Helmi-elinympäristöohjelma

Painopisteet

Helmi-elinympäristöohjelmaa toteutetaan aktiivisilla suojelu-, ennallistamis- ja luonnonhoitotoimilla. Työtä tehdään kaikkien Helmi-teemojen, eli soiden, pienvesien, metsien, lintuvesien ja perinnebiotooppien parissa.

Toimia kohdennetaan molemmissa maakunnissa, mutta erityisesti Hämeen kolmen Helmi-keskittymän alueelle. Kaikki Helmi-toimenpiteet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.

Kaikissa Helmi-teemoissa tehdään jatkuvaa työtä ennallistamis-, kunnostus- tai hoitotarpeessa olevien kohteiden saamiseksi toteutukseen. Hoito on kuitenkin erilaista eri teemoissa ja eri kohteilla. Joskus yksittäisen kohteen toteuttaminen saattaa vaatia jopa useamman vuoden valmistelutyön, kun taas toisilla kohteilla voidaan edetä rivakasti muutaman kuukauden toteutusajalla. Lisäksi osa kohteista vaatii vain kertaluonteisia toimia, kun taas toiset tarvitsevat jatkuvaa vuosittain toistuvaa hoitoa. 

Suot

Soidensuojelussa pääpaino on soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteissa. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteita on Päijät- ja Kanta-Hämeessä yhteensä noin 2000 hehtaaria. Näiden lisäksi keskiössä ovat pienialaiset, rehevät ja monimuotoisuuden kannalta merkittävät kohteet, kuten letot ja lajistoltaan arvokkaat puustoiset korvet.

Myös soiden ennallistamisen kohteet valikoidaan samankaltaisilla periaatteilla. Sisäsuomen ja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukset toteuttavat soiden ennallistamista yksityismailla niin suojelualueilla kuin suojelualueiden ulkopuolella. Ennallistamiskohteiden valinnassa painotetaan soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteita, lajistoltaan arvokkaita lettoja ja korpia, tervaleppäkorpia sekä muita uhanalaisia suotyyppejä.

Suoteema ja pienvesiteema ovat synnyttäneet Hämeessä tiivistä yhteistyötä, kun ennallistamiskohteiden listalle on noussut kohteita, joilla samanaikaisesti ennallistetaan soita, lähteitä ja noroja. 

Kanta- ja Päijät-Hämeen luonnossa liikkuvat kansalaiset voivat tänäkin vuonna ilmoittaa lähteiden tietoja mobiililaitteelle suunnitellun havainnointilomakkeen avulla, jonka linkki löytyy sivun alalaidasta. 

Kuva

Pienvedet ja rantaluonto

Pienvesiteemassa painopiste on lähteiden ja purojen nykytilan selvittämisessä sekä sopivien ennallistamis- ja kunnostuskohteiden löytämisessä. Vuonna 2024 julkaistiin lähteiden kansalaishavainnointikampanja ja toteutettiin ensimmäiset lähteiden ennallistamiset yhdessä maanomistajien kanssa. Lähteiden ennallistamisen suunnittelun ja toteutuksen lisäksi laajennetaan painopistettä rantaluontoon ja lampiin. 

Pienvesillä on pienestä pinta-alastaan huolimatta erittäin tärkeä merkitys luonnon monimuotoisuuden ja vesitalouden kannalta. Pienvesien tila on heikentynyt mm. maa- ja metsätalouden kuivatustoiminnan, metsänhakkuiden, vedenoton sekä lähteiden ja purojen perkaamisen myötä. Monet lähteet on myös muutettu aikojen kuluessa vedenottoa varten kaivoiksi. 

Tieto kartoilla esiintyvien lähteiden luonnontilasta on riittämätöntä ja paikkatietojärjestelmistä puuttuu paljon lähteitä. Tämä aiheuttaa huolta lähteiden säilymisen suhteen tulevaisuudessa. 

Kuva

Metsät

Metsäisten elinympäristöjen inventoinneissa ja kunnostuksissa painopiste on luontotyyppien suojelualueissa (pähkinä- ja lehmuslehdot), muissa suojelluissa lehtokohteissa, harjumetsissä, hämeenkylmänkukan kasvupaikoilla sekä valkoselkätikkakohteissa. Sisäsuomen ja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukset jatkavat metsäisten kohteiden hoidon suunnittelua ja toteutusta. Osassa kohteita toteutetaan muun muassa alikasvoskuusen poistoa ja muita raivauksia.

Metsäteemassa on viime aikoina hoidettu esimerkiksi valkoselkätikan elinympäristöjä Hollolassa ja Asikkalassa. Valkoselkätikka on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi, jota uhkaavat muun muassa lehtipuuvaltaisten metsien kuusettuminen ja lahopuun väheneminen. Samoissa metsissä elää usein myös arvokasta lehtometsien lajistoa, ja luonnonhoito auttaa näitäkin lajeja. Toinen painopiste ovat olleet luonnonsuojelulain suojellut luontotyypit, kuten pienialaiset lehmuslehdot ja pähkinäpensaikot. Kaikissa näissä elinympäristöissä on poistettu erityisesti nuorta alikasvoskuusikkoa, jotta metsänpohja pysyisi avoimena ja valoa riittäisi myös pensaille ja ruohovartisille kasveille.

Kuva

Lintuvedet

Arvokkaiden lintuvesikohteiden hoidon suunnittelu ja toteutus etenee. Toimenpiteitä tai suunnittelua tehdään Hollolan Kutajärvellä, Tammelan Pehkijärvellä ja Iitin Mukulanlahdella ja Tervolanlahdella.

Kutajärven Natura-alueella jatkuivat hoitokalastukset vielä vuonna 2025. Hoitokalastusta on tehnyt Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus ry. Alueella jatketaan myös linnustoseurantoja. Kutajärven alue Hollolassa on yksi merkittävimmistä Päijät-Hämeen toimialueen Natura-lintuvesikohteista. Kutajärven hoitokalastuksen tavoitteena onpoista a järvestä kalastoa, joka kilpailee ravinnosta vesilintujen poikasten kanssa. Kutajärven hoitokalastus toteutetaan syöttökatiskoilla ja pauneteilla ja se on teknisesti vaativaa, koska järvi on matala ja vesikasvillisuus on runsasta.  Ensimmäisenä hoitokalastusvuonna 2022 saalista saatiin noin 4000 kg, v. 2023 n. 4200 kg ja vuonna 2024 n. 4500 kg, kalastuksia jatkettiin vielä vuonna 2025. Saalislajit olivat lahna, särki, pasuri, suutari, sorva, ahven, kiiski ja ruutana. 

Kanta-Hämeessä Tammelan Pehkijärven on tehty ruoppaustöitä. Hankkeessa Pehkijärvestä ruopattiin noin 45 000 m³ savi-, lieju- ja turvemassaa pois. Myös pienialaisempia hoitotoimia, kuten vesikasvien niittoa ja pajukoiden raivauksia rantaluhdilta, on tarkoitus toteuttaa tietyillä muilla Hämeen lintuvesikohteilla. 

Iitin Mukulanlahdelle ja Tervolanlahdelle on tehty lintuvesikunnostussuunnitelma. 

Kuva

Perinnebiotoopit

Arvokkaita perinnebiotooppeja on hoidettu Kanta- ja Päijät-Hämeessä niittämällä ja raivaamalla. Lisäksi Hämeenlinnassa, Jokioisilla ja Asikkalassa kunnostettiin ja aidattiin yhteensä neljä laidunaluetta lammaslaidunnukseen. Niittämällä ja laiduntamalla ylläpidetään äärimmäisen uhanalaisten luontotyyppien monimuotoista lajistoa ja mahdollistetaan huomionarvoisten ja uhanalaisten lajien säilyminen alueilla.

Kanta- ja Päijät-Hämeessä on jatkuvasti niittohoidossa olevia kohteita. Niiltä raivataan tarvittaessa nuorta puustoa ja pensaikkoa. Niittokohteet ovat yleensä arvokkaita perinnebiotooppeja, jotka ovat liian pieniä laidunkohteiksi. Niittämällä hoidetaan myös kiireellisesti suojeltavien lajien, vaarantuneen etelänhoikkaängelmän ja erittäin uhanalaisen idänverijuuren esiintymiä, joiden seurantaa tehdään kohteitten luonnonhoidon ohessa. 

Niittokohteitten lisäksi työn alla on muutama laidunhanke, muun muassa Hämeenlinnassa ja Hollolassa. Aidattavilta alueilta raivataan puustoa ja pensaikkoa ja niille rakennutetaan kunkin kohteen ja laiduneläimen tarpeisiin sopivat aidat. Laitumen kunnostamisen jälkeen alueen ja aitojen hoito ja ylläpito jää yksityisen laidunyrittäjän vastuulle. Perinnebiotooppien luontoarvoja kehittävään laidunnukseen voi hakea tukea maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimuksen kautta.

Kuva

Lajisuojelu

Helmi-ohjelman hoitotoimia tehtäessä huomioidaan myös uhanalaisten ja muiden huomionarvoisten lajien esiintyminen. Hoitotoimia suunnataan sen mukaan, mitä lajeja hoitokohteilla esiintyy ja minkälaisia vaatimuksia niillä on elinpaikkojensa suhteen.

Hämeessä tehdään hoitotoimia useiden uhanalaisten lajien kasvupaikoilla. Esimerkiksi erittäin uhanalaisen hämeenkylmänkukan kasvupaikoilta poistetaan varjostavia kuusia ja tarpeen mukaan raivataan muutakin puustoa. Näillä hoitotoimilla luodaan valoa tarvitsevalle kevätkukkijalle olosuhteet, jotka auttavat sitä kilpailussa muun kasvillisuuden kanssa. Monet kylmänkukan kasvupaikoista ovat tällä hetkellä niin umpeenkasvaneita ja varjoisia, että laji on vaarassa hävitä niistä kokonaan.

Kuva

Helmi-keskittymät

Helmi-keskittymät ovat maakunnallisesti monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi tunnistettuja seutuja. Niillä on runsaasti tarpeita ja erityisesti mahdollisuuksia elinympäristöjen ennallistamiseksi ja hoitamiseksi niin luonnonsuojelualueilla kuin niiden ulkopuolellakin.

Helmi-ohjelman tärkeä tavoite on tarkastella elinympäristöjä ja niiden tarvitsemia ennallistamis- ja hoitotoimia laajoina kokonaisuuksina ja useiden toimijoiden yhteistyönä. Keskittymä on työkalu, joka kannustaa Helmin alueellisia toimijoita sekä maanomistajia yhdessä suunnittelemaan ja kohdentamaan toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden kannalta mahdollisimman hyvin toisiaan tukeviksi ja vaikuttaviksi kokonaisuuksiksi.

Päijät-Hämeessä Helmi-keskittymiä on kaksi: Helmikauden keskittymä sijaitsee Lahden, Hollolan, Orimattilan ja Asikkalan alueella, ja Itä-Hämeen Helmi-keskittymä puolestaan sijaitsee Sysmän ja Hartolan alueella. Kanta-Hämeessä on yksi Helmi-keskittymä – Vanajaveden seutu – joka ulottuu sekä Kanta-Hämeen että Pirkanmaan maakuntien alueelle.

Helmi-keskittymän nimeäminen ei aiheuta maankäytön rajoituksia maanomistajille. Kaikki Helmi-ohjelman toimintaan osallistuminen on aina vapaaehtoista. Helmi-keskittymät eivät ole suojelualueita eikä niillä ole tarkkoja karttarajoja. Keskittymien karttarajauksen ovat ohjeellisia ja voivat elää ajan saatossa.

Kuva

Helmi-resursseja

Päijät-Hämeen Helmi-elinympäristöohjelman toimijat siirtyivät vuoden 2026 alussa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukseen ja Kanta-Hämeen Helmi-elinympäristötoimijat Sisäsuomen elinvoimakeskukseen.  

Helmi-ohjelman edistämiseen liittyviä inventointeja, selvityksiä, suunnittelua ja käytännön toimenpiteitä toteutetaan osin myös ostopalveluina.

Yhteystiedot

Lisätietoja HELMI-toimintaohjelman eri teemoista ja niiden toteutuksesta Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella saat seuraavilta henkilöiltä: 

Hämeen Helmi-yhteistyöryhmä
Anna Isotalo, anna.isotalo@elinvoimakeskus.fi
Kanta-Häme, Sisäsuomen elinvoimakeskus

Lintuvesien kunnostus
Hannu Sillanpää, hannu.sillanpaa@elinvoimakeskus.fi
Päijät-Häme, Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus

Metsät
Heini Karvinen, heini.karvinen@elinvoimakeskus.fi
Kanta-Häme, Sisäsuomen elinvoimakeskus
Hannu Sillanpää, hannu.sillanpaa@elinvoimakeskus.fi (valkoselkätikkametsät)
Päijät-Häme, Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus

Perinnebiotoopit
Aura Tuominen, aura.tuominen@elinvoimakeskus.fi
Kanta-Häme, Sisäsuomen elinvoimakeskus
Sari Salonen, sari.salonen@elinvoimakeskus.fi
Päijät-Häme, Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus

Suot
Anna Isotalo, anna.isotalo@elinvoimakeskus.fi
Kanta-Häme, Sisäsuomen elinvoimakeskus

Pienvedet ja rantaluonto
Eeva Pudas, eeva.pudas@elinvoimakeskus.fi
Kanta-Häme, Sisäsuomen elinvoimakeskus

Luonnonsuojelun toteutus
Petri Pohjonen, petri.pohjonen@elinvoimakeskus.fi
Kanta-Häme,  Sisäsuomen elinvoimakeskus
Olli Lukanniemi, olli.lukanniemi@elinvoimakeskus.fi
Kanta-Häme,  Sisäsuomen elinvoimakeskus
Soile Hiitola, soile.hiitola@elinvoimakeskus.fi
Päijät-Häme, Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus