Kestävä yhdyskuntarakenne

Maakuntien erityispiirteitä

Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Pohjamaan maakunnan muodostavat 18 kuntaa, joissa asui vuonna 2020 yhteensä noin 192 000 asukasta. Maakunnan väestö on vähentynyt 2000-luvulla noin 10 000 asukkaalla ja väkimäärän arvioidaan laskevan edelleen. Maakunnan keskus Seinäjoki on ollut samaan aikaan yksi Suomen merkittävimmistä kasvukaupungeista ja sen kasvun arvioidaan jatkuvan tasaisena myös tulevaisuudessa.

Etelä-Pohjanmaan taajama-aste noin 74 % on merkittävästi alempi kuin koko Suomessa, joka on 86,5 % (2020). Taajama-asteen kehitys on kuitenkin ollut koko maan kehitykseen nähden saman suuntaista. Etelä-Pohjanmaalla maaseudulla asuvien määrä on Manner-Suomen korkein (2019): vahvalla maaseutualueella asuu lähes 70 % alueen väestöstä. Maakunnan väestötiheys noin 14 asukasta neliökilometriä kohden on pienempi kuin koko Suomessa, noin 18 asukasta.

Etelä-Pohjanmaa on yhdyskuntarakenteellisesti suhteellisesti hajautunutta, vaikka väestö keskittyy yhä enemmän taajama-alueille. Maakunnalle on ominaista nauhamaiset kylät ja taajamat sekä asutuksen keskittyminen valta- ja kantateiden varsille. Maakunnan kasvukeskuksen Seinäjoen merkittävien kauppakeskittymien lisäksi maakunnan erikoisuutena voidaan pitää Alavuden Tuurin kauppakylää, jolla on myös ylimaakunnallista merkitystä. 

Etelä-Pohjanmaan valtasuoni -Kauhajoen ja Kauhavan välinen kehityskäytävä muodostuu liikenteellisesti valtatiestä 19 ja kantatiestä 67 sekä Seinäjoki-Oulu ja Kaskisen radoista. Tämän kehityskäytävän varrella sijaitsee maakunnan tärkeimmät teollisuus- ja logistiikka-alueet sekä yli 70 % alueen työpaikoista. Pendelöinnin kannalta merkittävimmille kantatien 67 ja valtatien 19 osuuksille laaditaan suunnitelmia sekä toteutetaan huomattavia parannuksia lähivuosien aikana. Myös valtakunnallisesti merkittäviin logistisiin alueisiin panostetaan merkittävästi. Asemanseutujen kehittämisessä erityisesti Seinäjoen uuden matkakeskuksen ja sen yhteyteen sijoittuvien monipuolisten palveluiden toteutuminen palvelee myös koko maakunnan saavutettavuutta.

Keski-Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaan maakunnan 8 kunnan alueella asui vuonna 2020 yhteensä noin 68 000 asukasta. Maakunnan väestömäärä oli vuodesta 2004 vuoteen 2015 kasvussa, mutta sen jälkeen väkimäärä on laskenut alle vuoden 2000 tason. Väkimäärän arvioidaan vähenevän tulevaisuudessa. Maakunnan keskuksen Kokkolan väkimäärän kasvu on tasaantunut viimeisten vuosien aikana. Kokkolassa asuu noin 70 maakunnan väestöstä.

Keski-Pohjanmaan taajama-aste on noin 79,5 % kun koko Suomessa taajama-aste on 86,5 % (2020).  Taajamissa asuvien suhteellisen osuuden kehitys on ollut koko maan kehitykseen nähden saman suuntaista. Maakunnan väestötiheys oli 13,5 asukasta neliökilometriä kohden.

Keski-Pohjanmaalla on 15 taajama-aluetta ja yhdyskuntarakenne laajenee suurempien kuntien keskustojen läheisyydessä olevilla asuinalueilla. Väestö on vähentynyt sekä maaseudun harvaan asutuilla alueilla että keskustojen läheisyydessä olevilla vanhemmilla asuinalueilla väestörakenteen muutoksen myötä. Kasvun alueita ovat olleet Kokkolan keskusta ja sen lähialueet sekä rannikon kyläalueet.

Keski-Pohjanmaan liikenteellisenä solmukohtana on pääradan varrella oleva Kokkola, jonne on myös kattavat valtatieyhteydet. Maakuntaa palvelee myös Kokkola-Pietarsaaren lentokenttä.  Kokkolassa sijaitsevan Suomen kolmanneksi suurimman yleissataman ympäristöön on muodostunut pohjoismaisittain merkittävä kemian- ja metallijalostusteollisuuden keskittymä. Kokkolan ja Pohjanmaan puolella olevan Pietarsaaren seudun suurteollisuuden muodostamalla työssäkäyntialueella on tuhansia työpaikkoja. Kokkolan, Kaustisen ja Kruunupyyn alueilla on vireillä merkittäviä kaivos-, louhos- ja rikastamohankkeita, joilla on toteutuessaan huomattavia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia koko maakunnan alueelle.

Pohjanmaa

Pohjanmaan maakunnan 14 kunnassa asui vuonna 2020 yhteensä noin 176 000 asukasta. Maakunnan väestöstä noin puolet on ruotsinkielisiä. Maakunnan väkimäärä on kasvanut 2000-luvulla lähes 8 000 asukkaalla, mutta on vuoden 2015 jälkeen ollut hienoisessa laskussa. Maakuntakeskuksen Vaasan väkimäärän kasvu on tasaantunut.

Pohjanmaan taajamissa asuu yli 84,5 % mikä on lähellä koko Suomen taajama-astetta 86,5 % (2020). Taajama-asteen kehitys on ollut samansuuntaista koko maahan verrattuna lukuun ottamatta 2010-luvun lopulla tapahtunutta taajama-asteen heikkenemisen jaksoa. Maakunnan väestötiheys oli 23,8 asukasta neliökilometriä kohden, mikä on korkeampi kuin Suomessa keskimäärin (18 asukasta, 2020).

Pohjanmaan maakunta on 20–50 km leveä ja noin 230 km pitkä rannikkokaistale, jossa jokilaaksot sekä maankokoamisrannikolle jokisuistoihin sijoittuneet 1600- ja 1700-luvuilla perustetut kaupungit muodostavat aluerakenteen rungon. Maakunnassa keskeisiä ovat Vaasan ja Pietarsaaren kaupunkiseudut. Aluekeskuksia ympäröivät kylät ja harvaan asuttua maaseutua on vähän.

Pohjanmaan liikenteellisen rungon muodostaa Turusta maakunnan halki Oulun eteläpuolelle johtava valtatie 8. Valtatien 8 varrelle sijoittuvat myös alueen keskusseudut; Suupohjan rannikon kolmen kaupungin muodostama kokonaisuus, Vaasan seutu sekä Pietarsaaren seutu. Pohjanlahden satamakaupungeista ainoastaan Vaasasta on henkilöliikennettä Ruotsin puolelle. Lisäksi Vaasan lentokentältä on säännöllistä reittiliikennettä sekä lomalentoja. Pohjanmaan alueella on vahvaa ja kansainvälisesti merkittävää vientiteollisuutta.  Vaasaan lentokentän lähettyville GigaVaasan alueelle on muodostumassa ainutlaatuinen energiateknologian ja akkuteollisuuden alue, jolla on merkittäviä ja laaja-alaisia vaikutuksia myös lähimaakuntien alueille. Vaasa on myös merkittävä opiskelijakaupunki, jossa on ammattikorkeakoulujen lisäksi myös lähimaakuntien ainoa yliopisto.

Tuulivoimarakentaminen on aktiivista Pohjalaismaakunnissa

Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueet soveltuvat hyvin tuulivoiman rakentamiseen. Maakuntakaavoissa osoitetut tuulivoima-alueet ovat jo pitkälti rakentuneet tai niille ollaan suunnittelemassa tuulivoimahankkeita. Voimassa olevissa maakuntakaavoissa seudullisesti merkittäviä tuulivoimarakentamisen alueita on osoitettu yhteensä 70 kpl, joista yli 80 % on jo toteutunut tai suunnitteilla. Pohjanmaan rannikon merialueelle on nykyisessä Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettu kaksi merituulivoima-aluetta.

Voimassa olevissa maakuntakaavoissa seudullisesti merkittäviä tuulivoimarakentamisen alueita on osoitettu yhteensä 70 kpl, joista yli 80 % on jo toteutunut tai suunnitteilla.

Uusiutuvan tuulivoiman osuutta energiatuotannossa voidaan edelleen kasvattaa tuulivoimateknologian kehittymisen myötä. Uusia tuulivoimapuistojen toteuttamiseen soveltuvia alueita on selvitetty Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntaliittojen vuoden 2022 alussa valmistuneessa tuulivoimaselvityksessä. Selvityksessä tunnistettiin useita kymmeniä seudullisesti merkittäviä potentiaalisia alueita maakuntakaavoituksen jatkoselvitysten pohjaksi.

Maakuntakaavoituksesta ja maakuntien tuulivoimaselvityksestä löytyy lisätietoa maakuntaliittojen kotisivuilta. Kunnissa vireillä olevista tuulivoimaa koskevista yleiskaavoituksesta löytyy tietoa kuntien kotisivuilta.

Lisätietoja tuulivoimasta, tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja YVA-hankkeista:

Maisemat osana yhdyskuntarakennetta

Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa sijaitsee useita maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet ovat maaseutumme edustavimpia ja elinvoimaisia kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Arvokkaiden maaseutumaisemien arvot pyritään turvaamaan, ja ne myös herättävät kiinnostusta maisemanhoitoa ja ympäröivää maisemaa kohtaan. Maisema-alueet on otettava huomioon valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa. 

Etelä-Pohjanmaan alueella sijaitsee kahdeksan, Keski-Pohjanmaan alueella kolme ja Pohjanmaan alueella yhdeksän valtakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta.  Lisäksi laaja Kyrönjokilaakson kulttuurimaisema-alue levittäytyy sekä Etelä-Pohjanmaan että Pohjanmaan maakuntien aluille. Vuonna 2021 valtakunnallisesti arvokkaina uusina alueina huomioitiin Etelä-Pohjanmaalla Orisbergin kulttuurimaisema sekä Pohjanmaalla Merenkurkun saaristomaisemat maankohoamisalueineen, Purmonjokilaakson viljelysmaisemat ja Kimojokilaakson viljelymaisemat.  Keski-Pohjanmaan alueelle uusina valtakunnallisesti arvokkaina maisema-alueina osoitettiin Vattajan ja Ohtakarin rantamaisemat, Vetelinjokilaakson viljelymaisema sekä Lestijokilaakson kulttuurimaisema.

Maakunnallisesti merkittävät maisema-aluekokonaisuudet määritellään maakuntakaavoituksen yhteydessä tehtäviin selvityksiin perustuen ja ne osoitetaan maakuntakaavoissa. Maakunnallisesti merkittäviin maisema-alueisiin voi tutustua esimerkiksi maakuntaliittojen sivustoilla.

Lisätietoa maisema-alueista:

Arvokkaita kulttuuriympäristöjä tulee suojella

Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö lisää ihmisten hyvinvointia sekä alueen viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Se on tärkeä voimavara, joka luo alueille omaleimaisuutta, tukee paikallisyhteisöjen kehitystä ja tarjoaa myös mahdollisuuksia elinkeinoelämän toiminnalle. Kulttuuriympäristöjä ovat rakennettu ympäristö, muinaisjäännökset ja kulttuurimaisemat. Merkittävimmät arvokkaat kulttuuriympäristökohteet ovat useimmiten suojeltu kaavoituksen yhteydessä. Arvokkaita ympäristöjä voidaan suojella myös rakennussuojelulailla sekä kirkollisia rakennuksia kirkkolain perusteella ja rautatierakennuksia erityisen suojelusopimuksen perusteella.

Etelä-Pohjanmaan erityispiirteinä on maaseutumaisuus, joenvarsi- ja raittikylät, pienet kaupunkikeskustat sekä jälleenrakennuskauden asutusalueet. Kaksikerroksiset pohjalaistalot, niin sanotut kaksfooninkiset umpipihoineen, talousrakennuksineen ja torppineen lakeuden reunamilla, kylänraitin varrella muodostavat perinteisen eteläpohjalaisen kulttuuriympäristön identiteetin kannalta merkittävän osan. Maakunnan kaupunkihistoria on nuorta, sillä ensimmäisenä kaupungiksi tuli Seinäjoki vuonna 1960. Etelä-Pohjanmaalla sijaitsee useita Alvar Aallon suunnittelemia kohteita, joista laajimpia ovat Seinäjoen ja Alajärven Aalto-keskukset.

Keski-Pohjanmaan kylät ovat muodostuneet pääosin viljavien jokilaaksojen varsille sekä merellisen maankohoamisrannikon seuduille. Maaseutumaisen maakunnan keskus Kokkolan kaupunki on perustettu 1620. Kokkolan merellinen, merkittäviä ja arvokkaita kulttuuri- ja luontokohteita rautatieasemalta Tankarin majakalle ulottuva kansallinen kaupunkipuisto perustettiin 2020. 

Pohjanmaan kulttuuriympäristössä on tyypillistä vuosisatojen saatossa jokivarsiin muodostuneet nauhakylät sekä maankohoamisrannikolle jokisuistoihin sijoittuneet kaupungit sekä niiden säilyneet arvokkaat puukaupunginosat. Vaasan, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn sekä Kristiinankaupunki perustettiin 1600-luvulla ja Kaskinen 1700-luvun lopulla. Pohjanmaalla on myös arvokkaita alkuperäisen luonteensa säilyttäneitä kyliä kaksfooninkisineen sekä 1700-luvunlopulla ja 1800-luvun alussa rakennettuja ruukinkartanoita.

Rakennusperinnön hoitoa varten on mahdollista hakea ELY-keskuksen kautta avustusta sellaisiin korjauksiin, joilla edistetään suojellun tai arvokkaan rakennuksen ja ympäristön säilymistä, kunnossapitoa ja suojelua. Avustusta myönnetään suojeltuihin rakennuksiin sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön tai arvokkaaseen maisema-alueeseen kuuluvaan kohteeseen. Avustusta voidaan myöntää myös muutoin kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle kohteelle.

Lisätietoja rakennusperinnön hoitoon liittyvistä avustuksista löytyy ELY-keskuksen verkkopalvelusta:

Yhdyskuntarakenne ja muuttuva ilmasto

Yhdyskuntarakenteella voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Maankäytön ratkaisuilla voidaan mm. merkittävästi vähentää energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä.

Yhdyskuntarakenteen eheydellä on vaikutusta liikenteestä aiheutuvien kasvihuonepäästöjen määrään. Rakentamista pyritään ohjaamaan maankäytön suunnittelulla olemassa olevien teknisen huollon verkostojen läheisyyteen siten, että yhteydet kotien, työpaikkojen ja palvelujen välillä olisivat kohtuullisia. Maankäytön suunnittelulla pyritään edistämään jalankulun ja pyöräilyn houkuttelevuutta, joukkoliikenteen edellytyksiä ja ilmastonmuutoksen hillintää.

Ilmaston muuttuessa erilaiset sään ääriolosuhteiden vaihtelut, kuten rankkasateet ja niiden aiheuttamat vesistö- ja taajamatulvat, tulevat lisääntymään. Ilmastonmuutokseen varautuminen Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa on erityisen tärkeää, koska maakunnissa on useita merkittäviä tulvariskialueita ja tulville herkkiä alueita. Kuntien on kaavoituksessa ja rakennuslupia myönnettäessä otettava huomioon mahdollinen tulvan, sortuman tai vyörymän vaara. Myös asemakaavan ulkopuolella rakennuspaikan soveltuvuus on varmistettava etukäteen. Näin voidaan välttää mittavat esim. tulvien aiheuttamat mittavat vahingot rakennuksille. Lisätietoa alimmista suositelluista rakentamiskorkeuksista voi kysyä kunnista.

Maakunnilla on yhteinen tietoa kokoava ja maakuntien omia ilmastotyötä koordinoiva ilmastonyrkki. Alueen maakunnat valmistelevat omia ilmastotavoitteiden päivityksiä maakuntastrategian yhteydessä. Ilmastotavoitteita sekä ilmastonmuutokseen varautumista käsitellään myös vireillä olevissa maakuntakaavoissa. Muuttuvan ilmaston haasteisiin varautumiseen sekä ilmastonmuutoksen hillintään varaudutaan myös kunnissa yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen yhteydessä mm. huomioimalla vesistötulvien riskit. Taajamatulviin varautuminen on keskeistä kaupungeissa ja tiiviisti rakennetuissa taajamissa.

Lisätietoa yhdyskuntarakenteesta ja ilmastonmuutoksesta Pohjalaismaakunnissa: