Ilma on enimmäkseen puhdasta

Ulkoilman laatu on Suomessa laajalti hyvä. Se on vähitellen parantunut, koska päästöt ilmaan ovat vähentyneet niin Suomessa kuin Suomen lähialueillakin. Tästä huolimatta ilmansaasteet aiheuttavat Suomessa vuosittain 1600–2000 ennenaikaista kuolemaa.

Ilmanlaatuongelmia on eniten kaupungeissa ja taajamissa. Niiden syynä ovat sekä paikalliset päästöt että muualta kulkeutuvat epäpuhtaudet. Paikallisia päästöjä tulee eniten liikenteestä ja kotitalouksien puun poltosta. Ilmanlaatu vaihtelee suuresti paikkakunnan ja ajankohdan mukaan.

Eniten haittaa pienhiukkaisista

Suurin osa ilman epäpuhtauksien aiheuttamista terveyshaitoista johtuu pienhiukkasista. Pienhiukkasia leijuu ilmassa hengityskorkeudella, ja niistä pienimmät kulkeutuvat keuhkorakkuloihin asti. Pienhiukkasten pitoisuudet ovat lievästi vähentyneet viime vuosina. Tämä johtuu pääosin siitä, että liikenteen päästöt ja kaukokulkeuma ovat vähentyneet.

Ilmanlaatu täyttää EU:n vaatimukset

Euroopan unioni on asettanut raja-arvot pienhiukkasten, typpidioksidin ja eräiden muiden epäpuhtauksien pitoisuuksille ilmassa. EU:n normit sitovat jäsenmaita: ilmanlaadun täytyy olla säädetyissä rajoissa koko EU-alueella. Suomessa on pysytty EU:n ilmanlaatunormien puitteissa vuoden 2015 jälkeen. Lyhytaikaisia saastepiikkejä esiintyy silti edelleen, joskin harvakseltaan. Ne eivät kuitenkaan ole niin suuria, että EU:n asettama väestön tiedotuskynnys ylittyisi.

Ohje- ja tavoitearvot ohjaavat suunnitelmia

Ilmanlaadulle on lisäksi asetettu useita kansainvälisiä ja kansallisia ohje- ja tavoitearvoja. Niiden tarkoitus on suojella ihmisten terveyttä ja luonnon ekosysteemejä. Tunnetuimpia ovat WHO:n terveysperusteiset ohjearvot ilman epäpuhtauksille. Vaikka erilaiset ohjearvot eivät ole yhtä sitovia kuin EU-normit, ne pitää ottaa huomioon esimerkiksi liikennesuunnittelussa ja muissa suunnitelmissa. WHO:n ohjearvo PM2.5-pienhiukkasille ylittyy Suomessa vielä laajasti.

Ilmanlaatua seurataan, saastepiikeistä tiedotetaan

Ilmatieteen laitos seuraa ilmanlaatua koko Suomessa ja pitää yllä ilmanlaadun tietopankkia. Se myös tiedottaa mahdollisista ohje- ja tavoitearvojen ylityksistä. Kunnat ja teollisuuslaitokset seuraavat oman alueensa ilman laatua. Jatkuva seuranta luo edellytykset ilman laatua parantaville toimille.

• Ilmanlaatu Suomessa nyt (ilmatieteenlaitos.fi)

Päästöjen väheneminen puhdistaa ilmaa

Päästöt ilmaan ovat Suomessa vähentyneet ja vähenevät edelleen. Euroopan unionin kiristyvä päästölainsäädäntö takaa saman kehityksen kautta Euroopan. Se merkitsee, että ilman epäpuhtauksia kulkeutuu Suomeen entistä vähemmän myös muualta Euroopasta. Näiden toimien ansiosta ulkoilman laatu paranee Suomessa edelleen selvästi vuoteen 2030 mennessä.

Terveyshaittoja syntyy edelleen

Vaikka päästöjen väheneminen parantaa ilmanlaatua, ilmansaasteista johtuvia ennenaikaisia kuolemia esiintyy edelleen: niiden määrä vähenee päästövähennystoimilla vain kymmenisen prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2030. Hitaaseen kehitykseen on monta syytä: kaupunkiväestön kasvu, väestön ikääntyminen sekä erityisesti se, että pienhiukkaset aiheuttavat pieninäkin pitoisuuksina vakavia terveyshaittoja.

Paikalliset toimet ja sisäilman laatu ovat tärkeitä

Kansainvälisten ja kansallisten toimien lisäksi ilman laatua parannetaan paikallisilla toimilla. Monissa kaupungeissa on esimerkiksi tehostettu katujen puhdistusta. Myös kaupunkisuunnittelu antaa mahdollisuuksia kohentaa asuinympäristön ilmanlaatua. Terveyden suojelemiseksi on erityisen tärkeää pitää huolta sisäilman laadusta.