Kaivannaisjätehuolto
Kaivannaistoiminnassa syntyvät jätteet
Kaivannaisjätteitä ovat malminetsintä-, louhinta- ja rikastustoiminnoissa syntyvät jätteet, kuten pintamaiden poistosta syntyvä irtomaa, louhinnassa muodostuvat sivukivet sekä rikastuksessa syntyvä rikastushiekka eli rikastusjäte. Malminetsinnässä voi syntyä kairauksista porasoijaa sekä tutkimuskaivantojen ja koelouhinnan yhteydessä irtomaata ja sivukiveä.
Vuonna 2021 kaikesta maassamme syntyvästä jätteestä kaivannaisjätettä oli noin 76 %. Suurin osa kaivannaisjätteestä sijoitetaan erilaisiin läjityksiin, kasoihin ja altaisiin kaivospiirin sisällä joko väliaikaisesti ennen jätejakeiden hyödyntämistä tai pysyvästi. Loppusijoitettavan kaivannaisjätteen muodostumista pyritään vähentämään kaivannaismateriaalien esilajittelulla ja valikoivalla käsittelyllä sekä ohjaamalla eri laatuvaatimukset täyttävät, hyödyntämiskelpoiset kaivannaismateriaalit hyötykäyttöön joko kaivosalueella tai tuotteena sen ulkopuolella.
Kaivannaisteollisuuden jätehuollon sääntely
Kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa säännellään Euroopan yhteisön kaivannaisjätedirektiiviin perustuvin säädöksin. Ne on saatettu osaksi Suomen lainsäädäntöä useilla eri säädöksillä, lähinnä ympäristönsuojelulakiin ja maa-aineslakiin sisältyvillä säännöksillä.
Kaivannaisjätedirektiivi ja Suomen lainsäädäntö
Euroopan yhteisön direktiivi ja keskeiset säädökset:
- Euroopan yhteisön direktiivi 2006/21/EY (kaivannaisjätedirektiivi, EUR-Lex)
- ympäristönsuojelulaki 527/2014 (Finlex)
- maa-aineslaki 555/1981 (Finlex)
Muita keskeisiä säädöksiä ovat:
- Jätelaki 646/2011 (Finlex)
- Pelastuslaki 379/2011 (Finlex)
- Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 713/2014 (Finlex)
- Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021 (Finlex)
- Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä 190/2013 (Finlex)
- Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 382/2008 (Finlex)
- Komission täytäntöönpanopäätös teknisistä suuntaviivoista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/21/EY 17 artiklassa tarkoitettuja tarkastuksia varten EU 2020/248 (EUR-Lex)
Kaivannaisjätteeseen liittyvät ajankohtaiset selvitykset: Mining waste, EU rules aim to ensure that mining waste is properly managed to avoid damaging the environment (Euroopan komissio)
Kaivannaisjätteiden hallinnan BAT-tekniikat
Kaivannaisjätehuollosta johtuvia haitallisia vaikutuksia ympäristölle ja ihmisten terveydelle on ehkäistävä ja vähennettävä tarvittavin toimenpitein.
Kaivannaisjätteiden hallintaa ohjaa komission vuonna 2018 julkaisema kaivannaisjätteiden hallinnan BREF-vertailuasiakirja ja siinä julkaistut päätelmät parhaista käyttökelpoisista tekniikoista (BAT, best available technologies). Niiden avulla voidaan ehkäistä tai vähentää ympäristöön, ihmisten terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuvia riskejä ja vaikutuksia.
BAT-päätelmät on otettava huomioon kaivannaisjätteiden hallinnan suunnittelussa, toteutuksessa ja näihin liittyvissä ympäristölupaprosesseissa. Kaivannaisjätteiden hallinnan BREF-vertailuasiakirjasta on julkaistu kansallinen soveltamisopas.
Kaivannaisjätteen ja kaivannaisjätealueen luokittelu
Kaivannaisjätteet luokitellaan niiden ominaisuuksien perusteella joko vaarattomiksi jätteiksi tai vaarallisiksi jätteiksi. Osa vaarattomista jätteistä luokittuu pysyväksi jätteeksi. Kaivannaisjätteiden ominaisuuksien määrittelyperusteista säädellään valtioneuvoston asetuksessa kaivannaisjätteistä.
Kaivannaisjätteiden edustava näytteenotto ja karakterisointi ovat perustana kaivannaisjätteiden luokittelussa. Luokitteluperusteet ovat jätelaissa ja -asetuksessa sekä valtioneuvoston asetuksessa kaivannaisjätteistä. Suomessa kaivannaisjätteen pysyväksi luokitteluun sekä jätteiden luokittelusta vaaralliseksi jätteeksi on laadittu kansalliset oppaat.
- Kaivannaisjätteen luokittelu pysyväksi - Louhinnassa muodostuvat sivukivet (SY 21/2011, julkaisuarkisto Helda)
- Jätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi – päivitetty opas (Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:2, julkaisuarkisto Valto)
Kaivannaisjätteet luokitellaan eri jätenimikkeisiin. Lähtökohtana kaivannaisjätteiden luokittelussa jätenimikkeisiin on Euroopan jäteluettelo. Jäteluettelo on implementoitu Suomessa jäteasetuksen liitteessä 3.
Kaivannaisjätteen jätealueet voivat olla suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavia tai muita kaivannaisjätteiden jätealueita. Luokittelu suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaksi tehdään valtioneuvoston asetuksen kaivannaisjätteistä liitteen 2 mukaisesti.
Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma
Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma tulee laatia luvanvaraisesta tai koeluonteiseen toimintaan liittyvästä ilmoituksenvaraisesta kaivannaistoiminnasta, jossa syntyy kaivannaisjätettä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on laadittava myös maa-ainesten ottamistoiminnassa syntyvästä kaivannaisjätteestä. Maa-ainesten osalta jätehuoltosuunnitelma tehdään luvanvaraisesta toiminnasta.
Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmalla ehkäistään kaivannaisjätteen syntyä ja vähennetään sen haitallisuutta sekä edistetään jätteen hyödyntämistä ja turvallista käsittelyä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaan liittyvät keskeisesti myös tiedot toiminnan lopettamisesta, kaivannaisjätteen jätealueen sulkemisesta ja jälkihoidosta sekä seurannasta ja tarkkailusta, jotka kuvataan sulkemissuunnitelmassa.
Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman laadinnasta sekä sen tarkistamisesta ja muuttamisesta säädetään ympäristönsuojelulain 114 §:ssä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman tavoitteista ja sisällön vaatimuksista on tarkemmin säädetty valtioneuvoston asetuksessa kaivannaisjätteistä 3 ja 4 §:ssä.
Kainuun ELY-keskuksen hankkeessa Kaivannaisjätteiden hallinnan parhaat käytännöt ja tekniikat on laadinnassa kansallinen ohje kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmien laadintaan. Euroopan komissio on julkaissut raportin hyvistä käytännöistä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman laadinnassa sekä ohjeen kaivoksen sulkemistoimista sekä vakuuden laskennasta ja säännöllisestä tarkistamisesta.
- Study supporting the elaboration of guidance on best practices in the extractive waste management plans (Publications Office of the European Union)
- Guidelines for mine closure activities and calculation and periodic adjustment of financial guarantees (Publications Office of the European Union)
Käytöstä poistetut ja hylätyt kaivannaisjätealueet Suomessa
Käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa ympäristön pilaantumista tai ympäristölle mahdollista vaaraa aiheuttavat kaivannaisjätteen jätealueet tulee luetteloida ja tieto olla julkisesti saatavilla (Kaivannaisjätedirektiivin 20 artikla).
Suomen käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa ympäristön pilaantumista tai ympäristölle mahdollista vaaraa aiheuttavat kaivannaisjätteiden jätealueet luetteloitiin ja julkaistiin direktiivin edellyttämällä tavalla vuonna 2012.
Vuoden 2012 luettelo käytöstä poistetuista tai hylätyistä vakavaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa aiheuttavista kaivannaisjätteen jätealueista on päivitetty 9.1.2020. Päivitetyssä luettelossa on 31 kaivosaluetta, joilla on 42 kaivannaisjätteen jätealuetta.
Käytöstä poistetut ja hylätyt kaivannaisjätealueet – KAJAK-hankkeet
Suomen käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa ympäristön pilaantumista tai ympäristölle mahdollista vaaraa aiheuttavat kaivannaisjätteiden jätealueet luetteloitiin ja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2012. Luettelo perustui vuosina 2011–2013 toteutettuun KAJAK I -hankkeeseen. Hankkeen loppuraportissa esitettiin 30 kaivoksen kaivannaisjätealueelle jatkotoimenpidetarpeet, joita selvitettiin tarkemmin KAJAK II -jatkohankkeessa.
KAJAK I ja II -hankkeiden myötä pilaantumista tai sen vaaraa aiheuttavat alueet on luetteloitu ja priorisoitu tausta-aineiston ja ympäristövaikutusten pohjalta. Seuraavaksi näillä jätealueilla tulee tehdä tarkemmat ympäristötutkimukset, selvittää kunnostusvaihtoehdot ja niiden kustannukset sekä tehdä päätökset kunnostettavista kohteista. KAJAK II -hankkeen perusteella tarkempia ympäristötutkimuksia tulee tehdä 19 kaivosalueella.
- Suljettujen ja hylättyjen kaivosten kaivannaisjätealueiden kartoitus (KAJAK I, Ympäristöministeriön raportteja 24/2013, julkaisuarkisto Valto)
- Suljettujen ja hylättyjen kaivosten kaivannaisjätealueiden jatkokartoitus (KAJAK II, Suomen ympäristökeskuksen raportteja 12/2018, julkaisuarkisto Helda)
KAJAK III -hankkeessa (2018–2020) on laadittu ohje ja toimintamalli kaivannaisjätteiden jätealueiden tarkempia tutkimuksia ja kunnostustarpeen arviointia varten. Toimintamallia on testattu KAJAK IV -hankkeessa Orijärven kaivosalueen kohdetutkimuksessa. KAJAK V -hankkeessa (2021–2023) on kartoitettu vanhoihin pilaantuneisiin alueisiin, kuten kaivannaisjätealueisiin sovellettavaa ympäristölainsäädäntöä.
- Suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden kunnostustarpeen arviointi (KAJAK III, Ympäristöministeriön julkaisuja 2020:16, julkaisuarkisto Valto)
- Kaivannaisjätealueiden kunnostustarpeen arviointi Orijärven suljetulla kaivosalueella (KAJAK IV, GTK:n tilaustyöraportti 1.2.2021, saatavilla pyydettäessä Pirkanmaan ELY-keskukselta)
- Vastuu vanhasta ympäristön pilaantumisesta – Esimerkkinä kaivannaisjätealueet (KAJAK V, Suomen ympäristökeskuksen raportteja 33/2023, julkaisuarkisto Helda)
Käytöstä poistettujen tai hylättyjen vakavaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa aiheuttavien kaivannaisjätteiden jätealueiden tarkempiin kohdetutkimuksiin sekä riskinhallintatoimiin ja kunnostuksiin liittyvät tehtävät on valtiolla keskitetty Pirkanmaan ELY-keskukselle. Lisätietoja Pirkanmaan ELY-keskuksen KAJAK-hankkeesta löytyy maaperakuntoon.fi-sivustolta.
Neuvotteleva virkamies Nina Lehtosalo, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@gov.fi, puh. 0295 250 400
Lisätietoja
Neuvotteleva virkamies Nina Lehtosalo, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@gov.fi, puh. 0295 250 400
Hallitussihteeri Sirkku Jaakkola, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@gov.fi, puh. 0295 250 007
Johtava ympäristöasiantuntija Soile Nieminen, Kainuun ELY-keskus, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, puh. 0295 023 818