Rakentamisen jätteet

Rakennus- ja purkujätteellä tarkoitetaan rakennuksen tai muun kiinteän rakennelman uudis- ja korjausrakentamisessa ja purkamisessa, maa- ja vesirakentamisessa sekä muissa rakennus- ja purkutoiminnoissa syntyvää jätettä. Raportoinnissa mineraalijätteisiin ei ole laskettu mukaan maamassoja.

Vuonna 2022 rakentamisen jätteitä syntyi vajaa 11 miljoonaa tonnia. Määrä oli pienempi kuin aiempina vuosina. Vaarallisen jätteen osuus oli 1,4 prosenttia, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna.

Rakennus- ja purkujätteellä tarkoitetaan rakennuksen tai muun kiinteän rakennelman uudis- ja korjausrakentamisessa ja purkamisessa, maa- ja vesirakentamisessa sekä muissa rakennus- ja purkutoiminnoissa syntyvää jätettä. Raportoinnissa mineraalijätteisiin ei ole laskettu mukaan maamassoja.

Vuonna 2023 valtaosa, noin 96 prosenttia, rakentamisen jätteistä oli mineraalijätteitä. Toisiksi eniten syntyi puujätettä, jonka määrä vuonna 2023 oli 248 000 tonnia.

Noin 10 prosenttia rakentamisen jätteistä on peräisin talonrakentamisesta. Arvion mukaan korjaus- ja purkutoiminnan jätemäärät muodostavat pääosan talonrakentamisen jätteistä.

Rakentamisen jätemäärät vaihtelevat yleisen taloudellisen tilanteen ja siten rakentamisen määrän mukaan.

Vuonna 2022 rakennus- ja purkujätettä hyödynnettiin materiaalina selvästi edellisvuotta vähemmän, mikä johtui osin rakennus- ja purkujätteen määrän vähenemisestä.

Materiaalihyödynnykseen jätettä päätyi yhteensä 630 000 tonnia, mikä vastasi 54 prosenttia syntyneestä rakennus- ja purkujätemäärästä. Määrään sisältyvät myös maantäyttöön ohjautuneet rakennus- ja purkujätemäärät, joita oli noin 62 000 tonnia. Maantäytön osuus kasvoi edellisvuodesta.

Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on, että vuoteen 2027 mennessä rakennus- ja purkujätteestä hyödynnetään materiaalina vähintään 70 prosenttia.

Rakentamisen jätetilastoinnissa materiaalihyödynnyksen kokonaismäärään sisältyvä uudelleenkäytön valmistelu on aiemmin arvioitu suuntaa-antavasti. Vuodesta 2017 alkaen tilastointi on tarkentunut maantäyttöön ohjautuneiden jätemäärien osalta. Vuosien 2015-2016 arviot maantäytön jätemääristä olivat todellista suurempia, mikä selittää materiaalihyödynnyksen määrän laskun vuonna 2017.