Eläimien huomioon ottaminen kuuluu oikeudenmukaisuuteen

Reilussa ruokamurroksessa tunnustetaan, että eläimien huomioon ottaminen on osa oikeudenmukaisuutta. Kestävyysmurrosta edistävillä toimilla tulisi siirtyä kohti tilannetta, jossa näiden eläinten oikeudet ja hyvinvointimahdollisuudet tunnustetaan täysipainoisesti, ja matkan varrella murrostoimilla ei saa huonontaa tuotantoeläinten hyvinvoinnin tilaa tai lisätä eläinten välineellistä kohtelua.

Siipikarjaa. — © Adobe Stock ja Streamline

Reseptin kirjoittajat

Teea Kortetmäki, Jyväskylän yliopisto

Annika Lonkila, Jyväskylän yliopisto

Ainekset

Tutkitut ainekset tuntoisten eläinten huomioon ottamiseksi ja ruokamurroksessa eläinten oikeudenmukaisemman kohtelun edistämiseksi.

Tuotantoeläimet eivät ole vain ruoantuotannon resurssi tai ilmastopäästöjen lähde vaan tuntoisia, elollisia toimijoita. Nykyisessä ruokajärjestelmän keskustelussa eläimet jäävät kuitenkin usein taustalle tai ne nähdään ensisijaisesti resursseina, päästölähteinä, tai ravintoaineiden lähteinä.
Oikeudenmukaisuustutkimuksessa on jo pitkään esitetty perusteluja sille, että eläimet tulisi nähdä myös oikeudenmukaisuuden vastaanottajina ja siten ruokamurrokseen liittyvät toimet voivat olla epäoikeudenmukaisia niitä kohtaan.
Tuotantoeläimet ovat Suomen suurin hiljainen ryhmä, johon ruokajärjestelmään liittyvät päätökset vaikuttavat. Esimerkiksi sikoja ja nautoja kumpiakin elää yksistään Suomessa lähes miljoona yksilöä ja broilereita yhdeksän miljoonaa.
Päästövähennykset ja muut ruokajärjestelmän tehostamiseen liittyvät intressit voivat olla ristiriidassa eläinten hyvinvoinnin kanssa. Ilmastokestävyyteen pyrkiminen voi tapahtua esimerkiksi eläinten kasvun nopeuttamisella tai siirtymällä naudanlihasta siipikarjan kulutukseen, mikä lisää kulutettujen eläinyksilöiden määrää.
Tuotantoeläinten hyvinvointia edistävillä tahoilla ei tällä hetkellä ole vahvaa institutionaalista tukea Suomen ruoka- ja ilmastopolitiikassa.

Lisäksi tarvitaan

Lisätietoa tarvitaan siitä, miten paljon eläinten aidot lajityypilliset tarpeet poikkeavat nykyisistä tuotannossa käytettävistä eläinten hyvinvointiin liitettävistä kriteereistä. Esimerkiksi eläinten tarvitsema liikkumatila ja sosiaalisen käyttäytymisen mahdollisuudet on määritettävä eläinten hyvinvoinnista käsin tarkastellen.
Vertaileva tutkimus maailmalta voi auttaa ymmärtämään, millaisilla ratkaisuilla eläinten hyvinvointia on eri ruokajärjestelmissä ja tuotantomuodoissa huomioitu.
On kehitettävä menetelmiä eläinten hyvinvoinnin sisällyttämiseksi erilaisiin ruokavalioiden ja elintarvikkeiden kestävyysvaikutusten arviointiin.
Koska Lissabonin sopimus jo tunnustaa tuntoisten eläinten perusoikeudet, tämän pykälän vaikutuksia ja soveltamista eläintuotannon arviointiin on tarkasteltava.

Valmistusohje

Näillä ohjeilla pystymme huomioimaan haavoittuvuudet ruokamurroksessa ja parantamaan heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Lyhyellä tähtäimellä eläinten hyvinvoinnin ja lajityypillisten tarpeiden huomioon ottaminen on tärkeä eläimiä koskeva oikeudenmukaisuustavoite ruokamurroksessa, mutta pitkällä tähtäimellä on pohdittava, mikä eläinten rooli ruokajärjestelmässä on.
Ruokajärjestelmän kestävyystoimien arviointiin on kehitettävä eläinvaikutusten arvioinnin menetelmiä.
Tuotantoeläinten hyvinvointia edustavien tahojen osallisuus ilmasto- ja ruokapolitiikan suunnittelussa on taattava. Eläinsuojeluasiamiehen tehtävänä on edistää eläinten hyvinvoinnin toteutumista osana päätöksentekoa.
Tuotantoeläimiä koskevan politiikan valmisteluun, päätöksentekoon ja toimeenpanoon on osallistuttava myös sellaisia eläinten hyvinvointia edistäviä tahoja, jotka eivät saa taloudellisesta hyötyä eläintuotannosta.
Ruokajärjestelmän keskeisten toimijoiden tietoa eläinten lajityypillisistä tarpeista on lisättävä.
Eläintuottajien hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota, etteivät eläimet joudu kärsimään ihmisten pahoinvoinnin vuoksi.
Ruoka-alan yritysten ja etujärjestöjen vastuulla on kommunikoida tuotantoeläinten hyvinvoinnista avoimesti, myös epäkohdista kertoen.

Ruoka-alan yritysten ja etujärjestöjen vastuulla on kommunikoida tuotantoeläinten hyvinvoinnista avoimesti, myös epäkohdista kertoen.

Tutustu tutkimukseemme

Tribaldos, T., & Kortetmäki, T. (2022). Just transition principles and criteria for food systems and beyond. Environmental Innovation and Societal Transitions, 43, 244-256.
Garner, Robert. (2013). A theory of justice for animals: Animal rights in a nonideal world. Oxford: Oxford University Press.
Kortetmäki, T., & Oksanen, M. (2021). Is there a convincing case for climate veganism?. Agriculture and Human Values, 38(3), 729-740.
Lonkila, A. 2022. Making invisible cows? Genomic knowledge and more-than-human agency in Finnish dairy breeding. Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 278, University of Eastern Finland.
Lonkila, A., Huttunen, S., Kaljonen, M. (2024). Vulnerability in just food system transition. Konferenssiesitys Strategic Research Council’s programmes “Future-proof society: Enhancing social and environmental wellbeing and security”. 9.10.2024.
Kortetmäki, T., & Järvelä, M. (2021). Social vulnerability to climate policies: building a matrix to assess policy impacts on well-being. Environmental Science & Policy, 123, 220-228.