Turvemaiden kestävä hallinta vaatii yhteistyötä ruokajärjestelmässä
Turvemaiden kestävän hallinnan edistämiseksi suunnatut toimenpiteet, kuten palkkiot tai tuet sekä viestinnän parantaminen viljelijöille, ovat tärkeitä ja voivat tuottaa hyödyllisiä tuloksia. Nämä toimenpiteet eivät välttämättä riitä ruokajärjestelmässä tarvittavan systeemisen muutoksen aikaansaamiseen. Lisäksi tarvitaan muutoksia ajattelutapoihin ja arvoihin, jotka liittyvät turvemaiden merkitykseen ruoantuotannossa ja ruokaturvan varmistamisessa.
Kuva
Reseptin kirjoittajat
Ellen Huan-Niemi, Luonnonvarakeskus
Suvi Huttunen, Suomen ympäristökeskus
Ainekset
- Käänteentekevien ratkaisujen löytäminen kestävyyden tavoittelussa edellyttää uudenlaista ajattelua siitä, miten tietoa luodaan ja kuinka ratkaisut toteutetaan konkreettisesti.
- Kestävyyshaasteiden, kuten ojitettujen turvemaiden maatalouskäytön parissa työskentelevät toimijat ymmärtävät usein ongelman käytännön haasteet paremmin kuin tutkijat ja politiikan valmistelijat. Tästä syystä heillä on tärkeä rooli monimutkaisten ongelmien tunnistamisessa ja jäsentämisessä sekä hyväksyttävien ratkaisujen kehittämisessä.
- Yhteistyössä viljelijöiden, paikallisyhteisön, kansalaisjärjestöjen, yritysten ja tutkijoiden kanssa toteutettu yhteiskehittäminen ns. living lab menetelmällä pystyy tuottamaan moninäkökulmaista tietoa.
- Living lab:in tuloksena syntyneet tulevaisuuden polut ja muutoksen mahdollistavat vipupisteet voivat toimia perustana tavoitteiden asettamiselle ja tarvittavien toimien määrittämiselle.
- Vipupisteiden tunnistaminen ruokajärjestelmän tasolla voi auttaa luomaan johdonmukaisen polun maatalouden turvemaiden kestävälle hallinnalle Suomessa.
- Merkittäviä muutoksia ihmisten käyttäytymisessä tapahtuu, kun muutoshalu yhtyy käytännössä toteuttamiskelpoisiin konkreettisiin toimenpiteisiin.
- Systeemisen muutoksen aikaansaamiseksi olisi kuitenkin muutettava ajattelutapoja ja arvoja, jotka liittyvät turvemaiden merkitykseen ruoantuotannossa ja ruokaturvan varmistamisessa.
Lisäksi tarvitaan
- Poikkitieteelliset, yhteisölähtöiset, vuorovaikutteiset ja osallistavat tutkimusmenetelmät vaativat paljon resursseja ja aikaa.
- Ei voida olettaa, että kaikilla toimijoilla on kykyä tai jatkuvaa kiinnostusta osallistua tiettyyn poikkitieteelliseen tutkimushankkeeseen, joka saattaa kestää useita vuosia. Jotkut toimijat saattavat alussa aliarvioida osallistumisen vaatiman ajan ja energian, kun taas toiset eivät välttämättä pysty osallistumaan alusta alkaen.
- Olisi löydettävä tehokkaat keinot, joilla vahvistaa kykyä sekä kiinnostusta osallistua living lab:iin tai poikkitieteellisen tutkimusprosessin yhteiskehittämistoimintaan.
Valmistusohje
-
Ojitettujen turvemaiden viljelyn ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen välinen ristiriita voidaan ratkaista muuttamalla ajattelutapoja ja arvoja liittyen turvemaiden merkitykseen ruoantuotannossa ja ruokaturvan varmistamisessa Suomessa.
-
Maatalouspolitiikan uudistamista EU:ssa ja Suomessa helpottaisi, jos ruokajärjestelmän toimijoiden keskuudessa vallitsisi yhteinen käsitys siitä, että turvemaiden poistaminen viljelykäytöstä ei vaaranna ruokaturvaa ja ravitsemuksellista turvallisuutta.
Tutustu tutkimukseemme
- Huan-Niemi, Ellen; Huttunen, Suvi; Jauhiainen, Jyrki; Laiho, Raija; Lonkila, Annika; Paloviita, Ari; Simola, Sara; Tribaldos, Theresa; Niemi, Jyrki. 2025. Transdisciplinary research via a living lab for food system transformation. Contributed paper submitted to the European Association of Agricultural Economists (EAAE) Congress, August 26th–29th, 2025, Bonn, Germany.
- Huan-Niemi, Ellen; Huttunen, Suvi; Paloviita, Ari; Puupponen, Antti; Lehtonen, Heikki; Niemi, Jyrki. 2023. Action-oriented knowledge for sustainable management of organic soils in Finnish agriculture. Agricultural and Food Science 32(1), 36–49. https://doi.org/10.23986/afsci.120743
Katso lisää reseptejämme
Oikopolut
Julkaisija
Suomen ympäristökeskus (Syke)