Helmi-elinympäristöohjelma

Painopisteet

Hämeen ELY-keskuksen toimialueella Helmi-elinympäristöohjelmaa toteutetaan aktiivisilla suojelu-, ennallistamis- ja luonnonhoitotoimilla. Vuodesta 2023 alkaen Hämeen ELY-keskuksessa on työskennelty kaikkien Helmi-teemojen, eli soiden, pienvesien, metsien, lintuvesien ja perinnebiotooppien parissa.

Toimia kohdennetaan molemmissa maakunnissa koko maakunnan alueelle, mutta erityisesti Hämeen kolmen Helmi-keskittymän alueelle. Kaikki Helmi-toimenpiteet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.

Kaikissa Helmi-teemoissa tehdään jatkuvaa työtä ennallistamis-, kunnostus- tai hoitotarpeessa olevien kohteiden saamiseksi toteutukseen. Kohteiden hoito on kuitenkin erilaista eri teemoissa ja eri kohteilla. Joskus yksittäisen kohteen toteuttaminen saattaa vaatia jopa useamman vuoden valmistelutyön, kun taas toisilla kohteilla voidaan edetä rivakasti muutaman kuukauden toteutusajalla. Lisäksi osa kohteista vaatii vain kertaluonteisia toimia, kun taas toiset tarvitsevat jatkuvaa vuosittain toistuvaa hoitoa. 

Jokainen luontokohde on erilainen, ja monimuotoisuustyöllä luontoa pyritään yhä enemmän erilaistamaan.

Suot

Soidensuojelun vuositavoite vuodelle 2025 on Hämeessä 150 hehtaaria. Soidensuojelussa pääpaino on soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteissa. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteita on Hämeen ELY-keskuksen toimialueella yhteensä noin 2000 hehtaaria. Näiden lisäksi keskiössä ovat pienialaiset, rehevät ja monimuotoisuuden kannalta merkittävät kohteet, kuten letot ja lajistoltaan arvokkaat puustoiset korvet.

Myös soiden ennallistamisen kohteet valikoidaan samankaltaisilla periaatteilla. ELY-keskus toteuttaa soiden ennallistamista yksityismailla niin suojelualueilla kuin suojelualueiden ulkopuolella, ja ennallistamiskohteiden valinnassa painotetaan soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteita, lajistoltaan arvokkaita lettoja ja korpia, tervaleppäkorpia sekä muita uhanalaisia suotyyppejä.

Suoteema ja pienvesiteema ovat myös alkaneet Hämeessä tiiviin yhteistyön, kun ennallistamiskohteiden listalle on noussut kohteita, joilla samanaikaisesti ennallistetaan soita, lähteitä ja noroja. Vuonna 2025 toteutetaan kaksi ennallistamiskohdetta suoteeman ja pienvesiteeman yhteistyönä.

Kuva

Pienvedet ja rantaluonto

Pienvesiteemassa painopiste on tänäkin vuonna lähteiden ja purojen nykytilan selvittämisessä sekä sopivien ennallistamis- ja kunnostuskohteiden löytämisessä. Vuonna 2024 julkaistiin lähteiden kansalaishavainnointikampanja ja toteutettiin ensimmäiset lähteiden ennallistamiset yhdessä maanomistajien kanssa. Vuonna 2025 jatketaan lähteiden ennallistamisen suunnittelua ja toteutusta, sekä pyritään saamaan ensimmäinen purokunnostuskohde suunnitteluun. Vähitellen painopistettä laajennetaan myös rantaluontoon ja lampiin. 

Pienvesillä on pienestä pinta-alastaan huolimatta erittäin tärkeä merkitys luonnon monimuotoisuuden ja vesitalouden kannalta. Pienvesien tila on heikentynyt mm. maa- ja metsätalouden kuivatustoiminnan, metsänhakkuiden, vedenoton sekä lähteiden ja purojen perkaamisen myötä. Monet lähteet on myös muutettu aikojen kuluessa vedenottoa varten kaivoiksi. 

Tieto kartoilla esiintyvien lähteiden luonnontilasta on osittain riittämätöntä ja paikkatietojärjestelmistä puuttuu paljon lähteitä. Tämä aiheuttaa huolta lähteiden säilymisen suhteen tulevaisuudessa. Hämeen luonnossa liikkuvat kansalaiset voivat tänäkin vuonna ilmoittaa lähteiden tietoja mobiililaitteelle suunnitellun havainnointilomakkeen avulla, jonka linkki löytyy alempaa tältä sivulta. 

Kuva

Metsät

Metsäisten elinympäristöjen inventoinneissa ja kunnostuksissa painopiste on luontotyyppien suojelualueissa (pähkinä- ja lehmuslehdot), muissa suojelluissa lehtokohteissa, harjumetsissä, hämeenkylmänkukan kasvupaikoilla sekä valkoselkätikkakohteissa. Hämeen ELY-keskus jatkaa metsäisten kohteiden hoidon suunnittelua ja toteutusta vuoden 2025 aikana, ja osassa kohteita toteutetaan muun muassa alikasvoskuusen poistoa ja muita raivauksia.

Metsäteemassa on viime aikoina hoidettu esimerkiksi valkoselkätikan elinympäristöjä Hollolassa ja Asikkalassa. Valkoselkätikka on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi, jota uhkaavat muun muassa lehtipuuvaltaisten metsien kuusettuminen ja lahopuun väheneminen. Samoissa metsissä elää usein myös arvokasta lehtometsien lajistoa, ja luonnonhoito auttaa samalla näitäkin lajeja. Toinen painopiste ovat olleet luonnonsuojelulain suojellut luontotyypit, kuten pienialaiset lehmuslehdot ja pähkinäpensaikot. Kaikissa näissä elinympäristöissä on poistettu erityisesti nuorta alikasvoskuusikkoa, jotta metsänpohja pysyisi avoimena ja valoa riittäisi myös pensaille ja ruohovartisille kasveille.

Kuva

Lintuvedet

Arvokkaiden lintuvesikohteiden hoidon suunnittelu ja toteutus etenee tällä hetkellä rivakasti Hämeen ELY-keskuksessa. Toimenpiteitä tai suunnittelua tehdään tällä hetkellä Hollolan Kutajärvellä, Tammelan Pehkijärvellä ja Iitin Mukulanlahdella ja Tervolanlahdella.

Kutajärven Natura-alueella jatkuu hoitokalastus, jota on toteuttanut Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus ry. Kutajärven alueella jatketaan myös linnustoseurantoja. Kutajärven alue Hollolassa on yksi merkittävimmistä Hämeen ELY-keskuksen toimialueen Natura-lintuvesikohteista. Kutajärven hoitokalastuksen tavoitteena on mm. poistaa järvestä kalastoa, joka kilpailee ravinnosta vesilintujen poikasten kanssa. Kutajärven hoitokalastus toteutetaan syöttökatiskoilla ja pauneteilla ja se on teknisesti vaativaa, koska järvi on matala ja vesikasvillisuus on runsasta.  Ensimmäisenä hoitokalastusvuonna 2022 saalista saatiin noin 4000 kg, v. 2023 n. 4200 kg ja vuonna 2024 n. 4500 kg. Saalislajit olivat lahna, särki, pasuri, suutari, sorva, ahven, kiiski ja ruutana. 

Loppuvuonna 2024 käynnistyivät Tammelan Pehkijärven ruoppaustyöt, joiden on tarkoitus valmistua kevääseen 2025 mennessä. Hankkeessa Pehkijärvestä ruopataan noin 45 000 m3 savi-, lieju- ja turvemassaa pois. Myös pienialaisempia hoitotoimia, kuten vesikasvien niittoa ja pajukoiden raivauksia rantaluhdilta, on tarkoitus toteuttaa tietyillä muilla Hämeen lintuvesikohteilla. 

Lisäksi vuonna 2024 tehtiin Iitin Mukulanlahdelle ja Tervolanlahdelle lintuvesikunnostussuunnitelma. Suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä varten kunnostustöistä jätettiin vesitalouslupahakemus alkuvuodesta 2025 Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. 

Kuva

Perinnebiotoopit

Vuonna 2024 perinnebiotooppiteemassa jatkettiin arvokkaitten kohteitten hoitoa niittämällä ja raivaamalla. Lisäksi Hämeenlinnassa, Jokioisilla ja Asikkalassa kunnostettiin ja aidattiin yhteensä neljä laidunaluetta lammaslaidunnukseen. Niittämällä ja laiduntamalla ylläpidetään äärimmäisen uhanalaisten luontotyyppien monimuotoista lajistoa ja mahdollistetaan huomionarvoisten ja uhanalaisten lajien säilyminen alueilla.

Vuonna 2025 arvokkaiden niittokohteitten hoitoa jatketaan. Hämeen ELY:llä on jatkuvassa niittohoidossa yksitoista kohdetta eri puolilla Kanta- ja Päijät-Hämettä. Niittämisen ja niittojätteen keräämisen lisäksi kohteilla raivataan tarvittaessa nuorta puustoa ja pensaikkoa. Niittokohteet ovat yleensä arvokkaita perinnebiotooppeja, jotka ovat liian pieniä laidunkohteiksi. Niittämällä hoidetaan myös kiireellisesti suojeltavien lajien, vaarantuneen etelänhoikkaängelmän ja erittäin uhanalaisen idänverijuuren esiintymiä, joiden seurantaa tehdään kohteitten luonnonhoidon ohessa. 

Niittokohteitten lisäksi työn alla on muutama laidunhanke, muun muassa Hämeenlinnassa ja Hollolassa. Aidattavilta alueilta raivataan puustoa ja pensaikkoa ja niille rakennutetaan kunkin kohteen ja laiduneläimen tarpeisiin sopivat aidat. Laitumen kunnostamisen jälkeen alueen ja aitojen hoito ja ylläpito jää yksityisen laidunyrittäjän vastuulle. Perinnebiotooppien luontoarvoja kehittävään laidunnukseen voi hakea tukea maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimuksen kautta.

Kuva

Lajisuojelu

Helmi-ohjelman hoitotoimia tehtäessä huomioidaan myös uhanalaisten ja muiden huomionarvoisten lajien esiintyminen. Hoitotoimia suunnataan sen mukaan, mitä lajeja hoitokohteilla esiintyy ja minkälaisia vaatimuksia niillä on elinpaikkojensa suhteen.

Hämeessä tehdään hoitotoimia useiden uhanalaisten lajien kasvupaikoilla. Esimerkiksi erittäin uhanalaisen hämeenkylmänkukan kasvupaikoilta poistetaan varjostavia kuusia ja tarpeen mukaan raivataan muutakin puustoa. Näillä hoitotoimilla luodaan valoa tarvitsevalle kevätkukkijalle olosuhteet, jotka auttavat sitä kilpailussa muun kasvillisuuden kanssa. Monet kylmänkukan kasvupaikoista ovat tällä hetkellä niin umpeenkasvaneita ja varjoisia, että laji on vaarassa hävitä niistä kokonaan.

Kuva

Yhteistyö

Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpanossa yhteistyö muiden Hämeen alueellisten toimijoiden kanssa on tärkeää. Siksi Hämeen ELY-keskuksen toimialueelle perustettiin vuonna 2023 alueellinen Helmi-yhteistyöryhmä. Hämeen Helmi-yhteistyöryhmästä haluttiin laajapohjainen. Edustettuihin organisaatioihin kuuluu muun muassa viranomaisia, kuntia, luonnonsuojeluyhdistyksiä, metsänhoitoyhdistyksiä, metsäteollisuuden edustajia ja vesienhoitoyhdistyksiä.

Vuonna 2024 Hämeen Helmi-yhteistyöryhmä valmisteli hakemukset kolmesta Helmi-keskittymästä Hämeeseen. Jokainen yhteistyöryhmän kolmesta Helmi-keskittymähakemuksesta hyväksyttiin, minkä seurauksena Hämeessä onkin nyt kolme Helmi-keskittymää. 

Vuonna 2024 perustettiin myös perinnebiotooppien hoidon alueellinen yhteistyöryhmä. Ryhmä koostuu Hämeen alueella perinnebiotooppien parissa työskentelevistä ELY-keskuksen, Metsähallituksen ja MKN:n edustajista. Ryhmä kokoontuu jatkossa noin neljä kertaa vuodessa, mutta lisäkokouksia järjestetään tarpeen mukaan. 

Kuva

Helmi-keskittymät

Helmi-keskittymät ovat maakunnallisesti monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi tunnistettuja seutuja. Niillä on runsaasti tarpeita ja erityisesti mahdollisuuksia elinympäristöjen ennallistamiseksi ja hoitamiseksi niin luonnonsuojelualueilla kuin niiden ulkopuolellakin.

Helmi-ohjelman tärkeä tavoite on tarkastella elinympäristöjä ja niiden tarvitsemia ennallistamis- ja hoitotoimia laajoina kokonaisuuksina ja useiden toimijoiden yhteistyönä. Keskittymä on työkalu, joka kannustaa Helmin alueellisia toimijoita sekä maanomistajia yhdessä suunnittelemaan ja kohdentamaan toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden kannalta mahdollisimman hyvin toisiaan tukeviksi ja vaikuttaviksi kokonaisuuksiksi.

Päijät-Hämeessä Helmi-keskittymiä on kaksi: Helmikauden keskittymä sijaitsee Lahden, Hollolan, Orimattilan ja Asikkalan alueella, ja Itä-Hämeen Helmi-keskittymä puolestaan sijaitsee Sysmän ja Hartolan alueella. Kanta-Hämeessä on yksi Helmi-keskittymä – Vanajaveden seutu – joka ulottuu sekä Kanta-Hämeen että Pirkanmaan maakuntien alueelle.

Helmi-keskittymän nimeäminen ei aiheuta maankäytön rajoituksia maanomistajille. Kaikki Helmi-ohjelman toimintaan osallistuminen on aina vapaaehtoista. Helmi-keskittymät eivät ole suojelualueita eikä niillä ole tarkkoja karttarajoja. Keskittymien karttarajauksen ovat ohjeellisia ja voivat elää ajan saatossa.

Kuva

Helmi-resursseja

Hämeen ELY-keskuksessa jokaisessa viidessä Helmi-teemassa työskentelee vuonna 2025 vähintään yksi teemavastaava. 

Helmi-ohjelman edistämiseen liittyviä inventointeja, selvityksiä, suunnittelua ja käytännön toimenpiteitä toteutetaan osin myös ostopalveluina.

Yhteystiedot

Lisätietoja HELMI-toimintaohjelman eri teemoista ja niiden toteutuksesta Hämeen ELY-keskuksen alueella saat seuraavilta henkilöiltä: 

Hämeen Helmi-yhteistyöryhmä
Anna Isotalo, anna.isotalo@ely-keskus.fi

Lintuvesien kunnostus
Hannu Sillanpää, hannu.sillanpaa@ely-keskus.fi
Riitta Ryömä, riitta.ryoma@ely-keskus.fi

Metsät
Heini Karvinen, heini.karvinen@ely-keskus.fi
Hannu Sillanpää, hannu.sillanpaa@ely-keskus.fi (valkoselkätikkametsät)
Mika Kalliovirta, mika.kalliovirta@ely-keskus.fi (lajien ja luontotyyppikohteiden hoito)

Perinnebiotoopit
Aura Tuominen, aura.tuominen@ely-keskus.fi
Sari Salonen, sari.salonen@ely-keskus.fi

Suot
Anna Isotalo, anna.isotalo@ely-keskus.fi

Pienvedet ja rantaluonto
Eeva Pudas, eeva.pudas@ely-keskus.fi 

Luonnonsuojelun toteutus
Petri Pohjonen, petri.pohjonen@ely-keskus.fi
Soile Hiitola, soile.hiitola@ely-keskus.fi
Jari Mattila, jari.mattila@ely-keskus.fi
Olli Lukanniemi, olli.lukanniemi@ely-keskus.fi