Reilu ruokamurros vähentää vesistöjä rehevöittäviä päästöjä

Reilu ruokamurros voi vähentää järvien ja merien rehevöitymistä, sillä kasviperäisten tuotteiden arvoketjut aiheuttavat vähemmän rehevöitymistä kuin kotieläinperäisten tuotteiden. Kalastus poistaa vesialueilta merkittäviä määriä ravinteita, joten villikalan syönnin lisääminen on monella tavalla kestävä valinta.

Reseptin kirjoittaja

Jani Salminen, Suomen ympäristökeskus

Ainekset

Hajakuormituksen ja etenkin alkutuotannon osuus rehevöittävästä kuormituksista pintavesiin on korostunut sitä mukaa, kun jätevesien käsittely on merkittävästi tehostunut kunnallisilla ja teollisilla jätevedenpuhdistamoilla.
Pelloilta tulevan fosfori- ja typpikuormituksen vähentäminen vaatii monipuolisia toimia sekä viljelykäytännöissä että ravinteiden (ml. lanta) käytössä. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja muuttuvat ilmasto-olosuhteet tekevät työstä vaikeampaa.
Sekä rehevöittävien että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä peltojen käyttö ja pelloilla tehtävät toimenpiteet ovat avainasemassa. Toimenpiteiden ja niiden vaikuttavuuden arviointia on syytä tehdä rinnakkain, jotta toteutettavilla toimilla saavutetaan hyötyjä – tai ei ainakaan aiheuteta tahattomasti haittaa – sekä ilmaston- että vesiensuojelun näkökulmista.
Proteiininsaannin kohtuullistaminen väestötasolla mahdollistaisi myös ruoantuotannon ja -kulutuksen ravinnekuormituksen vähentämisen.
Keskeistä on ravinteiden käytön vähentäminen korvaamalla kivennäislannoitteita lannalla ja kierrätyslannoitteilla. Toistaiseksi lantaa levitetään liikaa joillekin lohkoille kotieläintiloilla ja muilla lohkoilla kasvien ravinnetarve tyydytetään kivennäislannoitteilla.
Kasvinviljelyn tuotteita ja kotieläintalouden tuotteita jalostavien yritysten sopimustuotanto voivat yhdessä toteuttaa vastuullisuustoimenpiteitä edellä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi.
Siipikarjanlihan ilmastopäästöt ovat naudan- ja sianlihaa alhaisempia, mutta siipikarjatiloilla rehevöittävän kuormituksen muodostuminen on merkittävämpää, sillä siipikarjatiloilla peltojen fosforiluvut ovat selvästi nauta- ja sikatiloja korkeampia, sillä fosforipitoista lantaa levitetään pelloille yli kasvien kasvutarpeen.

Lisäksi tarvitaan

Maatalouden ympäristöohjelman (CAP) ”kaikille ja kaikkialle vähän kaikkea” -tavoitteiden ohella on syytä painottaa kohdennettuja, eri arvoketjujen ja julkisen vallan yhdessä tuottamia ratkaisuja rehevöitymisestä pahiten kärsivillä vesistöalueilla.

Valmistusohje

Näillä ohjeilla aloitamme ruokamurroksen tänään.

Maatalouden aiheuttamia rehevöittäviä päästöjä vähennetään erityisesti vesistöalueilla, jotka ovat voimakkaasti alkutuotannon kuormittamia. Tämä varmistaa, että toimenpiteillä on mahdollisimman suuri vaikutus.
Vesienhoidosta vastaavat ELY-keskukset ovat keskeisessä roolissa määritettäessä, mitkä alueet tulee asettaa etusijalle.
Vähennetään pelloille päätyvien ravinteiden kokonaismäärää. Tämä edellyttää ravinteiden määrän pienentämistä pelloilla, maan kasvukunnon ylläpitämistä sekä viljelymenetelmiä, jotka vähentävät ravinteiden, erityisesti fosforin, huuhtoutumista vesistöihin.
Tietyllä alueella käytettyjen ravinteiden kokonaismäärää voidaan vähentää jakamalla alueella syntyvä lanta ja sen ravinteet tasaisemmin. Tämä vähentää samalla mineraalilannoitteiden tarvetta.
Yritysten välinen yhteistyö ja sopimustuotantojärjestelmien hyödyntäminen ovat tärkeitä kestävien käytäntöjen jalkauttamisessa ja vesivastuullisemman ruokajärjestelmän luomisessa.

Tutustu tutkimukseemme

Hietala, R., Virkkunen, H., Salminen, J., Ekholm, P., Riihimäki, J., Laine, P., Kirkkala, T. (2024) Assessment of agricultural water protection strategies at a catchment scale: case of Finland Regional Environmental Change 24:2 https://doi.org/10.1007/s10113-023-02154-8Ihohttps://doi.org/10.1007/s10113-023-02154-8
Iho, A., Valve, H., Ekholm, P., Uusitalo, R., Lehtoranta, J., Soinne, H., Salminen, J. (2023) Efficient protection of the Baltic Sea needs a revision of phosphorus metric. Ambio 52: s. 1389–1399 https://doi.org/10.1007/s13280-023-01851-2
Högmander, P., Salminen, J., Sojamo, S., Penttilä, O. (2023) Ruokaketjun yritysten vesivastuullisuuden edistäminen vesienhoidon tukena: YRVELY-hankkeen loppuraportti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 41/2023. http://hdl.handle.net/10138/568967

Puhdas energiasiirtymä vähentää elintarvikeketjun kasvihuonekaasupäästöjä