Hyppää pääsisältöön

Helmi-elinympäristöohjelma

Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista.

Helmi-ohjelmassa tartumme Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Teemme vaikuttavia tekoja luonnon monimuotoisuuden hyväksi.

Helmi-ohjelmaa tehdään laajassa yhteistyössä

Helmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ministeriöiden hallinnonalat sekä kunnat ja järjestöt. Toimia tehdään sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Ohjelman toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.

Lisätietoja

Ohjelmapäällikkö Maaret Väänänen, ympäristöministeriö, luontoympäristöosasto
p. 0295 250 370, etunimi.sukunimi@gov.fi

Julkaisija

Ympäristöministeriö

Helmi-ohjelman toimeenpano - Pohjois-Savo

Pohjois-Savon ELY-keskus edistää Helmi-ohjelman toimeenpanoa Pohjois-Savossa.
Kuva
Kunnostettu hiekkahäikkä Pohjois-Savossa.
Hiekkahäikkä heti kunnostustöiden jälkeen. Kuva Pohjois-Savosta Rautavaaralta. © Rasmus Rudnäs

ELY-keskuksille Helmi-rahoitus on tarjonnut mahdollisuuden herättää uudelleen eloon luonnonhoitotoimet, jotka ovat resurssien puuttuessa hiipuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tällä tulee olemaan suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Ideana on, että hoitotoimien toteuttajiksi mm. metsänhoitotoimiin ja laajempaa suunnittelua vaativiin kohteisiin (esim. lintuvesien kunnostus) haetaan yrityksiä ja näin edistetään samalla työllisyyttä. ELY-keskus laatii suunnitelmia, hankkii toteuttajat ja antaa työnohjausta toimijoille. Hoitotoimien toteuttaminen perustuu maanomistajien suostumukseen.

Ajankohtaista

Painopisteet

Pohjois-Savossa elinympäristöjen hoito- ja kunnostustoimet ovat painottuneet paahdeympäristöihin, perinnebiotooppeihin, lähteisiin, hiekkarannoille ja lintuvesille. Tulevina vuosina kunnostustoimia tehdään enenevässä määrin myös soilla ja puroilla. Seuraavassa on esitetty taustaa näistä elinympäristöistä ja niiden kunnostamistarpeista.

Paahdeympäristöillä tarkoitetaan harjumetsien sisällä olevia jyrkkiä ja puolipaljaita hiekkaisia elinympäristölaikkuja. Näitä aiemmin yleisiä kohteita uhkaa umpeenkasvu rehevöitymisen seurauksena sekä metsäpalojen ja metsälaidunnuksen puuttuessa. Uhanalaisia lajeja on tässä elinympäristössä kymmenittäin erityisesti selkärangattomissa, mutta myös kasveissa. Kasvilajistossa on ollut nähtävissä muu muassa kangasajuruohon taantuminen Rautavaaralla jopa vain kymmenen vuoden aikaikkunassa. Nyt on todellakin kiire tehdä hoitotoimia.

  • 1 %
    eteläisen Suomen lähteistä on enää luonnontilassa

Pohjaveden purkautuessa maanpinnalle syntyy erilaisia lähteitä. Erikokoisia, pulppuavia allasmaisia avolähteitä, suoraan rinteestä purkautuvia lähdepuroja ja vaikeammin havaittavia tihkupintoja esiintyy usein lomittain. Lähteet ja niiden omalaatuinen lajisto ovat ahdingossa: vain 1 % eteläisen Suomen lähteistä on enää luonnontilassa. Etenkin metsäojitukset ovat alentaneet pohjaveden pintaa ja kuivattaneet lähteitä. Lähteitä on myös kaivettu ja otettu vedenottokäyttöön.

Hiekkarannat on arvioitu luontotyyppien uhanalaisuuden selvityksessä 2018 Etelä-Suomen osalta erittäin uhanalaiseksi. Luontotyypin esiintyminen painottuu Itä-Suomeen ja muun muassa Pohjois-Savoon. Vuoden 2020 aikana, ilman varsinaista rahoitusta, on tehty esiselvitystä järvien hiekkarantojen tilasta. Tärkeimmät kohteet on löydetty paikkatietoaineistosta ja niistä on tuotettu ilmakuvat kohdekohtaisesti nykytilanteesta sekä yli 50 vuoden takaisesta tilanteesta. Lisäksi kohteet on pääosin kuvattu dronella vuoden 2020 aikana.  Kaukokartoitusaineistojen perusteella biologinen lajistokartoitus on kohdennettu potentiaalisimmille kunnostuskohteille.  Hiekkarantojen kunnostustoimilla pyritään säilyttämään avoimia luonnontilaisia hiekkarantoja, joista moni hiekkarannoille erikoistunut laji on riippuvainen. Tämä lajisto koostuu sisävesien hiekkarantojen osalta pääasiassa hiekan seassa ja pinnalla elävistä kovakuoriaisista ns. kaivautujalajistosta, joiden joukossa on myös uhanalaista lajistoa.

Suojeltujen lintuvesien kunnostusvelka on tällä hetkellä huomattavan suuri. Umpeenkasvu on heikentänyt myös suojeltujen lintuvesien lajistollista tilannetta. Samoin ravintokilpailu särkikalojen kanssa on heikentänyt monien vesilintulajien elinvoimaisuutta. Vaikka tutuimmilla vesilinnuilla kuten sinisorsalla ja tavilla kannat ovat pysyneet vakaina, on aiemmin yleisinä esiintyneillä tukkasotkalla ja nokikanalla kantojen kehitys ollut huolestuttavaa viime vuosina. Heinätavia ja punasotkaa on enää vaikea löytää pesivänä mistään päin Pohjois-Savoa.  

  • 2400 ha
    soidensuojelun tavoite Pohjois-Savossa vuosina 2020–2023

Tästä on toteutunut maaliskuuhun 2023 mennessä 2208 hehtaaria, pääasiassa soidensuojelun täydennysehdotukseen ja maakuntakaavan suojeluvarauksiin sisältyneillä kohteilla. Toteutus on edennyt kolmen vuoden aikana siten, että vuosittain on suojeltu 649 ha, 630 ha ja 847 ha sekä vuoden 2023 alkupuolella 82 ha. Suurimpia kohteita ovat olleet Sonkajärven Puksunsuo-Huuhkajansuo (359 ha), Kortesuo (noin 301 ha),  Kangaslammensuo (214 ha), Kiuruveden Saarisuo (158 ha) sekä Kaavin Riihivaaran ympäristön suot (110 ha).

Noin puolet soiden luontotyypeistä on uhanalaisia koko maassa. Merkittävin syy suoluonnon uhanalaistumiseen on soiden ojitus. Muita suoluonnon tilaa heikentäviä tekijöitä ovat muun muassa metsätaloustoimenpiteet, maankäytön aiheuttamat vesitaloushäiriöt, pellonraivaus, turpeenotto ja ilmastonmuutos. Suotyypeistä uhanalaisimpia ovat letot, korvet sekä neva- ja lettokorvet. Ne ovat reheviä ja viljavia soita, joita on jo varhain raivattu pelloksi tai ojitettu metsänkasvatusta varten. Esimerkiksi kaikki lettotyypit ovat Etelä-Suomessa äärimmäisen uhanalaisia. LETOT-hankkeessa inventoitiin vuosina 2021–2022 62 lettoa. Löytyneet letot ovat pääosin pienialaisia ja heikentyneitä, ja suurella osalla löytyneistä letoista on ilmeistä ennallistamistarvetta. 

Perinnebiotooppien uhkana on umpeenkasvu. Koska laidunnus on vähentynyt maatalouden muuttuessa, ovat myös perinnebiotoopit uhanalaistuneet. Niillä tavataan eniten uhanalaisia lajeja kaikista Suomen luontotyypeistä eli neljännes kaikista uhanalaisista lajeista elää perinnebiotoopeilla. Lajisto vaatii avointa tai puoliavointa esiintymispaikkaa, koska muutoin ne eivät pärjää kilpailussa yleisille kasvilajeille. Pohjois-Savossa kartoitettiin arvokkaat perinnebiotoopit vuosina 1992–2003. Arvokkaita perinnebiotooppeja, jotka ovat yleensä syntyneet karjanlaidunnuksen myötä, löydettiin silloin kolmisen sataa. Nyt kohteiden tila on tarkistettu uudelleen sekä inventoitu uusia kohteita. Tavoitteena on saada lisää perinnebiotooppeja maatalouden ympäristötuen kautta laidunnuksen piiriin. Perinnebiotooppien ainoa pitkäjänteinen hoitokeino on viljelijöiden järjestämä laidunnus.

Pienvesistä purokokoluokan virtavesityypit Suomen havumetsävyöhykkeellä ovat viimeisimmän luontotyppien uhanalaisuuden arvion (2018) mukaan Etelä-Suomessa eri tasoisesti uhanalaisia, vaarantuneesta äärimmäisen uhanalaiseen. Pohjois-Savon maakunta sijaitsee pääosin Vuoksen ja Kymijoen valuma-alueiden latvaosissa (vedenjakajat noudattelevat likimain maakunnan pohjoisrajaa), joten maakunnassa on runsaasti pienehköjä virtavesivaluma-alueita suurten järvialtaiden lisäksi. Iisalmen reitin latvavesistö on luontaisesti rehevien vesistöjen aluetta, jossa savimaiden osuus on paikoin suuri ja savimaiden jokiakin (äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi) esiintyy alueella. Maakunnassa on myös paljon turvemaita, joiden ojitus ja luontaisten purojen perkaukset ovat olleet yleisiä. Purouoman rajautuvalla alueella tehdään lisäksi tarkempia kasvisto- ja kasvillisuuskartoituksia. Kartoituksessa saadaan arvokasta tietoa purouomaa ympäröivän alueen luonnonarvoista. Uoman kunnostuksen suunnittelussa voidaan myös varmistaa, että arvokkaat purouomaan rajautuvat luontokohteet säilyvät. Purouoma ja uoman lähiympäristö muodostavat ekologisen kokonaisuuden, jonka ennallistaminen ja hoito kannattaa suunnitella yhdessä. Tarve purojen luonnontilan ennallistamiseen on maakunnassa suuri.   

Kunnostuskohteet

Paahdeympäristöjen hoito

Metsäisten elinympäristöjen hoidossa paahdeympäristöjen hoitotoimia on tehty tai tullaan jatkamaan useilla suurilla harjujaksoilla Pohjois-Savossa: Siilinjärvi-Maaninka-harjujaksolla, Rautavaaran Vellikankaan seudulla, Vieremän Hällämönharjulla ja Suonenjoen Lintharjulla. Myös uusia hoitokohteita on suunnitteilla paahderinteiden lisäksi harjujen kuiviin lehtoihin esimerkiksi Joroisissa. Hoidettavia kohteita on yhteensä kolmisenkymmentä ja lähes kaikilla niistä elää uhanalaisia lajeja. Kooltaan hoitokohteet ovat varsin pieniä, mutta niin ovat niissä elävät lajitkin. Kohteilla tehtävät hoitotoimet ovat pääosin varjostavan puuston poistoa ja maanpinnan hiekkakerroksen paljastamista, kuivissa lehdoissa taas alikasvoskuusten poistoa, minkä lisäksi tehdään mm. kasvilajien siirtoistutuksia. Paahderinteiden lajisto voi viihtyä myös korvaavissa elinympäristöissä esimerkiksi sorakuopissa tai tienvarsilla. Myös näiden elinympäristöjen lajistoa kartoitetaan, jotta esiintymät pystytään huomioimaan esimerkiksi tienpidon yhteydessä.

Lähteiden ennallistaminen

Pohjois-Savossa on vuosina 2020-2022 ennallistettu noin 25 lähdettä, joista suurin osa kuuluu useiden lähteiden kokonaisuuksiin, lähteikköihin. Vuonna 2021 inventoitiin yli 70 maanomistajien itsensä ilmoittamaa lähdettä ja kaikkiaan Pohjois-Savosta on inventoitu Helmi-ohjelmassa noin 300 lähdettä. Lähteiden luonnontilaa on heikentänyt merkittävimmin soiden ojittaminen ja muu metsätalous, laskupurojen perkaus, pellonraivaus ja vedenotto. Ennallistamistoimilla pyritään palauttamaan lähteikköjen muuttunut vesitalous luonnontilaan tyypillisimmin ojien täytöllä ja kaivettujen purouomien luonnontilaistamisella. Vuonna 2023 valmistuu valtakunnallinen lähteiden ennallistamisopas.

Kuva
Rautalammilla sijaitseva lähde joka kärsinyt viimeisten vuosikymmenten aikana ojituksista, kaivamisesta ja vedenotosta, mutta se on nykyisin suojeltu pysyvästi.”
Harvalukuiset luonnontilaisena säilyneet lähteet ovat kuin metsien ja soiden jalokiviä. Tämäkin Rautalammilla sijaitseva lähde on kärsinyt viimeisten vuosikymmenten aikana ojituksista, kaivamisesta ja vedenotosta, mutta onnekseen se on nykyisin suojeltu pysyvästi. © Iina Eskelinen
Luonnontilaisten hiekkarantojen hoito

Kunnostettavia hiekkarantoja Pohjois-Savosta on löytynyt toistakymmentä. Vuosien 2021–2022 aikana Pohjois-Savossa kunnostettiin neljä hiekkarantaa ja vuonna 2022 kunnostuksia tehdään ainakin kahdeksalla kohteella. Ensimmäiset kunnostussuunnitelmat ja kunnostuskohteet valmistuivat 2021 syksyn aikana (kolme Rautavaaralla ja yksi Pielavedellä). Kunnostustoimina on tehty pääsääntöisesti rannalle kasvaneen kasvillisuuden kuorintaa, kuolleen kasviaineksen poistoa sekä puiden poistoja. Lisäksi vuonna 2022 toteutetaan muun muassa järviruo'on niittoja, joilla turvataan veden puolelta umpeutuneiden hiekkarantojen säilymistä. Vuonna 2023 valmistuu valtakunnallinen hiekkarantojen hoito-opas.

Lintuvesien kunnostus

Helmi-ohjelman lintuvesien kunnostuksia Pohjois-Savossa tehdään vuosina 2023–2024 Maaningan lintujärvien Natura-alueella Lapinjärvellä, Riistaveden Keskimmäisen Natura-alueella, Iisalmen lintuvesien Natura-alueella Keskimmäisellä sekä Poroveden Vedenpäänlahdella ja Varkauden Ruokojärven-Mulan Natura-alueella. Kunnostamistoimilla parannetaan pahoin umpeen kasvaneiden järvien vesilintujen elinympäristöjä muun muassa ruoppauksilla, pesimäsaarekkeilla, niitoilla, raivauksilla ja hoitokalastuksilla. Maaningan Lapinjärville pyritään palauttamaan rantalaidunnusta osana Helmi-ohjelman perinnebiotooppien kunnostusta. Laidunnuksella pyritään lisäämän alueen monimuotosuutta ja parantamaan lintujen elinolosuhteita. Kunnostamistoimiin sisältyy myös vieraspetopyyntiä Helmi-vieraspeto osahankkeena. Lisäksi tehdään kattavat vesilinnustolaskennat ennen ja jälkeen kunnostustoimia.
 

Soiden ennallistaminen

Soiden ennallistamisen tavoitteena on vahvistaa suoluonnon monimuotoisuutta, hillitä ilmastonmuutosta kasvattamalla soiden hiilivarastoja sekä parantaa soiden alapuolisten vesistöjen tilaa. Pohjois-Savon ELY-keskuksessa ennallistetaan erityisesti reheviä soita kuten lettoja ja korpia sekä muita lajistollisesti arvokkaita kohteita. Soiden hydrologista tilaa pyritään parantamaan muun muassa patoamalla ja täyttämällä ojia sekä poistamalla haihduttavaa puustoa. Ennallistamishankkeet perustuvat maanomistajan vapaaehtoisuuteen.

 

Perinnebiotooppien inventointi ja kunnostus

Perinnebiotooppikohteita Pohjois-Savossa on inventoitu vuosina 2019–2022 497 kpl ja yhteensä noin 3 000 hehtaaria. Kaikkiaan kunnostus- ja hoitotoimia vaativia kohteita on 145 kappaletta. Näistä kohteista valitaan arvoluokan ja kiireellisyyden perusteella Helmi-ohjelman puitteissa kunnostettavat kohteet.  Kunnostus- ja hoitotoimet käynnistyivät vuonna 2022. Vuonna 2023 kohteiden kunnostamista jatketaan. Inventointien maastotöiden yhteydessä on annettu neuvontaa perinnebiotooppien omistajille ja hoitajille.

Puroinventointi ja kunnostus

Kunnostustarpeessa olevia purokokoluokan vesistöjä on kartoitettu Pohjois-Savossa purohelmen ensimmäisenä vuonna, 2022 yhteensä 30 kohteella noin 40 kilometriä. Taustatietona on käytetty vuosien 1997–2000 purokokoluokan vesistöjen inventointiaineistoa, muita aikaisemmin valmistuneita pienvesiaineistoja sekä purotiedotteen kautta kansalaisilta tulleita mahdollisia kunnostuskohteita.  

Kartoituksissa on huomioitu uomien ja niiden rakenteellista monimuotoisuutta lisäävien toimien lisäksi lähivaluma-alueen mahdolliset arvokkaat monimuotoisuuskohteet ja niiden ennallistamismahdollisuudet. Ensimmäisten kunnostussuunnitelmien teko aloitettiin syksyllä 2022. Ensimmäisen kunnostuskohteen työt aloitettiin Rautavaaralla tammikuun 2023 alussa puron valuma-aluekunnostuksina. Puron osalta kunnostus tehdään 2023 kevättulvien mentyä.

Vuoden 2023 aikana jatketaan maastokartoituksia, suunnittelua ja kunnostuksia. Tulevia purokunnostuskohteita on muun muassa Maaningalla ja Enonlahdella.

Helmi-resursseja

Pohjois-Savon ELY-keskus sai ympäristöministeriöstä rahoitusta kevättalvella 2020 noin kaksi miljoona euroa, jolla voitiin palkata kuusi määräaikaista suunnittelijaa. Suurin osa rahasta meni hoitotöiden toteutuskuluihin ja suojelusoiden hankkimiseen. Vuonna 2021 kolme lisähenkilöä täydensi Helmi-resursseja. Määrärahaa vuoden 2021 hoitotöihin saatiin 750 000 euroa ja miljoona euroa soiden hankkimiseen maanomistajilta. Vuonna 2022 luonnonsuojelualueiden hankintaa varten saatiin 500 000 euroa ja soidensuojelun hankintamenoihin 1 000 000 euroa. Helmi-työntekijöiden rekrytointeja varten saatiin 6,5 henkilötyövuoden resurssit käytettäväksi vuosina 2022–2024. Tällä mahdollistetaan aikaisempien rekrytointien osittainen jatko sekä kahden uuden henkilön palkkaaminen.

Yhteistyö

HELMI-elinympäristöohjelman toimeenpanossa yhteistyö muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa on tärkeää. Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella yhteistyötä varten on elokuussa 2022 perustettu Helmi-Metso -yhteistyöryhmä, joka kokoontuu muutamia kertoja vuodessa. Ryhmään kuuluu useita organisaatioita, kuten esimerkiksi Suomen Metsäkeskus, MTK, Riistakeskus ja Pro Agria. Myös perinnebiotooppiasioita varten on perustettu alueellinen yhteistyöryhmä. Lisäksi Metsähallitus ja ELY-keskus tapaavat vuosittain pari kertaa varmistaen työnjaon ja hankkeiden toteutuksen.

Yhteystiedot

Lisätietoja HELMI-toimintaohjelman eri teemoista ja niiden toteutuksesta Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella saat seuraavilta henkilöiltä:

  • Paahdeympäristöjen hoito: Antje Moraal ja Mari Jäntti
  • Perinnebiotooppien kunnostus ja hoito: Sanni Virtanen
  • Lähteiden kunnostus ja kartoitus: Iina Eskelinen
  • Hiekkarantojen kunnostus ja hoito: Rasmus Rudnäs
  • Soidensuojelun täydennysehdotus: Toni Nevalainen
  • Soiden ennallistaminen: Nelma Aunio 
  • Lintuvesien kunnostus: Ismo Laakso
  • Natura-alueiden inventoinnit: Antje Moraal ja Kaisa Nikku
  • Puroinventointi ja -kunnostus: Marita Kivioja
  • Helmi-Metso -yhteistyöryhmä: Mika Welling

Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Julkaisija

Pohjois-Savon ELY-keskus