Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Rakentamisen jätteet

Indikaattorit kuvaavat rakentamisen jätemäärien kehitystä sekä niiden hyödyntämistä.

Rakentamisen jätteet ovat määrältään Suomen toiseksi suurin jätelaji. Jätedirektiivin tavoitteena on vähentää rakentamisen jätemäärää ja hyödyntää 70 % rakennus- ja purkujätteestä. Jätteitä tulee hyödyntää laadukkaasti riskit halliten.

Syntyvän rakennus- ja purkujätteen määrää ja haitallisuutta voidaan minimoida ja hyödyntämiskelpoisuutta lisätä esimerkiksi rakennusten valikoivalla purkamisella. 

Rakennus- ja purkujätteen määrien sekä hyödyntämisen kehitystä kuvataan seuraavilla indikaattoreilla:

  • Rakentamisen toimialalla syntynyt jätemäärä jätetyypeittäin
  • Rakentamisen toimialalla syntynyt jätemäärä jätelajeittain
  • Rakennus- ja purkujätteen hyödyntäminen materiaalina

Voit tarkastella indikaattoridataa oheisesta Excelistä tai alla olevista kuvaajista.

Rakennus- ja purkujätteellä tarkoitetaan rakennuksen tai muun kiinteän rakennelman uudis- ja korjausrakentamisessa ja purkamisessa, maa- ja vesirakentamisessa sekä muissa rakennus- ja purkutoiminnoissa syntyvää jätettä. Raportoinnissa mineraalijätteisiin ei ole laskettu mukaan maamassoja.

Vuonna 2024 rakentamisen jätemäärä laski 10,8 miljoonaan tonniin. Vaarallisen jätteen määrä ja osuus laski merkittävästi edellisvuodesta. Niiden osuus kokonaisjätemäärästä oli 1,2 %.
Rakennus- ja purkujätteellä tarkoitetaan rakennuksen tai muun kiinteän rakennelman uudis- ja korjausrakentamisessa ja purkamisessa, maa- ja vesirakentamisessa sekä muissa rakennus- ja purkutoiminnoissa syntyvää jätettä. Raportoinnissa mineraalijätteisiin ei ole laskettu mukaan maamassoja.

Vuonna 2024 valtaosa, noin 97 % rakentamisen jätteistä oli mineraalijätteitä. Toisiksi eniten syntyi puujätettä, jonka määrä laski vuonna ollen 193 000 tonnia. Rakentamisen puujätteen määrä on ollut laskussa.

Noin 10 prosenttia rakentamisen jätteistä on peräisin talonrakentamisesta. Arvion mukaan korjaus- ja purkutoiminnan jätemäärät muodostavat pääosan talonrakentamisen jätteistä.

Rakentamisen jätemäärät vaihtelevat yleisen taloudellisen tilanteen ja siten rakentamisen määrän mukaan.
Vuonna 2024 rakennus- ja purkujätettä hyödynnettiin materiaalina merkittävästi edellisvuosia enemmän. Materiaalihyödynnykseen jätettä päätyi yhteensä 1 176 000 tonnia, mikä vastasi 73 % syntyneestä rakennus- ja purkujätemäärästä. Merkittävin tekijä kasvun taustalla on kierrätyksen huomattava lisääntyminen.

Materiaalihyödynnyksen kokonaismäärään sisältyvät myös maantäyttöön ohjautuneet rakennus- ja purkujätteet, joita oli vuonna 2024 noin 66 000 tonnia. Maantäytön määrä kasvoi edellisvuodesta.

Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on, että vuoteen 2027 mennessä rakennus- ja purkujätteestä hyödynnetään materiaalina vähintään 70 prosenttia.

Rakentamisen jätetilastoinnissa materiaalihyödynnyksen kokonaismäärään sisältyvä uudelleenkäytön valmistelu on aiemmin arvioitu suuntaa-antavasti. Vuodesta 2017 alkaen tilastointi on tarkentunut maantäyttöön ohjautuneiden jätemäärien osalta. Vuosien 2015-2016 arviot maantäytön jätemääristä olivat todellista suurempia, mikä selittää materiaalihyödynnyksen määrän laskun vuonna 2017.

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)