Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Vesien- ja merenhoidon suunnitteluvaiheet ja toimijat

Vesienhoitoa suunnitellaan Manner-Suomessa seitsemällä vesienhoitoalueella. Vesienhoidon suunnittelusta vastaa Lupa- ja valvontavirasto. Merenhoidon suunnittelusta vastaa ympäristöministeriö yhteistyössä Lupa- ja valvontaviraston kanssa.

Vaikuta vesiin!

Kommentoi suunnitelmaehdotuksia seuraavissa kuulemisissa!

  • Merenhoidon seurantaohjelman kommentointivaihe alkaa tammikuun 2026 lopulla.
  • Vesienhoitosuunnitelmien kommentointivaihe on vuodenvaihteen 2026–2027 tienoolla. Samaan aikaan voi antaa palautetta tulvariskien hallintasuunnitelmista.

Ajankohdat tarkentuvat lähempänä kuulemisia.

Lupa- ja valvontavirasto valmistelee vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat

Lupa- ja valvontavirasto arvioi ihmisen toiminnan vaikutuksia vesistöihin ja seuraavat vesien tilaa. Lupa- ja valvontavirasto luokittelee alueensa pintavedet niiden ekologisen ja kemiallisen tilan mukaan ja pohjavedet niiden määrällisen ja kemiallisen tilan mukaan. Tieto alueen vesistä ja niiden kunnosta esitetään vesienhoitosuunnitelmassa.

Lupa- ja valvontavirasto laatii myös toimenpideohjelmat, joissa esitetään toimet vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmien toimeenpanosta vastaavat elinvoimakeskukset.

Vesienhoitoalueiden sivut

Vesienhoitoalueet muodostuvat yhdestä tai useammasta vesistöalueesta:

  1. Vuoksen vesienhoitoalue
  2. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
  3. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
  4. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue
  5. Kemijoen vesienhoitoalue
  6. Tornionjoen vesienhoitoalue (yhdessä Ruotsin kanssa)
  7. Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesienhoitoalue (yhdessä Norjan kanssa)
  8. Ahvenanmaa huolehtii itse vesipuitedirektiivin toimeenpanosta ja muodostaa oman vesienhoitoalueen.

Vesienhoitoa suunnitellaan yhteistyössä useiden viranomaisten ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimustietoa tuottavat Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Vesienhoidon suunnittelua ja toteutusta ohjaavat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö yhdessä.

Miten voi vaikuttaa?

Kansalaiset ja muut sidosryhmät voivat vaikuttaa ja osallistua vesienhoidon suunnitteluun oman vesienhoitoalueensa vesien- ja merenhoidon alueellisissa yhteistyöryhmissä. 

Kansalaiset ja muut sidosryhmät voivat vaikuttaa ja osallistua vesienhoidon suunnitteluun alueellisissa yhteistyöryhmissä, joita ELY-keskukset koordinoivat. Vesienhoidon suunnittelun eri vaiheissa järjestetään lisäksi kuulemisia, joissa kaikki kansalaiset voivat antaa palautetta Lupa- ja valvontavirastolle.

Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat päivitetään kuuden vuoden välein

Suunnittelussa on kolme peräkkäistä vaihetta:

  1. Työohjelma, aikataulu, lähtökohdat ja haasteet

    Lupa- ja valvontavirasto laatii vesienhoidon suunnittelulle työohjelman ja aikataulun sekä kuvaa suunnittelun lähtökohdat ja vesienhoidon keskeiset haasteet vesienhoitoalueella. Suunnitteluprosessista ja keskeisistä kysymyksistä pyydetään palautetta eli järjestetään kuuleminen.

  2. Tilaluokitus

    Lupa- ja valvontavirasto arvioi jokien, järvien sekä pohjavesien tilan ja laatii niiden tilaluokituksen. Lupa- ja valvontavirasto tunnistaa vesien tilaan vaikuttavat tekijät eli paineet ja määrittää vesien tilatavoitteet.

  3. Vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma

    Lupa- ja valvontavirasto laatii yhteistyössä alueen keskeisten sidosryhmien kanssa ehdotuksen vesienhoitosuunnitelmaksi ja alueelliseksi toimenpideohjelmaksi. Vesienhoitosuunnitelmaehdotuksesta järjestetään kuuleminen.
    Konkreettisia vesiensuojelutoimia toteuttavat muun muassa kunnat, toiminnanharjoittajat, vesienhoitoyhdistykset, kiinteistöjen omistajat ja asukkaat.

Ympäristöministeriö vastaa merenhoidon suunnittelusta

Merenhoito on kytketty tiiviisti jokia, järviä, rannikkovesiä ja pohjavesiä koskevaan vesienhoitoon.

Merenhoitosuunnitelman laatii ympäristöministeriö yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä Lupa- ja valvontaviraston kanssa.

Tutkimustiedon tuottamisesta vastaavat Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Ympäristöministeriö ohjaa merenhoidon suunnittelua.

Merenhoitosuunnitelma päivitetään kuuden vuoden välein

Suunnittelussa on kolme vaihetta:

  1. Tila-arvio, tavoitteet ja mittarit

    Ympäristöministeriö ja Lupa- ja valvontavirasto arvioivat meren nykytilan, määritelevät hyvän tilan sekä asettavat tavoitteet hyvän tilan saavuttamiseksi ja mittarit tilan seuraamiseksi. Tästä merenhoitosuunnitelman ensimmäistä osaa koskevasta ehdotuksesta pyydetään palautetta eli järjestetään kuuleminen.

  2. Seurantaohjelma

    Merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman laativat ympäristöministeriö ja Lupa- ja valvontavirasto. Seurantaohjelmaa koskevasta ehdotuksesta järjestetään kuuleminen.

  3. Toimenpideohjelma

    Ympäristöministeriö ja Lupa- ja valvontavirasto laativat toimenpideohjelman, jossa esitetään toimia meren hyvän tilan saavuttamiseksi. Toimenpideohjelmaa koskevasta ehdotuksesta järjestetään kuuleminen.

Tutustu tarkemmin

Julkaistu 10.5.2022 / Päivitetty 8.1.2026

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)

Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Lappi

Vesienhoitoa suunnitellaan yhdessä vesien käyttäjien ja muiden toimijoiden kanssa, jotta mahdollisimman suuri osa vesistöistä olisi hyvässä tilassa. Kansalaiset voivat kommentoida suunnitelmia kuulemisissa tai vaikuttaa yhteistyöryhmän kautta. Lapin ELY-keskus vastaa suunnittelusta alueellaan.
Joki virtaa vuolaana ja taustalla aurinko paistaa tunturiin.
Utsjoen Vetsijoki virtaa vuolaana. © Lapin Materiaalipankki | Terhi Tuovinen

Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvä tila

Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien hyvä tila sekä samalla estää hyvässä tilassa olevien vesien heikkeneminen. Lapin ELY-keskus selvittää muun muassa pinta- ja pohjavesien ominaispiirteitä, seuraa vesien tilaa, arvioi ihmisen vaikutuksia vesiin, luokittelee vesien ekologisen tilan sekä koordinoi vesienhoidon suunnittelua ja yhteistyötä.

Lapin ELY-keskus vastaa Kemijoen, Tornionjoen sekä Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueiden toiminnan koordinoinnista ja kansainvälisestä yhteistyöstä Ruotsin ja Norjan kanssa yhteisillä vesienhoitoalueilla. Osa Lapista ulottuu myös Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueelle.

Vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma

Vesienhoitosuunnitelmissa ja niitä täydentävissä toimenpideohjelmissa esitetään tietoa vesien tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä tarvittavista toimista, joilla vesien hyvä tila aiotaan saavuttaa ja ylläpitää. 

Vesienhoitosuunnitelma tehdään vesienhoitoalueittain. Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa ja se toteutetaan laajassa yhteistyössä. Eri toimijoita kuullaan useissa vaiheissa suunnittelua. 

Uusimmat vesienhoitosuunnitelmat ovat vuosille 2022-2027.

Vesienhoitosuunnitelmien päivittäminen aloitettiin kuulemalla kansalaisia, viranomaisia, järjestöjä ja yrityksiä vesienhoidon työohjelmasta, aikataulusta ja keskeisistä kysymyksistä. Vuonna 2021 kuultiin vesienhoitosuunnitelmaehdotuksista. Palaute on huomioitu soveltuvin osin lopullisessa vesienhoitosuunnitelmassa ja toimenpideohjelmassa.

Tutustu vesienhoitosuunnitelmiin
Tutustu toimenpideohjelmiin

Vesienhoidon organisointi

Lapin ELY-keskuksen alueella toimii yksi vesienhoidon yhteistyöryhmä. Sen jäsenet edustavat erilaisia sidosryhmiä, joita ovat mm. kunnat, Lapin liitto, teollisuuden, maa- ja metsätalouden sekä vesihuollon toimijat, kalatalousalueet ja ympäristöjärjestöt. Yhteistyön keskeinen tavoite on saavuttaa yhteisymmärrys vesienhoidon ongelmista ja niihin tarvittavista ratkaisuista. 

Yhteistyöryhmän tehtävät

  • Osallistua Lapin alueen vesienhoitosuunnitelmien valmisteluun. 
  • Tehdä ELY-keskukselle ehdotuksia vesiensuojelun tavoitteista ja tarvittavista toimenpiteistä niihin pääsemiseksi. 
  • Seurata, arvioida ja ennakoida vesien käyttöä, suojelua ja tilaa sekä näiden kehitystä alueellaan. 
  • Toimia linkkinä ja tiedotuskanavana taustatahojensa ja yhteistyöryhmän välillä. 

Lapin vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii Lapin ELY-keskuksen johtaja Timo Jokelainen. 

Yhteistyöryhmän kokousmuistiot

Muistioiden liitteet on mahdollista saada Lapin ELY-keskuksesta.

Tarkempaa tietoa Lapin vesien tilasta ja toimenpiteistä

Tarkempaa tietoa vesiemme tilasta, tavoitteista ja toimenpiteistä löydät alla olevista verkkoraporteista ja linkeistä: 

Lisätietoja:

  • Yksikön päällikkö Jari Pasanen
  • Ylitarkastaja Pekka Räinä
  • Hydrogeologi Anne Lindholm (pohjavedet)
  • Hydrobiologi Annukka Puro-Tahvanainen
  • Biologi Jukka Ylikörkkö

Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Julkaistu 19.5.2022 / Päivitetty 6.11.2024

Julkaisija

Lapin ELY-keskus