Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto

Indikaattorit kuvaavat biohajoavien jätteiden syntyä ja kierrätystä.

Biohajoavat jätteet aiheuttavat jätehuollon kasvihuonekaasupäästöistä merkittävän osan. Niillä on suuri kierrätyspotentiaali ja ne ovat ravinteiden kierrätyksen kannalta olennaisia. Lisäksi biojätteen kierrätysasteen nostaminen nostaa myös yhdyskuntajätteen kierrätysastetta.

Jätesuunnitelman tavoitteena on, että ruokahävikki puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Kaikesta syntyvästä yhdyskuntajätteen sisältämästä biojätteestä tulisi kierrättää 65 %. Lisäksi kierrätyslannoitevalmisteiden käyttö lisääntyy ja niillä korvataan neitseellisistä raaka-aineista valmistettuja lannoitevalmisteita.

Biohajoavien jätteiden määrää ja ravinteiden kiertoa kuvataan seuraavien indikaattorien avulla:

  • Yhdyskuntien biojätteen määrä ja kierrätysaste
  • Elintarvikejätteen määrä
  • Mädätetyn jätteen määrä
  • Kompostoidun jätteen määrä
  • Biokaasulaitosten määrä

Voit tarkastella indikaattoridataa oheisesta Excelistä tai alla olevista kuvaajista.

Yhdyskuntien biojätteellä tarkoitetaan biohajoavia keittiö- ja ruokalajätteitä sekä puutarhajätteitä. Syntyneeseen biojätteeseen lasketaan erilliskerätyn biojätteen lisäksi myös sekajätteen joukosta erotellut biojätteet.

Yhdyskuntien biojätteen kokonaismäärä kasvoi vuoteen 2020 asti, minkä jälkeen määrä on vähentynyt. Erilliskeräykseen päätyvän biojätteen määrä on vähentynyt vuoden 2019 jälkeen. Kuitenkin erilliskerätyn biojätteen osuus syntyneestä biojätteestä on kasvanut vuodesta 2020 ollen vuonna 2023 jo yli puolet kaikesta syntyneestä yhdyskuntien biojätteestä.

Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteen mukaan vuonna 2027 yhdyskuntien biojätettä tulisi kierrättää vähintään 65 prosenttia. Vuonna 2023 määrä oli 380 000 tonnia, mikä vastaa 48 prosenttia syntyneestä yhdyskuntien biojätemäärästä.

Tavoitteeseen yltäminen edellyttää merkittämää biojätteen kierrätyksen lisäämistä.

Kierrätetyn biojätteen määrään sisältyy arvio kotikompostoidun ruokajätteen määrästä.
Elintarvikejäte sisältää alun perin syötäväksi tarkoitetun ruoan (elintarvikkeen) sekä ei-syötäväksi tarkoitetut osat (kuten luut ja hedelmien kuoret) silloin kuin näitä ei hyödynnetä esimerkiksi ihmisravintona tai rehuna. Määrä ei sisällä peltoon jäävää satoa.

Vuonna 2023 elintarvikejätettä syntyi Suomessa yhteensä 641 000 tonnia, mikä vastasi vuosien 2019-2020 tasoa. Kokonaismäärä kasvoi vuonna 2021 ollen 693 000 tonnia, ja laski 607 000 tonniin vuonna 2022.

Elintarvikejätteen määrästä noin puolet syntyy kotitalouksissa, joiden jätemäärä selittää valtaosan elintarvikejätteen kokonaismäärän muutoksista vuosina 2021-2023.

Vuonna 2023 kotitalouksien ja elintarviketeollisuuden elintarvikejätteen määrät kasvoivat eniten. Vähittäis- ja tukkukaupan elintarvikejätteen määrä puolestaan laski.

Vuonna 2023 teollisuuden osuus elintarvikejätteestä oli 22 %, ravitsemispalveluiden 13 %, vähittäis- ja tukkukaupan 7 % ja alkutuotannon 5 %.
Biologisen käsittelyn määrä on pitkällä aikavälillä kasvanut merkittävästi. Viime vuosina mädätys biojätteen käsittelymenetelmänä on lisääntynyt.

Vuonna 2023 biojätettä mädätettiin yhteensä 772 000 tonnia. Yhdyskuntajätteiden osuus tästä oli vajaa kolmannes. Muun kuin yhdyskuntajätteen mädätys kasvoi edellisvuodesta 13 prosenttia.

Mädätyksestä saadaan biokaasua polttoainekäyttöön sekä kierrätysravinteita lannoitteeksi, viherrakentamiseen ja raaka-aineeksi teollisuuteen.
Kompostointilaitokset ovat korvautumassa biokaasulaitoksilla. Mädätysjäännös yleensä jälkikompostoidaan. Orgaanisen jätteen mädätys- ja kompostointitiedot ovat tästä syystä osin keskenään päällekkäisiä.

Sekä yhdyskuntien että muun orgaanisen jätteen kompostointimäärät ovat laskeneet vuodesta 2020 alkaen. Vuonna 2023 orgaanisen jätteen kompostointimäärä laski edellisvuodesta 7 prosenttia, ollen enää 171 000 tonnia. Yhdyskuntajätteiden osuus tästä oli noin kaksi kolmasosaa.
Biojätteitä käsitellään biokaasulaitoksissa yhdessä lantojen, teollisuuden biohajoavien jätteiden ja puhdistamolietteiden kanssa.

Biokaasu- ja biometaanilaitosten lukumäärä on yli kaksinkertaistunut vuosien 2009-2024 aikana. Vuonna 2024 toiminnassa oli yhteensä 78 biokaasu- tai metaanilaitosta, joista 42 prosenttia oli maatilalaitoksia.

Varsinkin maatila- ja yhteiskäsittelylaitosten lukumäärä on tarkastelujaksolla kasvanut. Maatalouden syötteissä katsotaan olevan edelleen suuri hyödyntämätön biokaasupotentiaali.

Biokaasua tuotetaan lisäksi kaatopaikkakaasun keräyspisteissä. Näiden määrät ovat hieman vähentyneet vuodesta 2016, jolloin voimaan astui orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Tällä hetkellä kaatopaikkakaasua kerätään 34 keräyspisteellä.

Biometaanin tuotanto on lisääntynyt, ja sen tuotannon kasvun on arvioitu jatkuvan myös tulevina vuosina. Taustalla on erityisesti kasvanut liikennebiokaasun kysyntä. Biometaania kerätään eniten yhteiskäsittelylaitoksilta.

Suurin osa biokaasusta hyödynnetään lämmön ja sähkön tuotannossa, biometaani puolestaan liikenteessä. Osa biokaasusta joudutaan edelleen soihtupolttamaan, eli ylijäämäkaasu poltetaan hiilidioksidiksi.

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)