Siirry sisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Suomalainen ruokavalio edistää globaalia lajikatoa

Suomalaisella ruoankulutuksella on haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ympäri maapallon. Kun nykykulutusta arvioidaan lajien sukupuuttopotentiaalin, eli globaalin lajikadon, mittareilla, aiheutuu vaikutus lähes kokonaan Suomen rajojen ulkopuolella. Merkittävimpiä lajikatoa aiheuttavia elintarvikkeita ovat lihat – etenkin siipikarjanliha, sekä viljellyt kalat, kahvi ja kaakao.
Kuva
Kahvikuppi.
© Adobe Stock ja Streamline

Reseptin kirjoittaja

Venla Kyttä, Luonnonvarakeskus

Ainekset

Tutkitut ainekset ruokavalioiden globaalin lajikatovaikutuksen vähentämiseksi:

  • Lihan vähentäminen ruokavaliossa pienentää merkittävästi lajikatovaikutusta – täysin vegaanisen ruokavalion vaikutuksen arvioidaan olevan vain 30 % nykyisen ruokavalion lajikatovaikutuksesta.
  • Tuontirehujen, etenkin soijan, käytön vähentämisellä voidaan huomattavasti vähentää kotieläintuotteiden lajikatovaikutusta.
  • Nautintoaineiden kulutuksen kohtuullistaminen – esimerkiksi kahvin ja kaakaon lajikatovaikutukset ovat huomattavia, sillä niitä tuotetaan lajirikkailla alueilla, kuten trooppisella vyöhykkeellä.
  • Hävikin vähentäminen – esimerkiksi kahvilla on suuri lajikatovaikutus ja se on myös yksi suurimmista hävikin läheistä kotitalouksissa.

Lisäksi tarvitaan

  • Globaalin lajikadon rinnalle tarvitaan tarkempaa tietoa vaikutuksista paikallisiin elinympäristöihin, mikä vaatii uusia menetelmiä, joilla vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen arvioidaan.

Valmistusohje

Ruokavalioiden biodiversiteettivaikutusta pystytään arvioimaan vasta hyvin karkealla tasolla ja tähänastinen tutkimus on tuottanut meille vasta ison kuvan siitä, millaiset tuotteet ovat kaikista haitallisimpia. Ruoan elinkaaristen monimuotisuusvaikutusten arviointi on vielä kehitysvaiheessa ja vasta ensimmäisiä tutkimuksia, joissa pystytään systemaattisesti huomioimaan eri tuotteiden tuontimaat, on tehty. Ruoan monimuotoisuusvaikutuksista tarvitaan vielä runsaasti lisää tietoa, niin että esimerkiksi kulutusvalintojen vaikutuksia sekä ruoan tuotantomaassa, että kulutusmaassa voidaan arvioida ja vertailla reilusti ja yhdenmukaisesti.

  1. Vähennetään eläinperäisten, sekä trooppisilta alueilta tuotujen tuotteiden kulutusta.
  2. Kehitetään tarkempia arviointimenetelmiä monimuotoisuusvaikutusten arvioimiseksi, niin että lajien lisäksi myös esimerkiksi elinympäristöjen laatu tulee huomioiduksi.
Tutustu tutkmukseemme
  • Kyttä, V., Hyvönen, T. & Saarinen, M. Land-use-driven biodiversity impacts of diets—a comparison of two assessment methods in a Finnish case study. Int J Life Cycle Assess 28, 1104–1116 (2023). https://doi.org/10.1007/s11367-023-02201-w
  • Riipi, I., Hartikainen, H., Silvennoinen, K., Joensuu, K., Vahvaselkä, M., Kuisma, M. & Katajajuuri, J-M. 2021. Elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän rakentaminen ja ruokahävikkitiekartta. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 49/2021. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 72 s.
  • Saarinen, M., Heikkinen, J., Ketoja, E., Kyttä, V., Hartikainen, H., Silvennoinen, K., Valsta, L., Lång, K., 2023. Soil carbon plays a role in the climate impact of diet and its mitigation: the Finnish case. Frontiers in Sustainable Food Systems 7. https://doi.org/10.3389/fsufs.2023.904570

Oikopolut

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)