Tuulivoimaneuvontaa suunnittelun ja rakentamisen kysymyksiin

Tuulivoimarakentamista koskee sama asia kuin muutakin rakentamista ja alueidenkäyttöä, mutta teollisen kokoluokan tuulivoimarakentamisen edellytyksiä ratkaistaan lähtökohtaisesti kaavoitusmenettelyn kautta.

Jos on syystä tai toisesta tarpeen poiketa voimassa olevasta kaavasta, tulee asia ratkaista tapauskohtaisesti ottaen huomioon alueidenkäyttölaissa ja rakentamislaissa olevat poikkeamisen edellytykset. Myönteinen poikkeamispäätös edellyttää, että rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista, eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. 

Poikkeamiseen on lisäksi oltava erityinen syy. Poikkeamista ei saa rakentamislain 58 §:n ja alueidenkäyttölain 171§:n mukaan myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Vuoden 2025 alusta voimaan tulleen rakentamislain mukaan vaikutuksiltaan merkittävänä rakentamisena ei pidetä tuulivoimalan rakentamista asemakaavassa teollisuus- tai satama-alueeksi osoitetulle jo rakennetulle alueelle. 

Poikkeaminen koskee yksittäistapauksia, eli ne voimalat, jotka eivät olleet poikkeamispäätösten kohteena, voidaan toteuttaa kaavan mukaisina. Muiden voimaloiden poikkeamispäätökset eivät koske niitä, eikä myöskään mitenkään poista niitä kaavasta.

Teollisen kokoluokan tuulivoimalan sijoittaminen tulee olla ratkaistuna ennen rakentamisluvan myöntämistä rakentamista suoraan ohjaavalla tuulivoimayleiskaavalla, asemakaavalla tai sijoittamisluvalla. Jos hyväksytty kaava ei ole vielä lainvoimainen, on rakentamisluvassa tällöin määrättävä, ettei rakentamista saa aloittaa ennen kuin kaava on tullut voimaan.

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen ratkaisee tuulivoimalan rakentamislupahakemuksen kuten muunkin rakennuksen lupa-asian. Edellytykset luvan myöntämiselle on määritelty rakentamislaissa. Rakentamislupahakemukseen tulee olla liitettynä pääpiirustukset, joiden avulla suoritetaan myös naapurien kuuleminen.

Rakennushankkeen on oltava tuulivoimayleiskaavan, asemakaavan tai myönnetyn sijoittamisluvan mukainen. Tämä tarkoittaa sitä, että rakentamislupakäsittelyssä tulee varmistua, että tuulivoimalasta aiheutuvat vaikutukset esim. melu-, välke- ja maisemavaikutukset vastaavat kaavassa tai sijoittamisluvassa määriteltyjä vaikutuksia. Tuulivoimalaa koskevan rakentamisluvan käsittelyn yhteydessä tulee tarkistaa, että tuulivoimalan melupäästön takuuarvo vastaa mallinnuksessa käytettyjä takuuarvoja.

Tuulivoimalan tyyppi saattaa kuitenkin vielä muuttua ennen rakennustöiden aloittamista ja siksi rakentamislupapäätöksessä on hyvä olla määräys siitä, että melu- ja välkemallinnuksien ajantasaisuus tulee varmistaa ja tarvittaessa tehdä uudelleen ennen rakennustöiden aloittamista.

Tuulivoimalan rakentamiseen liittyy myös muiden lakien mukaisia lupa- ja lausuntomenettelyjä. Hankkeen toteuttaja vastaa siitä, että kaikki tuulivoimalan rakentamiseen liittyvät luvat on saatu ja ovat lainvoimaisia ennen kuin rakennustyöt aloitetaan. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi rakentamislupapäätöksessään luvanhakijaa esimerkiksi siitä, että rakennushankkeen toteuttajan on varmistettava lentoesteluvan voimassaolo ennen töihin ryhtymistä.

Tuulivoimalalta ei edellytetä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen laitosluettelon perusteella ympäristölupaa. Sen sijaan tuulivoimalalta voidaan kuitenkin edellyttää ympäristölupaa 27 §:n 2 momentin 3-kohdan nojalla, jos toiminnasta saattaa aiheutua ns. naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- tai välkevaikutuksista johtuen lähialueen asukkaalle (17§). Jos tuulivoimalat sijoitetaan riittävän etäälle asutuksesta tai muusta häiriintyvästä kohteesta, ei ympäristölupaa tarvita.

Tuulivoimaloiden sijainti määritetään alueidenkäyttölain mukaisilla menettelyillä (kaava, sijoittamislupa, rakentamislupa) siten, että muun muassa tuulivoimameluasetuksen ohjearvot eivät ylity ennakkoon tehdyn laskennallisen melumallinnuksen mukaan melulle altistuvalla alueella. Jos asetuksen ohjearvot eivät mallinnuksessa ylity, ei ympäristölupa lähtökohtaisesti ole tarpeen. Sama periaate koskee välkevaikutuksia.

Ympäristölupakynnystä arvioidaan maankäytön suunnittelussa etukäteen. Jos kuitenkin olemassa olevan tuulivoimalan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvan melurasituksen selvityksen lopputuloksena kohtuuton rasitus voidaan todeta, kunnan ympäristölupaviranomaisella on velvollisuus määrätä toimija hakemaan ympäristölupaa. Tämä koskee myös välkevaikutuksia.

Tuulivoimameluasetus (1107/2015) on tullut voimaan 1.9.2015.  Kun käsitellään tuulivoimalaa koskevaa rakentamislupaa tuulivoimayleiskaavassa tai asemakaavassa osoitettuun paikkaan, tulee kaavasta tarkistaa, mitä kaavamääräyksiä melusta on annettu.  Lisäksi tulee huomioida tuulivoimameluasetuksessa annetut ohjearvot. Rakentamislupaa myönnettäessä tulee huomioida sekä melua koskevat kaavamääräykset että tuulivoimameluasetuksen mukaiset ohjearvot siten, että tiukempia annetuista lukuarvoista noudatetaan.

Esimerkkejä

• Mikäli kaavassa ei ole melun ohjearvoja koskevaa kaavamääräystä, noudatetaan tuulivoimameluasetuksen mukaisia ohjearvoja.
• Mikäli kaavassa on kaavamääräys: Tuulivoimaloista ei saa aiheutua ohjearvojen ylittävää melua kaava- tai lähialueen olemassa olevalle asutukselle, noudatetaan tuulivoimameluasetuksen mukaisia ohjearvoja.
• Mikäli kaavassa on kaavamääräys: Ennen rakennusluvan (rakentamisluvan) myöntämistä tulee varmistaa, etteivät voimalat aiheuta ympäristöministeriön ohjeen (4/2012) mukaisten suunnitteluohjearvojen keskiäänitasoja ylittävää melua (pysyvään asutuksen osoitetuilla alueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB, loma-asunnoilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35 dB), noudatetaan kaavassa määrättyjä lukuarvoja.

Lisäksi huomioitavaa

Tuulivoimalaa koskevan rakentamisluvan myöntämisen yhteydessä tulee kiinnittää huomiota voimalatyyppiin sekä tuulivoimalan melupäästön takuuarvoon ja tarkastaa kaavan yhteydessä tehdyn melumallinnuksen riittävyys. Mikäli voimalatyyppi on vaihtunut ja voimalan melupäästö on muuttunut, tulee melumallinnukset tehdä uudelleen, jotta meluvaikutukset pysyvät sallituissa rajoissa.

Alueidenkäyttölain mukainen kaavoitus perustuu kunnan itsehallintoon. Tämä antaa kunnalle oikeuden harkita, mitä alueita tarkoituksineen kaavoitetaan ja milloin kaavoitukseen ryhdytään. Kunnalla ei ole velvollisuutta kaavoittaa alueita tuulivoimaloita varten, mikäli se on kunnan poliittisten päättäjien tahto.

Joissain kunnissa on päätetty koko kunnan aluetta koskevista vähimmäis- tai suojaetäisyyksistä tuulivoimaloiden ja asutuksen välille. Tällaisessa päätöksessä on kyse kunnan itsehallintoon ja kaavamonopoliin liittyvästä päätöksenteosta, joka ohjaa normaaliin tapaan kunnan viranhaltijoita sekä kunnan toimintaa. Päätöksellä voi siten olla vaikutusta kaavoituksen käynnistymiseen. Etäisyyksiä koskeva päätös viestittää myös tuulivoimarakentamista suunnitteleville tahoille kunnan tahtotilasta

Vähimmäis- tai suojaetäisyyttä koskevan päätöksen suhde tuulivoimarakentamista koskevaan kaavoitukseen ja lupaharkintaan

Alueidenkäyttölain 9 §:n mukaisesti kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus.

Syyskuun alussa vuonna 2015 tuli voimaan valtioneuvoston asetus tuulivoiman ulkomelutason ohjearvoista. Asetuksen ohjearvojen tarkoituksena on varmistaa meluhaittojen ehkäiseminen, mikä edellyttää tapauskohtaista harkintaa.  Kaavoituksen ja lupaharkinnan yhteydessä tehtävän melumallinnuksen avulla määritetään riittävä etäisyys tuulivoimaloiden ja asutuksen välille.

Alueidenkäyttölaissa on säädetty tyhjentävästi rakentamisluvan ja sijoittamisluvan harkinnassa sovellettavista luvan myöntämisen edellytyksistä. Lupa on myönnettävä niiden täyttyessä. Tämän vuoksi kunnan päättämiä vähimmäis- tai suojaetäisyyksiä ei voida ottaa huomioon tuulivoimaloiden lupaharkinnassa.

Yleensä häiriötä aiheutuu tietyissä paikallisissa olosuhteissa, jotka ovat hallittavissa esimerkiksi tuulivoimalan toimintaa rajoittamalla. Tuulivoimalat voidaan ohjelmoida pysähtymään melun tai välkkeen kannalta kriittisiksi ajoiksi. Voimaloiden toimintaan liittyvä ohjaus edellyttää kuitenkin ympäristöluvassa annettuja haittojen hallintaan liittyviä ehtoja.

Tuulivoimalasta ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta ympäristölle melusta eikä välkkeestä (laki eräistä naapuruussuhteista 17 §). Jos asukas kuitenkin kokee rasitusta, tulee hänen tehdä kirjallinen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle (useimmissa kunnissa ympäristösihteerille).

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen arvioi rasituksen kohtuuttomuutta ja voi velvoittaa toiminnanharjoittajan tekemään selvityksiä ja mittauksia.  Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi pyytää tarvittaessa asiantuntijalausuntoja päätöksenteon tueksi (laki eräistä naapuruussuhteista 17 §). Asukkaalla on kunnan päätöksestä valitusoikeus Vaasan hallinto-oikeuteen.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi perustellusti määrätä toiminnanharjoittajan teettämään uudet melututkimukset. Jos tutkimus osoittaa melusta aiheutuvan kohtuutonta rasitusta, kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on edellytettävä toiminnanharjoittajaa hakemaan toiminnalle ympäristölupaa, jonka lupaehdoissa on mahdollista asettaa toimintaa koskevia rajoitteita. (ympäristönsuojelulaki 27 §)

Tuuli on uusiutuva luonnonvara ja tuulivoima lähes päästötön energialähde. Tuulivoimala tuottaa sen rakentamisessa, käytössä ja purkamisessa käytetyn energian yleensä alle vuodessa. Merkittävin tuulivoimalan raaka-aine on teräs, jota voidaan kierrättää. Tuulivoimalan rakenne tekee voimalan purkamisen ja teräksen kierrätyksen varsin helpoksi.

Tuulivoimarakentamisen pääedellytys on hyvät tuuliolosuhteet. Rannikolla ja tuntureilla tuulee usein enemmän kuin sisämaassa. Tuulivoimaloita olisi kuitenkin monesta syystä järkevää sijoittaa jo rakennettuun ympäristöön. Tätä voivat kuitenkin vaikeuttaa erilaiset rajoitukset, jotka aiheutuvat mm. asutuksesta ja liikenteestä.

Tuulivoima ei käytännössä tuota juuri lainkaan päästöjä, toisin kuin monet muut energiantuotantomuodot. Tuulivoimaloiden vaikutukset ihmisiin ja luontoon vaihtelevat niiden sijainnista, koosta ja määrästä riippuen. Ne muuttavat maisemaa sekä tuottavat ääntä ja välkettä, ja voivat siten huonosti sijoitettuna häiritä ihmisiä. Luontovaikutuksista merkittävimmät kohdistuvat useimmiten linnustoon sekä vedenalaiseen luontoon. Hyvällä suunnittelulla voidaan haitallisia vaikutuksia vähentää huomattavasti.

Kolmilapainen tuulivoimala on havaittu kokonaisuudessaan kustannustehokkaimmaksi, sillä roottorin pyyhkäisypinta-ala, eli alue, jolta voimala voi tuulen sisältämää energiaa hyödyntää, on suuri suhteessa materiaalikustannuksiin ja roottorin painoon. Kolmilapaisen roottorin tasapainottaminen on lisäksi yksinkertaisempaa kuin useammilla lavoilla. Suuria tuulivoimaloita ei rakenneta pystymallisiksi, koska ne eivät pysty hyödyntämään tuulen energiaa yhtä suurelta alueelta kuin kolmilapaiset vaaka-akseliset tuulivoimalat. Suurissa pystyakselisissa voimaloissa materiaalikustannukset kasvaisivat erittäin suuriksi.

Korkeammalla tuulen keskinopeus kasvaa ja tuuliolot tasaantuvat eli tuuliolosuhteet sähkön tuotannolle paranevat huomattavasti. Kun tuulen nopeus kaksinkertaistuu, tuotantoteho kasvaa kahdeksankertaiseksi.