Miljöförvaltningens webbtjänst

Vesien- ja merenhoidon suunnitteluvaiheet ja toimijat

Vesienhoitoa suunnitellaan Manner-Suomessa seitsemällä vesienhoitoalueella. Vesienhoidon suunnittelusta vastaavat ELY-keskukset. Merenhoidon suunnittelusta vastaa ympäristöministeriö yhteistyössä ELY-keskusten kanssa.

Vaikuta vesiin!

Kommentoi suunnitelmaehdotuksia seuraavissa kuulemisissa!

  • Merenhoidon seurantaohjelman kommentointivaihe alkaa tammikuun 2026 lopulla.
  • Vesienhoitosuunnitelmien kommentointivaihe on vuodenvaihteen 2026–2027 tienoolla. Samaan aikaan voi antaa palautetta tulvariskien hallintasuunnitelmista.

Ajankohdat tarkentuvat lähempänä kuulemisia.

ELY-keskukset valmistelevat vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat

ELY-keskukset arvioivat ihmisen toiminnan vaikutuksia vesistöihin ja seuraavat vesien tilaa. ELY-keskukset luokittelevat alueensa pintavedet niiden ekologisen ja kemiallisen tilan mukaan ja pohjavedet niiden määrällisen ja kemiallisen tilan mukaan. Tieto alueen vesistä ja niiden kunnosta esitetään vesienhoitosuunnitelmassa.

ELY-keskukset laativat myös toimenpideohjelmat, joissa esitetään toimet vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Jokaisella vesienhoitoalueella yksi ELY-keskus koordinoi ELY-keskusten rajat ylittävää vesienhoitotyötä.

Vesienhoitoalueiden ja ELY-keskusten sivut

Vesienhoitoalueet muodostuvat yhdestä tai useammasta vesistöalueesta:

  1. Vuoksen vesienhoitoalue
  2. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue 
  3. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
  4. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue
  5. Kemijoen vesienhoitoalue
  6. Tornionjoen vesienhoitoalue (yhdessä Ruotsin kanssa)
  7. Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesienhoitoalue (yhdessä Norjan kanssa)
  8. Ahvenanmaa huolehtii itse vesipuitedirektiivin toimeenpanosta ja muodostaa oman vesienhoitoalueen.

ELY-keskusten sivut 

Vesienhoitoa suunnitellaan yhteistyössä useiden viranomaisten ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimustietoa tuottavat Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Vesienhoidon suunnittelua ja toteutusta ohjaavat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö yhdessä.

Miten voi vaikuttaa?

Kansalaiset ja muut sidosryhmät voivat vaikuttaa ja osallistua vesienhoidon suunnitteluun alueellisissa yhteistyöryhmissä, joita ELY-keskukset koordinoivat. Vesienhoidon suunnittelun eri vaiheissa järjestetään lisäksi kuulemisia, joissa kaikki kansalaiset voivat antaa palautetta ELY-keskuksille.

Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat päivitetään kuuden vuoden välein

Suunnittelussa on kolme peräkkäistä vaihetta:

  1. Työohjelma, aikataulu, lähtökohdat ja haasteet

    ELY-keskus laatii vesienhoidon suunnittelulle työohjelman ja aikataulun sekä kuvaa suunnittelun lähtökohdat ja vesienhoidon keskeiset haasteet vesienhoitoalueella. Suunnitteluprosessista ja keskeisistä kysymyksistä pyydetään palautetta eli järjestetään kuuleminen.

  2. Tilaluokitus

    Ely-keskus arvioi jokien, järvien sekä pohjavesien tilan ja laatii niiden tilaluokituksen. Ely-keskus tunnistaa vesien tilaan vaikuttavat tekijät eli paineet ja määrittää vesien tilatavoitteet.

  3. Vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma

    ELY-keskus laatii yhteistyössä alueen keskeisten sidosryhmien kanssa ehdotuksen vesienhoitosuunnitelmaksi ja alueelliseksi toimenpideohjelmaksi. Vesienhoitosuunnitelmaehdotuksesta järjestetään kuuleminen.
    Konkreettisia vesiensuojelutoimia toteuttavat muun muassa kunnat, toiminnanharjoittajat, vesienhoitoyhdistykset, kiinteistöjen omistajat ja asukkaat.

Ympäristöministeriö vastaa merenhoidon suunnittelusta

Merenhoito on kytketty tiiviisti jokia, järviä, rannikkovesiä ja pohjavesiä koskevaan vesienhoitoon.

Merenhoitosuunnitelman laatii ympäristöministeriö yhdessä maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä rannikon ELY-keskusten kanssa. Rannikon ELY-keskusten merenhoitotyötä koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Tutkimustiedon tuottamisesta vastaavat Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Ympäristöministeriö ohjaa merenhoidon suunnittelua.

Merenhoitosuunnitelma päivitetään kuuden vuoden välein

Suunnittelussa on kolme vaihetta:

  1. Tila-arvio, tavoitteet ja mittarit

    Ympäristöministeriö ja rannikon ELY-keskukset arvioivat meren nykytilan, määritelevät hyvän tilan sekä asettavat tavoitteet hyvän tilan saavuttamiseksi ja mittarit tilan seuraamiseksi. Tästä merenhoitosuunnitelman ensimmäistä osaa koskevasta ehdotuksesta pyydetään palautetta eli järjestetään kuuleminen.

  2. Seurantaohjelma

    Merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman laativat ympäristöministeriö ja rannikon ELY-keskukset. Seurantaohjelmaa koskevasta ehdotuksesta järjestetään kuuleminen.

  3. Toimenpideohjelma

    Ympäristöministeriö ja rannikon ELY-keskukset laativat toimenpideohjelman, jossa esitetään toimia meren hyvän tilan saavuttamiseksi. Toimenpideohjelmaa koskevasta ehdotuksesta järjestetään kuuleminen.

Tutustu tarkemmin

Julkaistu 10.5.2022 / Uppdaterad 8.10.2025

Utgivare

Suomen ympäristökeskus (Syke)

Planering av vattenförvaltning och samarbete - Egentliga Finland och Satakunta

Vattenförvaltningen planeras tillsammans med de som använder vatten och andra aktörer, så att en så stor del av vattendragen som möjligt ska ha en god status. Medborgarna kan kommentera planerna på samråd eller påverka genom en samarbetsgrupp. NTM-centralen i Egentliga Finland ansvarar för planeringen i sitt område.
Koira kivellä veden keskellä.
En hund på en sten mitt i vattnet. © Ida Kiviluoto

God vattenstatus som mål för vattenförvaltning  

Syftet med vattenförvaltningen är att uppnå god status för floder, sjöar, kustvatten och grundvatten och samtidigt att förhindra att vatten med god status försämras.

NTM-centralen i Egentliga Finland utreder bland annat särdragen för yt- och grundvatten, följer upp vattenstatusen, bedömer människans inverkan på vatten, klassificerar vattnets ekologiska status samt koordinerar planeringen av vattenförvaltning och samarbete.

Vattenförvaltningsplan och åtgärdsprogram

I vattenförvaltningsplaner och åtgärdsprogram som kompletterar dem ges information om vattenstatus och faktorer som påverkade den samt nödvändiga åtgärder som ska användas för att uppnå och upprätthålla god vattenstatus.

Vattenförvaltningsplanen tas fram för varje vattenförvaltningsområde. Områdena i Egentliga Finland och Satakunta hör huvudsakligen till Kumo älvs–Skärgårdshavets–Bottenhavets vattenförvaltningsområde och för en del kommuners del (Salo och Somero) också till Kymijoki–Finska vikens vattenförvaltningsområde.

Planeringen av vattenförvaltningen framskrider i sexårsperioder och genomförs som ett brett samarbete. Olika aktörer hörs i flera skeden av planeringen.

De nya vattenförvaltningsplanerna har tagits fram för åren 2022–2027. Uppdateringen av vattenförvaltningsplanen inleddes med att höra medborgare, myndigheter, organisationer och företag om arbetsprogrammet för vattenförvaltningen, tidsplanen och centrala frågor. Under 2021 hörde man förslag till vattenförvaltningsplaner. Responsen har beaktats i tillämpliga delar i de slutliga vattenförvaltningsplanerna och åtgärdsprogrammet.

De praktiska åtgärderna framgår av åtgärdsprogrammet för vattenförvaltning.

Samarbetsgruppen för vattenförvaltning deltar i planeringen

I det område som hör till NTM-centralen i Egentliga Finland finns en samarbetsgrupp för vatten- och havsförvaltning i Egentliga Finland och Satakunta. Dess medlemmar representerar olika intressentgrupper som är bland annat kommuner, landskapsförbund samt aktörer inom industrin, jord- och skogsbruket och vattenförsörjningen samt miljöorganisationer. Det centrala målet för samarbetet är att uppnå samförstånd om problem som gäller vattenförvaltning och de lösningar som behövs.  

Samarbetsgruppens uppgifter

 

  • Att delta i utarbetandet av vattenförvaltningsplanen för Egentliga Finlands och Satakuntas del.
  • Ge förslag till NTM-centralen i Egentliga Finland om målen för vattenförvaltningen och de åtgärder som behövs för att uppnå dessa.
  • Följa upp, bedöma och förutse användning och skydd av vatten och vattenstatus samt deras utveckling i sitt område.
  • Samarbetsgruppens medlemmar utgör en länk och informationskanal mellan sina bakgrundsinstanser och samarbetsgruppen.

 

Mirja Koskinen, chef för vattenenheten i NTM-centralen i Egentliga Finland, är ordförande för samarbetsgruppen för vatten- och havsförvaltning i Egentliga Finland och Satakunta.

Samarbetsgruppens mötespromemorior:

Närmare information om statusen för vatten i Egentliga Finland och Satakunta och åtgärder

Du hittar närmare information om statusen för våra vatten, mål och åtgärder i nätrapporterna och via länkarna nedan.

Anvisning: Gå efter inloggning till administrationssystemet för miljöinformation Hertta-tjänsten, där du hittar uppgifter om grundvatten i den vänstra menyn i Pohjavedet-informationssystemet under avsnittet Pohjavesialueet.

Åtgärdsprogram i Egentliga Finland och Satakunta för åren 2016–2021:

Åtgärdsprogram i Egentliga Finland och Satakunta för åren 2010–2015:

Verksamhetsprogram för vattenförvaltningen (elektronisk informationstjänst) www.etpo.fi 

Julkaistu 27.1.2023 / Uppdaterad 19.11.2024

Utgivare

NTM-centralen i Egentliga Finland