristökeskus tuottaa kotikompostoinnin päivittyvän määräarvion, jota hyödynnetään Tilastokeskuksen julkaisemassa jätetilastossa.

Yhdyskuntajätteistä raportoidaan kokonais- ja käsittelymäärät, kierrätysaste sekä yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitus. Uudelleenkäytöstä raportoidaan tuoteryhmäkohtaiset määrätiedot sekä listaus valtakunnallisista uudelleenkäyttöä edistävistä toimenpiteistä. Rakennus- ja purkujätteistä raportoidaan määrä- ja käsittelytiedot. Jäteöljyistä raportoidaan markkinoille saatetut, syntyneet ja käsitellyt jäteöljyt öljytyypeittäin.

Kaatopaikkadirektiivin mukaisesti raportoidaan kaatopaikoille sijoitetut biohajoavat yhdyskuntajätteet.

Lietedirektiivin mukainen raportointi koostuu yhdyskuntien jätevesilietteen analyysitiedoista sekä lietemääristä. Lisäksi raportointi edellyttää paikkatietojen tuottamista niistä kohteista, jotka ovat vastaanottaneet maanviljelykseen lietettä.

Kaikki vuosittaiset raportointitiedot sekä niitä koskevat laaturaportit ovat saatavilla Suomen ympäristökeskuksen metatietopalvelussa.

Voit tarkastella raportointidataa oheisesta Excelistä tai alla olevista kuvaajista.

Suomi on muiden EU-maiden tavoin sitoutunut kierrättämään yhdyskuntajätteistä 55 % vuoteen 2025 mennessä, 60 % vuonna 2030 ja 65 % vuonna 2035.

Suomi on laskenut yhdyskuntajätteen kierrätysasteen kahdella eri menetelmällä. Menetelmässä 4 on mukana kaikki kierrätetty (ml. uudelleenkäytön valmistelu) yhdyskuntajäte. Menetelmä 2 huomioi paperin ja kartongin, metallin, muovin, lasin, biojätteen sekä sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätyksen.

Menetelmän 2 mukainen kierrätysaste vuonna 2023 oli 51 % kun menetelmällä 4 laskettuna se oli vain 45 %. EU-keskiarvo samana vuonna oli 48 %. Menetelmä 2 on siis Suomen kannalta edullisempi.

Vuonna 2023 Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysaste kasvoi hieman edellisvuodesta. Silti kummallakin laskentamenetelmällä Suomi on vielä kaukana 55 %:n kierrätystavoitteesta.

Materiaalikohtaisesti tarkasteltuna, eli kaikesta erilliskerätystä jätteestä korkein kierrätysaste Suomessa on sähkö- ja elektroniikkaromulla, mikä nousi 88 %:iin vuonna 2023. Seuraavaksi korkeimmat ovat lasin, paperin ja kartongin sekä metallijätteen kierrätysasteet. Muovin kierrätysaste on matalin: vuonna 2023 se oli 19 %. On huomioitava, että materiaalikohtaiset kierrätysasteet eivät ole samat kuin pakkausjätteen kierrätysasteet.

Yhdyskuntajätemäärien kehitystä seurataan myös Suomen ympäristökeskuksen koostamilla Valtakunnallisen jätesuunnitelman seurannan indikaattoreilla: https://www.ymparisto.fi/fi/kestava-kierto-ja-biotalous/kierratys-ja-jatteet/valtakunnallisen-jatesuunnitelman-seuranta.

Yhdyskuntajätemäärien kehitystä seurataan myös Suomen ympäristökeskuksen koostamilla Valtakunnallisen jätesuunnitelman seurannan indikaattoreilla: https://www.ymparisto.fi/fi/kestava-kierto-ja-biotalous/kierratys-ja-jatteet/valtakunnallisen-jatesuunnitelman-seuranta.

Suomen ympäristökeskus tuottaa kotikompostoidun yhdyskuntajätteen määräarvion, jota hyödynnetään Tilastokeskuksen julkaisemassa jätetilastossa. Kotikompostoinnin yleisyyttä on arvioitu laajalla kyselyllä, minkä lisäksi kansallisia jätetilastoja hyödynnetään sen määrän arvioinnissa. Tulevaisuudessa laskennassa tullaan hyödyntämään myös kuntien kompostointirekisterien tietoja

Kotikompostoidun biojätteen määrä on vuosina 2021-2023 ollut vajaa 60 000 tonnia vuosittain. Vuonna 2023 sen osuus yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä kasvoi hieman ollen 2,3 %.

Kotikompostoidun biojätteen määrä vuodessa kotikompostoivaa asukasta kohden laskettuna on noin 40 kiloa per henkilö. Keskimäärin noin 29 % suomalaisista kotikompostoi: se on yleisintä omakoti- ja paritaloissa, joista noin 55 % kotikompostoi. Vastaavasti noin 5 % rivitaloasukkaista ja noin 1 % kerrostaloasukkaista kotikompostoi. Biojätteiden käsittelyyn käytettävä kotikompostori on käytössä keskimäärin 10,8 kuukautta vuodessa.

Suomen ympäristökeskus selvitti uudelleenkäyttömääriä tuoteryhmittäin ensimmäistä kertaa vuodelle 2021. Määrätiedot raportoidaan jatkossa kolmen vuoden välein. Vuoden 2024 tiedot raportoidaan vuonna 2026.

Eniten uudelleenkäytettiin tekstiilejä, joiden määrä oli 16 100 tonnia. Toiseksi eniten uudelleenkäyttöön ohjautui huonekaluja, joita oli 15 500 tonnia.

Määrätiedot kerättiin uudelleenkäyttötoimijoille suunnatulla kyselyllä. Toimijoihin kuului muun muassa kirpputoreja, kierrätyskeskuksia ja hyväntekeväisyysjärjestöjä.

Lisäksi Suomen ympäristökeskus raportoi vuosittain listauksen valtakunnallisista uudelleenkäyttöä edistävistä toimenpiteistä.

Rakennus- ja purkujätteellä tarkoitetaan rakennuksen tai muun kiinteän rakennelman uudis- ja korjausrakentamisessa ja purkamisessa, maa- ja vesirakentamisessa sekä muissa rakennus- ja purkutoiminnoissa syntyvää jätettä. Raportoinnissa mineraalijätteisiin ei ole laskettu mukaan maamassoja.

Vuonna 2023 rakentamisen jätemäärä kasvoi edellisvuoden laskun jälkeen 12,5 miljoonaan tonniin. Vaarallisen jätteen osuus oli 1,9 %, mikä oli hieman enemmän kuin edellisvuonna.

Valtaosa, noin 97 % rakentamisen jätteistä oli mineraalijätteitä. Toisiksi eniten syntyi puujätettä, jonka määrä vuonna 2023 oli 234 000 tonnia. Rakentamisen puujätteen määrä on ollut laskussa.

Rakentamisen jätemäärät vaihtelevat yleisen taloudellisen tilanteen ja siten rakentamisen määrän mukaan.

Vuonna 2023 rakennus- ja purkujätettä hyödynnettiin materiaalina edellisvuotta enemmän. Materiaalihyödynnykseen jätettä päätyi yhteensä 726 000 tonnia, mikä vastasi 54 % syntyneestä rakennus- ja purkujätemäärästä. Materiaalihyödynnysaste ei kasvanut edellisvuodesta johtuen kokonaisjätemäärän kasvusta.

Määrään sisältyvät myös maantäyttöön ohjautuneet rakennus- ja purkujätteet, joita oli noin 48 000 tonnia. Maantäytön osuus pieneni edellisvuodesta.

Raportoidut tiedot ovat myös Valtakunnallisen jätesuunnitelman seurannan indikaattoreita. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on, että vuoteen 2027 mennessä rakennus- ja purkujätteestä hyödynnetään materiaalina vähintään 70 %.

Rakentamisen jätetilastoinnissa materiaalihyödynnyksen kokonaismäärään sisältyvä uudelleenkäytön valmistelu on aiemmin arvioitu suuntaa-antavasti. Vuodesta 2017 alkaen tilastointi on tarkentunut maantäyttöön ohjautuneiden jätemäärien osalta. Vuosien 2015-2016 arviot maantäytön jätemääristä olivat todellista suurempia, mikä selittää materiaalihyödynnyksen määrän laskun vuonna 2017.

Vuonna 2023 Suomessa markkinoille saatettiin 570 tuhatta tonnia öljyjä kuivapainona mitattuna; määrä kasvoi selvästi, yli 70 % edellisvuodesta.

Vuosien 2020-2022 välillä jäteöljyjen loppukäsittelymäärät laskivat, mutta markkinoille saatettujen öljymäärien mukaisesti ne nousivat vuonna 2023. Jäteöljyjen energiahyödyntämisessä ei tapahtunut suurta muutosta, mutta regeneroinnin määrä kasvoi lähes kolminkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna.

Tiedot on raportoitu uusien raportointivelvotteiden mukaisesti vuodesta 2020 alkaen. Raportointiluokat sisältävät vain osan öljyjätteistä, kuten mineraali- ja synteettiset öljyt sekä teollisuusöljyt. Mukaan ei lasketa esimerkiksi kiinteitä öljyjätteitä tai polttonesteiden jäteöljyjä.

Biohajoava yhdyskuntajäte sisältää erilliskerätyn biohajoavan keittiö- ja puutarhajätteen sekä muun kuin erilliskerätyn biohajoavan yhdyskuntajätteen, eli sekalaisen yhdyskuntajätteen joukossa olevat biohajoavat jätteet ja erilliskerätyt biohajoavat jätejakeet kuten paperin.

Biohajoavan yhdyskuntajätteen määrä vaihteli 1,8 ja yli 2 miljoonan tonnin välillä vuosina 2010-2019. Korkeimmillaan määrä oli vuonna 2021, jolloin sitä syntyi yli 2,3 miljoonaa tonnia. Tämän jälkeen määrä on lähtenyt laskuun, ja vuonna 2023 biohajoavaa yhdyskuntajätettä syntyi vajaa 1,8 miljoonaa tonnia.

Samaan aikaan biohajoavan yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitus on vähentynyt. Vuonna 2016 voimaan tulleen orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon ansiosta kaatopaikoille sijoitetun biohajoavan yhdyskuntajätteen määrät ovat vähentyneet merkittävästi. Vuonna 2023 kaatopaikoille sijoitettiin enää 6 300 tonnia biohajoavaa yhdyskuntajätettä.

Biohajoavan yhdyskuntajätteen määrä asukasta kohden laskettuna kasvoi vuodesta 2017 vuoteen 2021, jolloin kokonaismäärä oli 421 kiloa per asukas. Vuonna 2023 määrä laski 314 kg:aan. Valtaosa, lähes 80 % syntyvästä biohajoavasta yhdyskuntajätteestä on muuta, kuin erilliskerättyä biohajoavaa yhdyskuntajätettä, joka päätyy jätehuoltoon sekajätteen seassa.

Lietteen muodostus ja maatalouskäyttö koskee yhdyskuntien jätevesilietteitä.

Lietteen muodostus yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilla on laskenut vuodesta 2019. Vuonna 2023 määrä laski noin 8 % edellisvuodesta, ollen 142 tuhatta tonnia kuiva-aineena mitattuna.

Vuonna 2023 lietettä ohjautui maatalouskäyttöön 56 tuhatta tonnia; määrä laski edellisvuodesta samansuuntaisesti noin 8 %. Maataloudessa hyödynnetään noin 40 % lietteestä lannoitteena.

Jätevesiliete käsitellään aina ennen maatalouskäyttöä esim. mädättämällä, kompostoimalla tai kalkkistabiloinnilla.

Lietedirektiivi paikkatietoaineiston raportointi

EU:n puhdistamolietteen maanviljelykäyttöä koskevan direktiivin raportointisäännökset edellyttävät spatiaalisen datan keruuta. Kyseisessä kartassa näkyy Suomen raportoima paikkatietoaineisto.

Kartassa on esitetty violetilla värillä kunnat, joissaden alueella on vuonna 2024 levitetty yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilla syntynyttä käsiteltyä lietettä maanviljelyskäyttöön. Alueellisesti tarkasteltuna lietettä on levitetty etenkin Etelä- ja Lounais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Savossa. Lietteen levitysalueet vaihtelevat jonkin verran vuosittain.

Aineisto on koostettu YLVA-tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella ja paikkatietoaineiston lähtöaineistona on Maanmittauslaitoksen hallinnolliset alueet.

Lisää aiheesta

Municipal waste by waste management operations (Eurostat)

Jätelaki (Finlex)

Suomen ympäristökeskus: Jätteiden keräys, kuljetus ja välitys Suomen sisällä

Suomen ympäristökeskus: Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta

Jätetilasto (Tilastokeskus)

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Jätetietojen kansallinen raportointi

Lisää aiheesta

Yhteystiedot

Julkaisija