Jätehuollon yleinen kehitys

Kokonaisjätemäärä on vaihdellut vuosien 2017-2024 välillä. Vuonna 2024 kokonaisjätemäärä kasvoi vain hieman edellisvuodesta. Jätettä kertyi yhteensä 122 miljoonaa tonnia. Kaivostoiminnan ja louhinnan jätemäärä kasvoi noin 3 miljoonalla tonnilla, ja sen osuus kaikesta kertyneestä jätteestä oli noin 79 %. Rakentamisen jätemäärät laskivat edellisvuodesta vuoden 2022 tasolle.

Eniten jätettä syntyy juuri kaivostoiminnasta ja louhinnasta, minkä lisäksi jätettä syntyy erityisesti rakentamisesta. Näissä toiminnoissa syntyy pääosin mineraalijätteitä, jotka ovat lähinnä erilaisia maa- ja kiviaineksia. Pienempi osa mineraalijätteistä on tuhkaa, tiiltä ja betonia. Tuhkaa syntyy myös energiantuotannosta.

Energiahuollon jätemäärä laski voimakkaasti edellisvuoden kasvun jälkeen hieman aiempaa alhaisemmalle tasolle, 814 tonniin.

Kotitalouksien osuus kaikesta syntyvästä jätteestä on pieni; vuonna 2024 se oli noin 1 %.

Väkilukuun suhteutettuna Suomen jätemäärä oli vuonna 2024 vajaa 22 tonnia per henkilö. Viimeisin julkaistu EU-keskiarvo on vuodelta 2022, jolloin se oli vajaa 5 tonnia per henkilö.

Koska alkutuotannon epätasainen jakautuminen aiheuttaa valtioiden vertailukelpoisuudessa haasteita, ilmoittaa EU jätteen syntymäärät myös ilman suurimpia mineraalijäte-eriä. Näin tarkasteltuna Suomessa syntyi vuonna 2022 jätettä 1 800 kiloa per henkilö, EU-keskiarvon ollessa 1 774 kiloa. Suomen jätemäärä ilman suurimpia mineraalijäte-eriä on laskenut koko tarkastelujakson ajan.

Jätteiden käsittelymäärät ovat jätteiden syntymäärien tapaan vaihdelleet vuosina 2017-2024. Vuonna 2024 jätteitä käsiteltiin yhteensä 116 miljoonaa tonnia.

Kaikesta syntyvästä jätteestä valtaosa käsitellään sijoittamalla kaatopaikoille. Vuonna 2024 jätteiden kaatopaikkasijoitus laski hiemani edellisvuodesta.

Suurin osa käsiteltävästä jätteestä on kaivosalueille läjitettävää mineraalijätettä. Valtaosa mineraalijätteistä on peräisin kaivostoiminnasta ja louhinnasta, josta syntyvä jätemäärä kasvoi noin 3 %. Rakentamisen mineraalijätteiden määrä kasvoi 16 prosenttia. Mineraalijätteiden suuren määrän takia loppusijoittamisen osuus kaikesta jätteenkäsittelystä oli noin 85 prosenttia.

Kaatopaikoille sijoitetaan vain sellaisia jätteitä, joiden hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista tai kannattavaa. Yhdyskuntajätteiden kaatopaikkasijoitus on loppunut lähes kokonaan.

Tehdasteollisuudessa syntyneistä jätteistä valtaosa hyödynnetään joko energiana tai materiaalina.

Materiaalihyödynnyksen kokonaismäärä ja osuus kaikesta jätteenkäsittelystä kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna. Osuus oli noin 12 % kaikesta jätteenkäsittelystä. Energiahyödynnyksen kokonaismäärä ja osuus kaikesta jätteenkäsittelystä laskivat hieman edellisvuodesta.

Vuonna 2024 vaarallisten jätteiden kokonaismäärä kasvoi 28 % edellisvuodesta. Huomattava osa kaivannaistoiminnan ja kaivosmineraalien jalostamisen jätteistä luokitellaan nykyään vaarallisiksi jätteiksi. Tämä nostaa vaarallisten jätteiden osuuden korkeaksi aiempaan verrattuna.

Mineraalien kaivun osuus vaarallisten jätteiden synnystä oli 95 prosenttia vuonna 2024. Niitä kertyi yhteensä lähes 30 miljoonaa tonnia.

Seuraavaksi eniten, 1,1 miljoonaa tonnia, vaarallisia jätteitä syntyi teollisuudessa. Määrä laski edellisvuodesta. Teollisuuden aloista eniten vaarallista jätettä syntyy metallien jalostuksessa ja metallituotteiden valmistuksessa.

Vaarallisia jätteitä, kuten elektroniikkaa, lääkejätteitä ja jäteöljyä kertyy myös pieniä määriä kotitalouksissa ja palvelualoilla. Vuonna 2024 niiden osuus kaikista vaarallisista jätteistä oli 0,3 %.

Vaarallisten jätteiden käsittelymäärät kasvoivat lähes 33 miljoonaan tonniin vuonna 2024. Kasvua edellisvuoteeen oli noin 34 %.

Valtaosa vaarallisesta jätteestä käsitellään sijoittamalla vaarallisen jätteen kaatopaikoille. Huomattava osa kaivannaistoiminnan ja kaivosmineraalien jalostamisen jätteistä luokitellaan nykyään vaarallisiksi jätteiksi, mikä nostaa vaarallisten jätteiden määrää verrattuna joitakin vuosia vanhempiin tilastoihin.

Vaarallisten jätteiden hyödyntäminen materiaalina tai energiana on vähäisempää, ja niiden osuus vaarallisten jätteiden kokonaiskäsittelymäärästä vuonna 2024 oli alle 1 %.

Suomessa vaarallista jätettä poltetaan vaarallisen jätteen polttoon luvitetuissa jätevoimaloissa. Osaa vaaralliseksi luokitelluista jätteistä, kuten kyllästettyä puuta tai öljyjätettä, voidaan polttaa muissakin polttolaitoksissa, mikäli ympäristölupa sen sallii.

Jätesiirtoluvan vaativien (jätteensiirtoasetus, JSA) kansainvälisten jätesiirtojen määrä on tuonnin osalta vaihdellut viime vuosina. Vuonna 2025 jätettä tuotiin Suomeen noin 317 tuhatta tonnia, mikä oli merkittävästi vähemmän kuin vuonna 2024. Jätteiden tuonti väheni noin 33 % edellisvuodesta.

Eroa selittää etenkin jäteperäisten polttoaineiden tuonnin väheneminen alle puoleen vuoden 2024 tasosta. Jäteperäisiä polttoaineita tuotiiin mm. Italiasta, Iso-Britanniasta, Irlannista ja Puolasta.

Käsitellyn puujätteen tuonti puolestaan kasvoi noin 35 %. Käsiteltyä puujätettä tuotiin polttoon erityisesti Ranskasta, Belgiasta ja Iso-Britanniasta.

Vaarallisten jätteiden tuonti on ollut hienoisessa kasvussa. Tuodusta jätteestä noin 93 % tuotiin hyödynnettäväksi.

Jätteen vientimäärät ovat laskeneet vuoden 2020 jälkeen, ollen noin 147 tuhatta tonnia vuonna 2025. Eroa edellisvuoteen oli vain vähän. Etenkin metallipitoista jätettä ja muovijätettä vietiin edellisvuotta vähemmän.

Jätteitä vietiin etenkin Ruotsiin ja Saksaan.

Yli 99 % jätteistä vietiin hyödynnettäväksi. Vaarallisen jätteen vientimäärät ovat olleet laskussa ja vuonna 2025 ne vähenivät entisestään.

Pakkausjätteiden kierrätysasteita seurataan materiaalikohtaisesti. Kierrätysaste lasketaan jakamalla kierrätettyjen pakkausjätteiden määrä markkinoille saatettujen pakkausten määrällä.

Korkein kierrätysaste on paperi-, pahvi- ja kartonkipakkauksilla, joiden kierrätysaste vuonna 2023 oli 96 prosenttia. Kierrätysaste laski hieman edellisvuosista. Lasipakkausten kierrätysaste oli 92 prosenttia, ja metallipakkausten kierrätysaste 80 prosenttia. Muovipakkausten kierrätysaste laski hieman ollen 31 prosenttia. Puupakkausten kierrätysaste kasvoi 23 prosenttiin.

EU:n kierrätystavoitteet vuosille 2025 ja 2030 asettavat haasteita erityisesti muovi- ja puupakkausten kierrättämiseen. Vuonna 2025 muovipakkauksista pitäisi kierrättää 50 ja vuonna 2030 jo 55 prosenttia. Vastaavasti puupakkauksista tulisi kierrättää 25 ja 30 prosenttia. Muiden pakkausten osalta kierrätystavoitteet on saavutettu.

Sekajätteiden kuljetusmaksujen hintakehitys vuosina 2010-2025 on ollut nouseva. Kehitys on ollut samansuuntainen sekä Suomessa että EU:ssa keskimäärin. Viime vuosina hintojen kasvu on ollut Suomessa EU-keskiarvoa voimakkaampaa.

Hintatiedot Suomen osalta kerätään edustavimmista kaupungeista ja niissä edustavimmista toimitsijoista. Näitä voivat olla paikallisesti edustavuuden mukaan joko kaupungin itse tuottama palvelu, sen kilpailuttama toimitsija tai yksityinen yritys.

Kansallinen kuluttajahintaindeksi kuvaa kotitalouksien Suomessa ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä käytetään inflaation vertailuun EU-maiden välillä.

Vuosina 2012-2024 jäte- ja ympäristöhuollon toimialan arvonlisäys on vaihdellut ja viime vuosina se on ollut kasvussa. Vuonna 2024 arvonlisäys kasvoi 957 miljoonaan euroon, mikä oli noin 11 % enemmän kuin edellisvuonna. Kaikkien ympärstöliiketoiminnan toimialojen yhteenlaskettu arvonlisäys laski edellisvuodesta 5 %, ja oli 17,4 miljardia euroa.

Vuosien 2023–2024 tarkastelussa energian tuotantomäärät ja euromääräiset arvot pysyivät kokonaisuutena varsin vakaina, ja muutokset selittyvät pääosin sähkön ja kaukolämmön hintakehityksen sekä tuotantomäärien vähäisten vaihtelujen yhteisvaikutuksella.

Jätehuollon ja kierrätyksen toimialaluokka kattaa jätteiden keruun, materiaalien kierrätyksen sekä jätteiden käsittelyn ja loppusijoituksen.

Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen tuottamasta ympäristöliiketoimintatilastosta, joka kuvaa Suomessa harjoitettua ympäristöön liittyvää liiketoimintaa. Ympäristöliiketoiminnalla tarkoitetaan tuotantoa, joka estää ympäristön pilaantumista tai säästää luonnonvaroja. Tuotanto voi olla tuotteiden, palveluiden tai teknologian tuottamista.

Toimialaan 38 kuuluu ympäristötoimintoja, jotka kattavat jätteen keruu-, käsittely- ja loppusijoituspalvelut, ydinjätteen käsittely- ja loppusijoituspalvelut sekä uusiomateriaalien tuotannon ja materiaalien. Lisäksi toimialaan sisältyy sähkön ja lämmön tuotanto jätteistä, mukaan lukien erillis- ja yhteistuotanto sekä siihen liittyvät energiatehokkuus- ja energiansäästövaikutukset, sekä uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto.

Arvonlisäys tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot.

Jätehuollon ja materiaalien kierrätyksen toimialojen työllisyys on vaihdellut vuosien 2012-2024 välillä. Työllisyys kasvoi erityisesti vuonna 2022 parin vuoden laskun jälkeen. Vuonna 2024 jätehuollon ja materiaalien kierrätyksen toimialojen työllisyys kasvoi 9 000 henkilötyövuoteen, mikä oli noin 3 % enemmän kuin edellisvuonna. Kaikkien ympäristöliiketoiminnan toimialojen työllisyys puolestaan laski vuonna 2024 noin 5 % ja oli yhteensä 145 000 henkilötyövuotta.

Jätehuollon ja kierrätyksen toimialaluokka kattaa jätteiden keruun, materiaalien kierrätyksen sekä jätteiden käsittelyn ja loppusijoituksen.