Ruokainnovaatiot ovat osa kestävyysratkaisua, mutta niiden reiluus vaatii huomiota

Ruokateknologian innovaatioilla voidaan monipuolistaa proteiininlähteitä ruokavalioissa ja tuottaa ruokaa pienemmillä päästöillä ja vähemmillä resursseilla. Teknologinen ruokamurros tarvitsee julkista tukea. Uudet teknologiat voivat myös luoda uusia haasteita oikeudenmukaisuuteen liittyen. Teknologinen ruokamurros ei korvaa muita ratkaisumalleja ruokajärjestelmän kestävyyden edistämiseksi.

Herneitä ja herneproteiinijauhoja. — © Adobe Stock ja Streamline

Reseptin kirjoittajat

Annika Lonkila, Suomen ympäristökeskus

Ari Paloviita, Jyväskylän yliopisto

Minna Kaljonen, Suomen ympäristökeskus

Ainekset

Tutkitut ainekset ruokajärjestelmän teknologisen murroksen edistämiseksi ja sen reiluuden takaamiseksi.

Ruokavalion proteiinilähteiden monipuolistaminen on tärkeää, sillä vaihtoehtoisilla proteiineilla voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä. Uusien teknologioiden avulla voidaan laajentaa ihmisravinnoksi kelpaavien raaka-aineiden kirjoa ja tuottaa proteiineja esimerkiksi kasveista, sienistä, kaloista, hyönteistä, levistä ja mikrobeista.
Uusien proteiinien ympäristövaikutukset ovat pääsääntöisesti pienempiä kuin perinteisillä eläintuotteilla, mutta on tärkeää kiinnittää huomiota tuotannossa käytettyihin energianlähteisiin.
Ruokateknologioihin liittyy monia reiluuskysymyksiä. Tällä hetkellä esimerkiksi uusien elintarvikkeiden markkinoille pääsyyn ja nimeämiseen liittyvä lainsäädäntö luo esteitä proteiinimurrokselle. Kokonaan uusia arvoketjuja kehittävät toimijat tarvitsevat tukea markkinoille pääsyyn.
Teknologiset ratkaisut vaativat usein monipuolista tietotaitoa ja suuria pääomia. Esimerkiksi solumaatalouteen sisältyy riski, että ruuantuotanto siirtyy suurien teollisten yritysten käsiin. Tämä voi heikentää ruokajärjestelmän kriisinkestävyyttä. Myös kuluttajille tulee taata kattava ymmärrys siitä, kuka hyötyy uuden teknologian yleistymisestä.
Proteiinimurros voi vähentää viljelijöiden roolia ruuan tuotannossa. Toisaalta uudet proteiininlähteet voivat tarjota osalle viljelijöitä uusia taloudellisia mahdollisuuksia, esimerkiksi erikoiskasvien viljelyssä.
Uusien proteiinilähteiden hyödyt kuluttajille riippuvat hinnasta, ravitsemuksellisesta laadusta, mausta, helppokäyttöisyydestä ja kestävyydestä. Helppokäyttöisyys ja samankaltaisuus olemassa olevien tuotteiden kanssa madaltaa kokeilukynnystä. Ruokamurroksen edistämiseksi kestävien tuotteiden tulee päätyä pysyväksi osaksi ruokavalioita.
Uusien proteiininlähteiden kulutus ei välttämättä vähennä perinteisten proteiininlähteiden kulutusta samassa suhteessa. Tämä korostaa, että myös muita kuin teknologisia ratkaisuja tarvitaan ruokamurroksen edistämiseksi.

Lisäksi tarvitaan

On tärkeää kiinnittää huomiota siihen miten proteiinimurros vaikuttaa ruoan kotimaisuusasteeseen.
Suurten elintarvikeyritysten omistukset ovat kasvaneet Suomen kasviproteiinimarkkinoilla. Ruokamurroksen edistämisen kannalta on tärkeää, että yrityksen omistajat haluavat edistää proteiiniarvoketjuja ja proteiinimurrosta pitkäjänteisesti.

Valmistusohje

Näillä ohjeilla pystymme edistämään teknologista ruokamurrosta ja huomioimaan sen oikeudenmukaisuusvaikutukset.

Uusille proteiineille tulee antaa aito mahdollisuus tasavertaiseen kilpailuun perinteisten proteiinilähteiden kanssa. Tuetaan pieniä start up -yrityksiä, jotta uusien proteiininlähteiden pääsy markkinoille helpottuu.
Taataan julkisen ohjauksen avulla, että proteiinimurros ei johda ruuantuotannon siirtymiseen suurten teollisten yritysten käsiin.
Edistetään yhteistyötä yritysten ja julkisten organisaatioiden välillä, jotta proteiinimurros voi toteutua. Ammattikeittiöillä on keskeinen rooli uusien tuotteiden jalkauttamisessa ruokavalioihin.
Jotta uudet, kestävät proteiinit päätyvät pysyvästi osaksi ruokavalioita, panostetaan yritysten tuotekehitykseen. Julkisella ohjauksella ja vähittäiskaupan toimilla voidaan vaikuttaa tuotteiden hinnoitteluun.
Kehitetään elintarvikelainsäädäntöä siten että se antaa uusille elintarvikkeille tasapuolisemman aseman markkinoilla. Nimeämissääntelyssä otetaan joustavasti huomioon uudet kuluttajamarkkinat ja kuluttajien muuttuvat tarpeet.
Turvataan viljelijöiden rooli proteiinimurroksessa.