Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Jätehuollon järjestäminen ja jätemaksut

Jätehuollon järjestämisestä vastaa ensisijaisesti jätteen haltija, kuten yritys, yksityinen henkilö tai kiinteistön haltija. Lisäksi kunnilla sekä eräiden tuotteiden valmistajilla ja maahantuojilla on myös osaltaan vastuu jätehuollon järjestämisestä.

Jätehuollossa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä torjuttava mahdollisimman hyvin jätteiden aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja. Jätelaki kieltää jätteen hylkäämisen tai hallitsemattoman käsittelyn.  

Asukkaan jätehuollosta vastaa kunta

Kunnilla on velvollisuus järjestää kotitalouksissa ja vapaa-ajan asunnossa syntyvän jätteen sekä kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuolto. Kunnan on järjestettävä jätehuolto myös myös näissä toiminnoissa syntyvälle saostus- ja umpisäiliölietteelle. Monet kunnat ovat antaneet jätehuollon palvelutehtävät kuntien yhteisesti omistamalle jätelaitokselle, joka hankkii osan palveluista, kuten jätteenkuljetuspalvelut kilpailuttamalla yksityisiä jätehuoltoyrittäjiä. Lisätietoa kunnan jätelaitosten toiminnasta löytyy Suomen Kiertovoima ry - KIVO:n verkkopalvelusta tai asuinkunnasta.

Kunnan on huolehdittava myös kotitaloudessa ja vapaa-ajan asunnossa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotosta ja käsittelystä. Kunnan on järjestettävä myös maa- ja metsätalouden vaarallisen jätteen vastaanotto, jollei jätteen määrä ole kohtuuton. 

Kunta vastaa myös kunnan vastuulle kuuluvan jätehuollon neuvonnasta.

Jätemaksu kunnallisessa jätehuollossa 

Jätelain mukaan kunnan on perittävä järjestämänsä jätehuollon kustannukset jätteen haltijalta. Kunnan jätemaksulla katetaan jätehuollon tehtävien hoitamisesta, muun muassa käsittelypaikkojen perustamisesta, käytöstä ja jälkihoidosta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa. Sen täytyy kannustaa vähentämään jätteen määrää sekä huolehtimaan jätteistä jätelain etusijajärjestyksen mukaisesti. Tämän vuoksi useissa kunnissa lajitellusta, kierrätykseen kelpaavasta jätteestä peritään pienempi käsittelymaksu kuin sekalaisesta jätteestä.

Jätehuollon etusijajärjestys:

  • Ensisijaisesti on pyrittävä välttämään jätteen syntymistä.
  • Jos jätettä syntyy, se on valmisteltava uudelleenkäyttöä varten tai uudelleenkäytettävä.
  • Ellei uudelleenkäyttö ole mahdollista, jäte on hyödynnettävä ensisijaisesti aineena (kierrätettävä) ja toissijaisesti energiana.
  • Kaatopaikoille jäte voidaan sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista.

Kunnassa noudatettavat jätemaksut määrätään kunnan jätetaksassa. Jätemaksun määrään vaikuttavat jätteen laatu, määrä ja noutokerrat. Maksuun vaikuttavat myös jätteen keräys- ja kuljetusolot kiinteistöllä sekä se, käyttääkö kiinteistö omaa vai vuokra-astiaa. Maksun määräytymisperusteena voidaan myös pitää kiinteistöllä asuvien henkilöiden määrää tai kiinteistön käyttötarkoitusta, jos jätteen määrää ja laatua on vaikea selvittää. 

Kunta voi periä osan jätemaksusta erillisenä perusmaksuna eli ns. ekomaksuna, jolla katetaan jäteneuvonnasta, rekisterin ylläpidosta ja muista vastaavista jätehuollon järjestämiseen liittyvistä tehtävistä aiheutuvat kulut. 

Kunnan jätemaksusta voi tehdä 14 päivää laskun saamisesta muistutuksen kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Jätehuoltoviranomainen tekee muistutuksen perusteella päätöksen. Päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta päätökseen valittamalla alueelliseen hallinto-oikeuteen. Muilla tahoilla ei ole mahdollisuutta tehdä muutoksia jätemaksuun.

Tuottajavastuullinen jätehuolto

Tuottajavastuu tarkoittaa tuotteen valmistajan tai maahantuojan (eli niin sanotun tuottajan) vastuuta tuotteen jätehuollon järjestämisestä ja kustantamisesta.

Tuottajavastuu koskee seuraavia tuotteita: moottorikäyttöisen ja muun ajoneuvon ja laitteen renkaita; henkilöautoja, pakettiautoja ja niihin rinnastettavia muita ajoneuvoja; paristoja ja akkuja; sanomalehtiä, aikakauslehtiä, toimistopapereita ja muita niihin rinnastettavia paperituotteita; sähkö- ja elektroniikkalaitteita sekä pakkauksia.

Tällaisille jätteille tuottajien tai niiden muodostamien tuottajayhteisöjen velvollisuus on järjestää alueellisia keräyspisteitä. Taajamissa pakkausten tuottajayhteisöt tekevät yhteistyötä asukkaiden kiinteistökohtaisen keräyksen järjestämisessä kuntien kanssa. Useimpien asukkaille tarkoitettujen alueellisten keräyspisteiden osoitteet löytyvät www.kierratys.info –verkkopalvelusta, mutta esimerkiksi pieniä sähkö- ja elektroniikkalaitteita ja paristoja otetaan vastaan myös useissa kaupoissa.

Tuottajavastuu koskee myös sekä tiettyjä kertakäyttöisiä muovituotteita (kuten juomamukit ja niiden korkit ja kannet, kosteuspyyhkeet, ilmapallot ja suodattimelliset tupakkatuotteet), muovia sisältäviä kalastusvälineitä ja nikotiinipusseja. Tuottajan on korvattava näistä tuotteista kunnille aiheutuvat jätehuolto- ja siivouskustannukset.

Viranomaisten tehtävät jätehuollossa

Ympäristöministeriö

Ympäristöministeriö osallistuu Suomen, Euroopan unionin ja maailman laajuisen jätepolitiikan valmisteluun. Kansainvälisten sopimusten ja Euroopan unionin lainsäädännön pohjalta valmistellaan kotimaista lainsäädäntöä. Ympäristöministeriö ohjaa, kehittää ja seuraa jätelain soveltamista ja tulkintaa alaisessaan hallinnossa. Ympäristöministeriö ei kuitenkaan poikkeustapauksia lukuun ottamatta ota kantaa yksittäisiin lainsoveltamisongelmiin.

 

Lupa- ja valvontavirasto

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittanut Lupa- ja valvontavirasto (LVV) vastaa useista jätteisiin ja jätehuoltoon liittyviä viranomaistehtävistä, joita aiemmin hoidettiin aluehallintovirastoissa, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa (Valvira). Lupa- ja valvontavirasto: 

  • myöntää ympäristöluvat merkittäville jätehuollon laitoksille, kuten suurille tavanomaisen jätteen hyödyntämislaitoksille, jätteenpolttolaitoksille, vaarallisen jätteen käsittelylaitoksille ja kaatopaikoille sekä valvoo lupien noudattamista.  
  • hyväksyy ammattimaiset jätteen kuljettajat ja välittäjät jätehuoltorekisteriin ja valvoo hyväksymispäätösten noudattamista. 
  • valvoo tuottajavastuun piiriin kuuluvien tuotteiden jätehuoltoa sekä hyväksyy tuottajat, tuottajayhteisöt ja juomapakkausjärjestelmän ylläpitäjät tuottajarekisteriin
    ohjaa ja valvoo kuntien ja yritysten jätehuoltoa 
  • tukee asettamiensa alueellisten yhteistyöryhmien avulla ympäristöministeriötä valtakunnallisen jätesuunnitelman valmistelussa, toimeenpanossa ja seurannassa.   
  • ohjaa toimialallaan jätteestä aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisyä.
Suomen ympäristökeskus

Suomen ympäristökeskus valvoo jätteiden kansainvälisiä siirtoja sekä on jätteensiirtoasetuksen mukainen yhteyshenkilö. Suomen ympäristökeskus on myös jätelain asiantuntijaviranomainen, joka vastaa mm. valtakunnallisen jätesuunnitelman seurannasta ja jätedirektiivien edellyttämien seurantatietojen kokoamisesta ja toimittamisesta komissiolle.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES)

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) valvoo markkinavalvontaviranomaisena jätelainsäädännössä asetettujen tuotekieltojen ja –vaatimusten noudattamista. Tällaisia vaatimuksia on säädetty mm. pakkauksille, ajoneuvoille sekä niiden materiaaleille ja osille, paristoille ja akuille, sähkö- ja elektroniikkalaitteille, betonimurskeelle sekä tietyille kertakäyttöisille muovituotteille.

Kunnan jätehuoltoviranomainen

Kunnan jätehuoltoviranomainen huolehtii kunnan vastuulla olevan jätehuollon viranomaistehtävistä, kuten kunnan jätehuoltomääräyksistä ja jätetaksasta. Jos useammalla kunnalla on yhteinen alueellinen jätehuoltoyhtiö, tulee näiden kuntien muodostaa yhteinen toimielin hoitamaan myös viranomaistehtäviä.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimialue voi olla yksi tai useampi kunta. Se myöntää ympäristöluvat jätehuollon pienimuotoiseen toimintaan, kuten pienehköille jätteen käsittelylaitoksille, vaarallisen jätteen pienvarastoille ja romuajoneuvojen varastoille. Kunnan ympäristöviranomainen ottaa vastaan myös jätteen ammattimaisen kerääjän ilmoituksen jätehuoltorekisteriin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo, että yritykset ja yksityiset noudattavat jätelakia, mm. velvollisuutta liittyä järjestettyyn jätehuoltoon, roskaamiskiellon noudattamista ja jätteiden asianmukaista keräämistä.

Lisätietoja jätehuollosta

Julkaistu 10.5.2023 / Päivitetty 6.2.2026

Julkaisija

Ympäristöministeriö