Jätehuollon yleinen kehitys

Kokonaisjätemäärä on vaihdellut vuosien 2017-2023 välillä. Vuonna 2023 jätteen määrä palasi lähes vuoden 2021 tasolle. Jätettä syntyi yhteensä 122 miljoonaa tonnia, mikä oli yli 7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Jätekertymän kasvu johtui pääosin kaivostoiminnan ja louhinnan jätemäärän kasvusta. Myös rakentamisen jätemäärä kasvoi 18 prosenttia.

Eniten jätettä syntyy juuri kaivostoiminnasta ja louhinnasta, minkä lisäksi jätettä syntyy erityisesti rakentamisesta. Näissä toiminnoissa syntyy pääosin mineraalijätteitä, jotka ovat lähinnä erilaisia maa- ja kiviaineksia. Pienempi osa mineraalijätteistä on tuhkaa, tiiltä ja betonia. Tuhkaa syntyy myös energiantuotannosta.

Energiantuotannon jätemäärä kasvoi voimakkaasti 1,8 miljoonaan tonniin, mikä oli 83 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Jätteitä hyödynnettiin energiana noin 54 000 tonnia vähemmän kuin aiemmin.

Kotitalouksien osuus kaikesta syntyvästä jätteestä on pieni; vuonna 2023 niiden osuus oli vain 1,3 prosenttia.

Väkilukuun suhteutettuna Suomen jätemäärä oli vuonna 2022 edellisvuosien tapaan EU:n korkein, noin 20 tonnia per henkilö, kun EU-keskiarvo samana vuonna oli vajaa 5 tonnia per henkilö.

Koska alkutuotannon epätasainen jakautuminen aiheuttaa valtioiden vertailukelpoisuudessa haasteita, ilmoittaa EU jätteen syntymäärät myös ilman suurimpia mineraalijäte-eriä. Näin tarkasteltuna Suomessa syntyi jätettä 1 800 kiloa per henkilö, EU-keskiarvon ollessa 1 774 kiloa. Suomen jätemäärä ilman suurimpia mineraalijäte-eriä on laskenut koko tarkastelujakson ajan.

Jätteiden käsittelymäärät ovat jätteiden syntymäärien tapaan vaihdelleet vuosina 2017-2023.

Kaikesta syntyvästä jätteestä valtaosa käsitellään sijoittamalla kaatopaikoille. Vuonna 2023 jätteiden käsittelymäärät kasvoivat noin 10 prosenttia edellisvuodesta.

Suurin osa käsiteltävästä jätteestä on kaivosalueille läjitettävää mineraalijätettä. Valtaosa mineraalijätteistä on peräisin kaivostoiminnasta ja louhinnasta, josta syntyvä jätemäärä kasvoi 7 prosenttia. Rakentamisen mineraalijätteiden määrä kasvoi 16 prosenttia. Mineraalijätteiden suuren määrän takia loppusijoittamisen osuus kaikesta jätteenkäsittelystä oli noin 85 prosenttia.

Kaatopaikoille sijoitetaan vain sellaisia jätteitä, joiden hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista tai kannattavaa. Yhdyskuntajätteiden kaatopaikkasijoitus on loppunut lähes kokonaan.

Tehdasteollisuudessa syntyneistä jätteistä valtaosa hyödynnetään joko energiana tai materiaalina.

Materiaalihyödynnyksen kokonaismäärä ja osuus kaikesta jätteenkäsittelystä väheni edellisvuoteen verrattuna. Energiahyödynnyksen kokonaismäärä pysyi edellisvuoden tasolla.

Vuonna 2023 vaarallisten jätteiden kokonaismäärä laski noin 16 prosenttia edellisvuodesta. Huomattava osa kaivannaistoiminnan ja kaivosmineraalien jalostamisen jätteistä luokitellaan nykyään vaarallisiksi jätteiksi. Tämä nostaa vaarallisten jätteiden osuuden korkeaksi aiempaan verrattuna.

Mineraalien kaivun osuus vaarallisten jätteiden synnystä oli 93 prosenttia.

Seuraavaksi eniten, 1,2 miljoonaa tonnia, vaarallisia jätteitä syntyi teollisuudessa. Määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. Teollisuuden aloista selvästi eniten vaarallista jätettä syntyy metallien jalostuksessa ja metallituotteiden valmistuksessa.

Vaarallisia jätteitä, kuten elektroniikkaa, lääkejätteitä ja jäteöljyä kertyy myös pieniä määriä kotitalouksissa ja palvelualoilla. Vuonna 2023 niiden osuus kaikista vaarallisista jätteistä oli 0,3 prosenttia.

Vaarallisten jätteiden käsittelymäärät laskivat noin 24 miljoonaan tonniin vuonna 2023. Valtaosa vaarallisesta jätteestä käsitellään sijoittamalla vaarallisen jätteen kaatopaikoille. Huomattava osa kaivannaistoiminnan ja kaivosmineraalien jalostamisen jätteistä luokitellaan nykyään vaarallisiksi jätteiksi, mikä nostaa vaarallisten jätteiden määrää verrattuna muutamaa vuotta vanhempiin tilastoihin.
Vaarallisten jätteiden hyödyntäminen materiaalina tai energiana on vähäistä, ja niiden osuus väheni edellisvuodesta ollen vain 1 prosenttia vaarallisten jätteiden kokonaiskäsittelymäärästä.

Suomessa vaarallista jätettä poltetaan vaarallisen jätteen polttoon luvitetuissa jätevoimaloissa. Osaa vaaralliseksi luokitelluista jätteistä, kuten kyllästettyä puuta tai öljyjätettä, voidaan polttaa muissakin polttolaitoksissa, mikäli ympäristölupa sen sallii.

Jätesiirtoluvan vaativien (jätteensiirtoasetus, JSA) kansainvälisten jätesiirtojen määrä on tuonnin osalta kasvanut viime vuosina. Vuonna 2024 jätettä tuotiin Suomeen ennätysmäärä, noin 470 tuhatta tonnia. Kasvua edellisvuoteen oli yli 50 prosenttia.

Huomattavin muutos edellisvuoteen verrattuna oli jäteperäisten polttoaineiden tuonti, joka kasvoi lähes 90 prosenttia. Myös edellisenä vuotena jäteperäisten polttoaineiden tuonti nelinkertaistui. Ainoastaan puujätteen tuonti väheni hieman.

Jätteen vientimäärät ovat puolestaan laskeneet vuoden 2020 jälkeen, ollen noin 164 tuhatta tonnia vuonna 2024. Kokonaismäärä ei merkittävästi muuttunut edellisvuodesta.

Eniten Suomesta vietiin metallipitoista jätettä, puujätettä sekä muovijätettä. Näiden määrät ovat vaihdelleet vuosittain, ainoastaan muovijätteen vienti on kasvanut edellisvuosista. Muovijäte oli pääosin pakkausjätettä, jota vietiin Ruotsiin ja Tanskaan hyödynnettäväksi.

Yhdyskuntajätteen sekä jäteperäisten polttoaineiden vienti on vähentynyt vuodesta 2020 alkaen. Suomessa ei aiemmin ollut riittävästi kapasiteettia jätteiden poltolle. Myös rakennus- ja purkujätteen vienti on vähentynyt merkittävästi. Puujätteen viennin vähenemiseen on vaikuttanut puun ja puujätteen tuonnin loppuminen Venäjältä.

Pakkausjätteiden kierrätysasteita seurataan materiaalikohtaisesti. Kierrätysaste lasketaan jakamalla kierrätettyjen pakkausjätteiden määrä markkinoille saatettujen pakkausten määrällä.

Korkein kierrätysaste on paperi-, pahvi- ja kartonkipakkauksilla, joiden kierrätysaste vuonna 2023 oli 96 prosenttia. Kierrätysaste laski hieman edellisvuosista. Lasipakkausten kierrätysaste oli 92 prosenttia, ja metallipakkausten kierrätysaste 80 prosenttia. Muovipakkausten kierrätysaste laski hieman ollen 31 prosenttia. Puupakkausten kierrätysaste kasvoi 23 prosenttiin.

EU:n kierrätystavoitteet vuosille 2025 ja 2030 asettavat haasteita erityisesti muovi- ja puupakkausten kierrättämiseen. Vuonna 2025 muovipakkauksista pitäisi kierrättää 50 ja vuonna 2030 jo 55 prosenttia. Vastaavasti puupakkauksista tulisi kierrättää 25 ja 30 prosenttia. Muiden pakkausten osalta kierrätystavoitteet on saavutettu.

Sekajätteiden kuljetusmaksujen hintakehitys vuosina 2011-2024 on ollut nouseva. Kehitys on ollut samansuuntainen sekä Suomessa että EU:ssa keskimäärin. Viime vuosina kasvu on ollut Suomessa EU-keskiarvoa voimakkaampaa.

Hintatiedot Suomen osalta kerätään edustavimmista kaupungeista ja niissä edustavimmista toimitsijoista. Näitä voivat olla paikallisesti edustavuuden mukaan joko kaupungin itse tuottama palvelu, sen kilpailuttama toimitsija tai yksityinen yritys. Tiedonkeruussa huomioidaan alueelle tyypillisin jätesäiliö, -koko ja tyhjennysväli.

Vuosina 2012-2023 jäte- ja ympäristöhuollon toimialan arvonlisäys on vaihdellut. Arvonlisäys kasvoi erityisesti vuodesta 2020 vuoteen 2022, jolloin arvonlisäys oli 924 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 arvonlisäys laski 714 miljoonaan euroon. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu ympäristöliiketoiminnan arvonlisäys kasvoi edellisvuosista ja oli lähes 17 miljardia euroa.

Jätehuollon ja kierrätyksen toimialaluokka kattaa jätteiden keruun, materiaalien kierrätyksen sekä jätteiden käsittelyn ja loppusijoituksen.

Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen tuottamasta ympäristöliiketoimintatilastosta, joka kuvaa Suomessa harjoitettua ympäristöön liittyvää liiketoimintaa. Ympäristöliiketoiminnalla tarkoitetaan tuotantoa, joka estää ympäristön pilaantumista tai säästää luonnonvaroja. Tuotanto voi olla tuotteiden, palveluiden tai teknologian tuottamista.

Arvonlisäys tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot.

Jätehuollon ja materiaalien kierrätyksen toimialojen työllisyys on vaihdellut vuosien 2012-2022 välillä. Työllisyys kasvoi erityisesti vuonna 2022 ollen lähes 8500 henkilötyövuotta. Vuonna 2023 jätehuollon ja materiaalien kierrätyksen toimialojen työllisyys romahti 6300 henkilötyövuoteen. Kaikkien toimialojen työllisyys puolestaan kasvoi vuonna 2023 ollen 145 000 henkilötyövuotta.

Jätehuollon ja kierrätyksen toimialaluokka kattaa jätteiden keruun, materiaalien kierrätyksen sekä jätteiden käsittelyn ja loppusijoituksen.