Asumisoikeus on vaihtoehto asunnon vuokraamiselle ja omistamiselle. Asumisoikeusasuntoon pääsee tehtyään asumisoikeussopimuksen ja maksettuaan asumisoikeusmaksuna osan asunnon hankintahinnasta. Sen jälkeen maksetaan asumisen aikana käyttövastiketta.
Asumisoikeusasuntoja on tarjolla suurimmissa kaupungeissa ja kunnissa. Valtion tuella tuotettuja asumisoikeusasuntoja omistavat kunnat, yleishyödylliset yhteisöt ja asumisoikeusyhdistykset.
Asumisoikeusasumisen perusperiaatteita
- Asuntoa ei voi lunastaa omaksi. Asumisoikeuden haltija voi luopua asumisoikeudesta tai vaihtaa asunnon toiseen.
- Talon omistaja ei voi irtisanoa asumisoikeussopimusta.
- Asumisoikeussopimuksen yhteydessä maksetaan asumisoikeusmaksu ja kuukausittain käyttövastiketta.
- Valtion lainoittaman tai korkotukeman asumisoikeusasunnon alle 55-vuotiaan hakijan on alitettava varallisuusrajat. Muulla rahoituksella rakennetun talon omistaja päättää asukasvalinnastaan.
- Asumisoikeusasuntoa tulee käyttää omana tai perheen vakituisena asuntona. Jos oleskelee väliaikaisesti toisella paikkakunnalla esimerkiksi työn tai opiskelun vuoksi, asunnon voi kuitenkin luovuttaa toisen käyttöön enintään kahdeksi vuodeksi.
- Huoneiston kunnossapidosta vastaa talonomistaja. Jos asukas haluaa tehdä asuntoon muutostöitä, on niistä sovittava omistajan kanssa.
Asumisoikeusasunnon asumiskustannukset
Asumisoikeusmaksun suuruus määräytyy asunnon koon ja neliöhinnan mukaan. Sitä varten voi saada rahalaitokselta lainaa, jonka korko on osittain verovähennyskelpoinen kuten omistusasuntolainan korko. Sopimuksen pääoma-arvoa voi käyttää myös asunnon rahoitukseen otetun lainan vakuutena. Panttauksesta on ilmoitettava talon omistajalle.
Kuukausittain maksettavalla käyttövastikkeella katetaan asumisoikeustalojen pääoma- ja ylläpitokulut. Käyttövastike perustuu omakustannusperiaatteeseen eikä saa ylittää vastaavantasoisista huoneistoista paikkakunnalla perittävien vuokrien tasoa. Käyttövastikkeen maksamiseen voi saada asumistukea.
Talon omistaja päättää tarpeellisista käyttövastikkeen korotuksista. Asukkailla on oikeus osallistua asumisoikeustaloa koskevaan hallintoon sekä käyttövastiketta ja sillä katettavia menoja koskevaan päätöksentekoon vähintään yhteishallinnosta vuokrataloissa annetun lain (649/1990) mukaisesti.
Asumisoikeudesta luopuminen
Asumisoikeudesta luovutaan ilmoittamalla siitä talonomistajalle, joka tekee uuden asukkaan kanssa asumisoikeussopimuksen ja mitätöi asumisoikeudestaan luopuvan sopimuksen. Asumisoikeuden voikin myydä vain kunnan hyväksymälle henkilölle. Jos lainmukaista ostajaa ei löydy, talon omistaja lunastaa asumisoikeuden kolmen kuukauden kuluessa luopumisilmoituksesta. Luopujan on vaadittava lunastusta.
Myynti- ja lunastushinta on enintään asunnon ensimmäinen asumisoikeusmaksu rakennuskustannusindeksin muutoksella korotettuna. Enimmäishintaan voi kuulua myös korvausta huoneiston parannustöistä luovutushetken arvon mukaisina. Asunto lunastetaan aina enimmäishinnalla.
Asumisoikeuden voi luovuttaa puolisolle tai suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevalle sukulaiselle tai asunnossa jo asuvalle perheenjäsenelle. Myös tällöin asunnon myyntihinta on korkeintaan sen enimmäishinta.
Velvollisuus maksaa käyttövastiketta on voimassa, kunnes asumisoikeus on siirtynyt uudelle asukkaalle tai talonomistaja on sen lunastanut, entisen asukkaan asumisoikeus on merkitty lakanneeksi ja entinen asukas on muuttanut asunnosta. Jos talonomistaja ei kykene maksamaan erääntynyttä lunastusta, on lunastushinnalle maksettava korkolain mukaista viivästyskorkoa, kunnes täysi maksu tapahtuu.
Lisätietoja
Lainsäädäntöneuvos Anu Karjalainen, ympäristöministeriö, p. 040 590 8089, etunimi.sukunimi@ym.fi