Vettä kivikehäkaivosta. Kuva: Sanna Vienonen
Laatu
Pohjavesi on kaivosta otettaessa yleensä kirkasta, raikasta ja sellaisenaan käyttökelpoista. Kaivovesissä voi esiintyä kuitenkin luonnollisia kallio- ja maaperästä johtuvia veden laatuhaittoja tai pohjavesi voi olla likaantunut ihmistoiminnan seurauksena. Yleisimmin terveyshaittoja aiheuttavat korkea bakteeripitoisuus tai liiallinen nitraatin/ nitriitin määrä. Nämä johtuvat yleensä ihmistoiminnasta kuten jätevesistä tai lannoituksesta. Myös esimerkiksi karjasuojien, öljysäiliöiden, suolattavien teiden tai meren läheisyys voivat aiheuttaa ongelmia.
Pohjaveden laatu vaihtelee luonnostaan maa- ja kallioperäolosuhteista johtuen eri puolilla Suomea ja paikkakuntakohtaisesti. Mm. Geologian tutkimuskeskuksen maa- ja kallioperäkartoista sekä Säteilyturvakeskuksen kartoista voi tarkastaa minkälaisella alueella oma kiinteistö sijaitsee. Korkeat arseeni-, fluoridi- ja radonpitoisuudet ovat yleisempiä kalliopohjavedessä ja siten porakaivoissa kuin rengaskaivoissa.
- Yleisimmin laatuhaittoja aiheuttavat pohjaveden happamuus, rauta ja mangaani. Niiden aiheuttama haitta ei ole terveydellinen, mutta haju- ja makuhaittoja sekä vesikalusteiden ja pyykin värjääntymistä voi esiintyä. Rautaa ja mangaania esiintyy maaperässä kautta Suomen, mutta erityisesti Keski-Pohjanmaalla ja Lounais-Suomen rannikkoalueella niiden pitoisuudet ovat pohjavesissä korkeita. Lisäksi liian hapan vesi syövyttää putkia. Tietoa mangaanista (pdf: STM, THL, Valvira, SYKE).
- Pohjanmaan ja Lounais-Suomen rannikkoalueilla sekä Loviisan seudulla on happamia sulfaattimaita (alunamaita), joiden pohjavedessä on enemmän sulfaattia kuin muualla Suomessa. Sulfaattipitoisuudet eivät kuitenkaan yleensä ylitä kaivovedelle annettua raja-arvoa.
- Mustaliuskealueilla kallioperä sisältää paikoin helposti rapautuvia kiisumineraaleja, minkä vuoksi raskasmetallien, kuten arseenin ja nikkelin, pitoisuudet pohjavedessä voivat olla korkeita. Geologian tutkimuskeskus on julkaissut mustaliuskekartan, josta voi selvittää sijaitseeko kaivo tällaisella alueella.
- Rannikolla varsinkin kallioporakaivoissa meriveden suolaisuus voi haitata tai joskus jopa estää kaivoveden käytön liiallisen kloridipitoisuuden vuoksi.
- Rannikkoseuduilla vesi on usein myös kovempaa kuin sisämaassa. Myös Savossa on tällaisia kovemman veden alueita. Kovalla vedellä tarkoitetaan sitä, että vedessä on runsaasti kalsiumia tai magnesiumia.
- Kaakkois- ja Lounais-Suomen rapakivialueella pohjaveden fluoridipitoisuudet voivat olla korkeita. Näillä alueilla voidaan joutua rajoittamaan vedenkäyttöä fluoridin takia.
- Arseenipitoisuudet ovat paikoin korkeita mm. Hämeessä ja Lounais-Suomen saaristossa.
- Kohonneet radonpitoisuudet ja muiden radioaktiivisten aineiden pitoisuudet löytyvät yleensä graniittisten kivien alueilta, erityisesti Etelä-Suomesta sekä joiltain alueilta Keski-Suomesta.
Kaivoveden täytyy olla terveydelle vaaratonta. Talousvedelle asetetuista laatuvaatimuksista ja -suosituksista selviää, millaista hyvälaatuinen kaivovesi on. Oman kaivon vedenlaadun voi selvittää laboratorioanalyysillä. Jos kaivoveden hajussa, maussa tai värissä tapahtuu oleellisia muutoksia, vesi on aina tutkittava talousvesiä analysoivassa laboratoriossa ennen sen käyttöä juomavetenä tai ruoanlaitossa.
Riittävyys
Hyvälaatuista vettä on oltava saatavissa riittävästi. Rakenteiltaan hyväkuntoisestakin kaivosta vedentuotanto voi vähentyä tai ajoittain loppua kokonaan. Usein tämä johtuu siitä, että vettä käytetään enemmän kuin pohjavettä muodostuu. Veden vähäisyys saattaa johtua myös pohjaveden pinnan luonnollisesta alenemisesta loppukesällä ja kevättalvella. Rengaskaivon vedentuotanto voi hiipua myös suodatinkerrosten tukkeutumisen vuoksi.
Laadun ja riittävyyden turvaaminen
Kaivon oikea sijainti on oleellisinta veden laadun ja riittävyyden turvaamisessa. Maa- ja kallioperän vaikutusta voidaan pienentää veden käsittelyllä. Vedenlaadun heikentymistä ihmistoiminnan vaikutuksesta voidaan ehkäistä huolehtimalla kaivon rakenteiden ja pintavesieristysten kunnosta sekä riittävästä suojaetäisyydestä riskikohteisiin. Veden riittävyyttä voidaan parantaa kaivoa syventämällä, rengaskaivon vesipesän laajentamisella ja suodatinhiekan vaihdolla tai porakaivon vesipainehalkaisulla.
Säännöllisellä kaivon kunnon sekä veden laadun ja riittävyyden tarkkailulla voidaan varmistaa veden saatavuus. Kaivon säännöllinen huolto on tärkeää mm. sen vuoksi, että kaivon pohjalle kertyvä liete on poistettava aika ajoin ja rengaskaivon suodatinhiekka vaihdettava.
Jos veden laadussa tai riittävyydessä tapahtuu sellaisia muutoksia, joihin ei kaivon kunnostus, veden käsittely tai uuden kaivon teko toiseen paikkaan auta, kyseeseen tulee liittyminen yhteiseen vesijohtoon mahdollisuuksien mukaan.