Kestävä yhdyskuntarakenne - Pirkanmaa
Pirkanmaa on Suomen toiseksi suurin maakunta väestömäärältään ja alueen pinta-ala on noin neljä prosenttia koko maan maapinta-alasta. Pirkanmaalla on erittäin laajat vesialueet, sillä maakunnan kokonaispinta-alasta jopa 14% on makeavesialaa. Pirkanmaalla on 23 kuntaa, joista 12 on kaupunkeja. Väestötiheys on runsaasti yli kaksi kertaa Suomen keskiarvon. Suurin osa Pirkanmaan väestöstä on keskittynyt nopeasti kasvavaan, tiiviiseen ja kehittyvään Tampereen kaupunkiseutuun ja Tampereelle logistisesti kapealle kannakselle, mikä asettaa yhdyskuntasuunnittelulle haasteita ilmaston muuttuessa. Pirkanmaalla rankkasateet ovat jo aiheuttaneet kaupunki- ja taajamatulvia, joihin tulee jatkossa entistä paremmin varautua ja myös sopeutua. Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolella maaseutumaisissa kunnissa väestö on kuitenkin vähenemässä ja erityisesti väestön väheneminen on kohdistunut pohjoiseen Pirkanmaahan. Maakunnassa on nähtävissä sama kehitys kuin muuallakin Suomessa: asukkaat muuttavat kasvukeskuksiin ja niiden naapurikuntiin.
Pirkanmaa muodostuu 23 kunnasta, joissa asui 2021 n. 530 000 asukasta ja näistä n. 400 000 asui Tampereen kaupunkiseudulla, joka on pääkaupunkiseudun jälkeen Suomen suurin ja nopeimmin kasvava kaupunkiseutu. Kasvun ennustetaan jatkuvan. Toisaalta Pirkanmaan kunnista 15 on muuttotappioista; maakunnassa on nähtävissä sama kehitys kuin muuallakin Suomessa: asukkaat muuttavat kasvukeskuksiin ja niiden naapurikuntiin. Maakunnan osuus Suomen väkiluvusta on runsaat yhdeksän prosenttia. Pirkanmaan taajama-aste noin 88,9 % on korkeampi kuin keskimäärin Suomessa, joka on 86,5 % (2020).
Pirkanmaan aluerakenteen rungon muodostavat Tampereen ja Valkeakosken kaupunkiseudut, jotka kytkeytyvät valtakunnalliseen Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kasvukäytävään. Muilta osin Pirkanmaan aluerakenne muodostuu keskikokoisten ja pienten kaupunkien verkostosta, joka luo kattavan palvelurakenteen koko maakunnan alueelle.
Tampereen kaupunkiseutuun kuuluvat Tampereen kaupungin lisäksi kehyskunnat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Tampereen kaupunkiseutu sijaitsee pääteiden ja rautatieverkoston keskeisessä liikenteellisessä risteyspisteessä, Tampereen kaupunki logistisessa ytimessä kahden järven välissä kapealla kannaksella. Tampere-Pirkkalan lentokenttä on Suomen toiseksi vilkkain kansainvälinen lentokenttä. Tampereen kaupungin keskusta-alue on valtakunnallinen keskittymä, jonka palveluja käytetään yli maakuntarajojen. Tampere on myös vireä yliopisto-opiskelijakaupunki ja tunnettu teatteri- ja kulttuurielämästä. Tampereella otettiin käyttöön 2021 raitiotie, jota suunnitellaan laajennettavaksi seudulliseksi. Kaupunkiseudun isoja alakeskuksia ovat kehyskuntien kuntakeskukset sekä Tampereen kaupungin alueella Hervannan ja Tesoman kaupunginosakeskukset. Erityisesti Hervanta vastaa monipuolisella työpaikka- ja asukasrakenteeltaan itsenäistä tytärkaupunkia.
Pirkanmaan elinkeinorakenne painottuu palveluihin. Teollisuuden osuus työpaikoista on Pirkanmaalla Suomen keskiarvoa korkeampi. Maakunta on yksi Suomen keskeisistä ja perinteisistä valmistavan teollisuuden keskittymistä. Teollisuus on keskittynyt pitkälti Tampereelle ja sen lähiympäristöön, kuten Nokialle ja Valkeakoskelle. Myös Mänttä-Vilppula on merkittävä teollisuuskeskus. Tampereelle on kasvanut myös valtakunnallisesti merkittävä ICT-keskittymä. Väestöpohjansa ansiosta kaupunki on huomattava kaupan keskus. Maatalouden osuus taloudellisesta toiminnasta on vähäinen mutta Pirkanmaalta löytyy kuitenkin myös perinteistä maaseutua.
Tuulivoimarakentaminen kiinnostaa Pirkanmaalla
Pirkanmaan maakunnassa tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet sijoittuvat maakunnan pohjois- ja luoteisosiin. Lisäksi joitakin pienialaisia mahdollisia kohteita sijaitsee maakunnan etelä- ja länsiosissa. Voimassa olevassa Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä tuulivoimaloiden alueita on tunnistettu yhteensä 29 kpl, joista runsas kolmasosa on suunnitteilla tai toteutunut. Tuulivoimarakentamiseen vaikuttavat erityisesti asutuksen sijainti sekä haasteet sähkönsiirtokapasiteetin riittämättömyydessä erityisesti Pohjois- ja Luoteis-Pirkanmaalla.
Pirkanmaan maakunnassa halutaan vahvistaa kestävän energiatuotannon edellytyksiä. Tuulivoima tunnistetaan Pirkanmaan energiastrategiassa 2030 yhdeksi energiantuotantomuodoksi, jota kannattaa lisätä mahdollisuuksien mukaan. Tuulienergiapotentiaalia selvittääkseen Pirkanmaan liitto toteutti vuosina 2020–2023 Tuulienergian mahdollisuudet maakuntakaavassa Pirkanmaalla -selvityksen. Tässä tarkasteltiin tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita paikkatieto- ja näkyvyysanalyysien avulla käyttäen nykyaikaisia voimalatyyppejä ja ajantasaisia suunnittelun reunaehtoja. Selvitystä hyödynnetään vaihemaakuntakaavan laatimisessa, joka on parhaillaan käynnissä. Vaihemaakuntakaavan yhtenä keskeisenä teemana on energia, ja päivitetyt tuulienergiatuotantoon soveltuvat alueet osoitetaan kaavassa.
Maakuntakaavoituksesta, maakunnan tuulivoimaselvityksestä ja energiastrategiasta löytyy lisätietoa Pirkanmaan liiton verkkosivuilta. Pirkanmaan kunnissa vireillä olevista tuulivoimaosayleiskaavoista löytyy tietoa kuntien kotisivuilta.
Lisätietoja tuulivoimasta, tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja YVA-hankkeista:
Maisemat osana yhdyskuntarakennetta
Pirkanmaalla sijaitsee useita maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet ovat maaseutumme edustavimpia ja elinvoimaisia kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Arvokkaiden maaseutumaisemien arvot pyritään turvaamaan, ja ne myös herättävät kiinnostusta maisemanhoitoa ja ympäröivää maisemaa kohtaan. Maisema-alueet on otettava huomioon valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa.
Pirkanmaalla sijaitsee 13 valtakunnallista maisema-aluetta; Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisema, Punkalaitumenjoen kulttuurimaisemat, Rautaveden kulttuurimaisema, Hämeenkyrön kulttuurimaisema, Vesilahden kulttuurimaisema, Sääksmäen ja Tarttilan kulttuurimaisemat, Pirkanmaan harjumaisemat, Haralanharjun maisemat, Ruoveden reitin maisemat, Juupajoen kulttuurimaisema, Kuhmoisten Linnavuoren muinaismaisema, Arvajanreitin kulttuurimaisemat ja Ähtärin reitin maisemat.
Maakunnallisesti merkittävät maisema-aluekokonaisuudet määritellään maakuntakaavoituksen yhteydessä tehtäviin selvityksiin perustuen ja ne osoitetaan maakuntakaavoissa. Maakunnallisesti merkittäviin maisema-alueisiin voi tutustua esimerkiksi maakuntaliittojen sivustoilla. Lisätietoa maisema-alueista:
Arvokkaita kulttuuriympäristöjä tulee suojella
Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö lisää ihmisten hyvinvointia sekä alueen viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Se on tärkeä voimavara, joka luo alueille omaleimaisuutta, tukee paikallisyhteisöjen kehitystä ja tarjoaa myös mahdollisuuksia elinkeinoelämän toiminnalle. Kulttuuriympäristöjä ovat rakennettu ympäristö, muinaisjäännökset ja kulttuurimaisemat. Merkittävimmät arvokkaat kulttuuriympäristökohteet ovat useimmiten suojeltu kaavoituksen yhteydessä. Arvokkaita ympäristöjä voidaan suojella myös rakennussuojelulailla sekä kirkollisia rakennuksia kirkkolain perusteella ja rautatierakennuksia erityisen suojelusopimuksen perusteella.
Pirkanmaan erityispiirteinä on vanha teollinen perinne ja vanhat tehdasalueet piippuineen sekä tehdasalueisiin kuuluvat asuinalueet, joita löytyy mm. Tampereelta, Valkeakoskelta, Hämeenkyröstä, Nokialta, Virroilta ja Mänttä-Vilppulasta. Pirkanmaalta löytyy keskiaikaisia kirkkoja, kartanoita, vanhoja rautatierakennuksia ja kylämaisemia sekä hienosti säilyneitä kyläraitteja. Myös uudempia modernin aikakauden rakennetun kulttuuriympäristön kohteita löytyy runsaasti Pirkanmaalta. Pirkanmaalla sijaitsee 94 valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä.
Rakennusperinnön hoitoa varten on mahdollista hakea ELY-keskuksen kautta avustusta sellaisiin korjauksiin, joilla edistetään suojellun tai arvokkaan rakennuksen ja ympäristön säilymistä, kunnossapitoa ja suojelua. Avustusta myönnetään suojeltuihin rakennuksiin sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön tai arvokkaaseen maisema-alueeseen kuuluvaan kohteeseen. Avustusta voidaan myöntää myös muutoin kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle kohteelle.
Lisätietoja rakennusperinnön hoitoon liittyvistä avustuksista löytyy ELY-keskuksen verkkopalvelusta:
Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY-alueet) löytyvät Museoviraston sivulta:
Yhdyskuntarakenne ja muuttuva ilmasto
Yhdyskuntarakenteella voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Maankäytön ratkaisuilla voidaan mm. merkittävästi vähentää energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Yhdyskuntarakennetta suunniteltaessa on mahdollista hallita samanaikaisesti ilmastonmuutoksen riskejä ja rakentaa ilmastokestäviä, turvallisia ja terveellisiä elinympäristöjä.
Yhdyskuntarakenteen eheydellä on vaikutusta liikenteestä aiheutuvien kasvihuonepäästöjen määrään. Rakentamista pyritään ohjaamaan maankäytön suunnittelulla olemassa olevien teknisen huollon verkostojen läheisyyteen siten, että yhteydet kotien, työpaikkojen ja palvelujen välillä olisivat kohtuullisia. Maankäytön suunnittelulla pyritään edistämään jalankulun ja pyöräilyn houkuttelevuutta ja joukkoliikenteen edellytyksiä. Viherrakenteen säilyttäminen ja vahvistaminen paitsi sitoo hiiltä auttaa yhteiskuntaa ja luontoa sopeutumaan käynnissä oleviin muutoksiin.
Pirkanmaalle kohdistuvista ilmastonmuutoksen vaikutuksista merkittävimpiä ovat keskisateen lisääntyminen, rankkasateiden lisääntyminen, lämpötilan nouseminen sekä hellejaksot. Sekä yksittäisistä ääriolosuhteista että pitkällä aikavälillä tapahtuvista hitaammista muutoksista muodostuu vaikutuksia rakenteisiin ja ympäristöön. Pirkanmaalla merkittävä, vaikutuksille altistava ominaispiirre on kasvava, tiiviisti rakennettu kaupunkiseutu, jonka ydin sijaitsee logistisesti kapealla kannaksella. Pirkanmaalla rankkasateet ovat jo aiheuttaneet kaupunki- ja taajamatulvia, joihin tulee jatkossa entistä paremmin varautua ja myös sopeutua. Pirkanmaan merkittävin tulvariskialue sijaitsee Sastamalassa, mutta paikallisia tulvariskejä aiheutuu monin paikoin. Lisätietoa alimmista suositelluista rakentamiskorkeuksista voi kysyä kunnista.
Pirkanmaalla sekä maakunta että kunnat ovat voimakkaasti sitoutuneet ilmastotavoitteisiin. Maakunnallista päästövähennyspolkua kokoava Pirkanmaan ilmastofoorumi kokoaan toimijat säännöllisesti yhteen ratkaisuja etsimään. Pirkanmaalle on valmistumassa ensimmäinen paikkatietotarkastelu maakunnan hiilineutraaliusvyöhykkeistä, ja myös muita työkaluja ilmastokysymysten ratkaisuun on aktiivisesti kehitetty.
Muuttuvan ilmaston haasteisiin sopeutumiseen sekä ilmastonmuutoksen hillintään varaudutaan kunnissa yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen yhteydessä. Edelläkävijänä Tampereen kaupunki etsii ratkaisuja monipuolisesti sekä hillinnän että sopeutumisen kysymyksiin. Esimerkiksi sopeutumisen teemassa vireillä on sini- ja viherrakenteen kestävyys. Maakuntatasolla erityistä huomiota kiinnitetään ilmastokysymysten ja luonnon monimuotoisuuden yhteensovittamiseen.
Lisätietoa yhdyskuntarakenteesta ja ilmastonmuutoksesta Pirkanmaalla:
- ELY-keskukset ilmastotoimijoina (ely-keskus.fi)
- Ymparistoviisas.fi-sivusto: Rakenneviisas (ymparistoviisas.fi)
- Ymparistoviisas.fi-sivusto: Kaavoituksen ilmastovaikutukset (ymparistoviisas.fi)
- Ymparistoviisas.fi-sivusto: Pirkanmaalaisia erityispiirteitä sopeutumiseen (ymparistoviisas.fi)
- Tulvariskien hallinta (vesi.fi)
Katso myös:
Julkaisija