Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Helmi-elinympäristöohjelma

Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista.

Helmi-ohjelmassa tartumme Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Teemme vaikuttavia tekoja luonnon monimuotoisuuden hyväksi.

Helmi-ohjelmaa tehdään laajassa yhteistyössä

Helmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ministeriöiden hallinnonalat sekä kunnat ja järjestöt. Toimia tehdään sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Ohjelman toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.

Lisätietoja

Ohjelmapäällikkö Maaret Väänänen, ympäristöministeriö, luontoympäristöosasto
p. 0295 250 370, etunimi.sukunimi@gov.fi

Julkaisija

Ympäristöministeriö

Helmi-ohjelman toimeenpano - Keski-Suomi

Keski-Suomen elinvoimakeskus edistää Helmi-ohjelman toimeenpanoa Keski-Suomen yksityismailla.
Kuva
Ajourien jäädytystyö meneillään Pyhäjärven lintuvedellä.
Ajourien jäädytystyö meneillään Pyhäjärven lintuvedellä. © Matti Puljujärvi

Ajankohtaista

Painopisteet

Soiden lisäsuojelu on Keski-Suomessa merkittävä mahdollisuus luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Vuoden 2025 aikana Keski-Suomessa oli tavoitteena saada uusia soita suojeluun noin 200 hehtaaria. Helmi-ohjelman rahaa voidaan käyttää etenkin soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteiden ja maakuntakaavan suojelualueiksi osoitettujen soiden suojeluun ja myös muiden alueellisesti arvokkaiden suoalueiden suojeluun. Suojelu on maanomistajille vapaaehtoista ja suojelun aiheuttamat taloudelliset menetykset korvataan. 

Soiden suojelun lisäksi vuonna 2025 Helmi-ohjelman suoteemassa toteutettiin soiden ennallistamista ja jatkettiin tulevien kohteiden suunnittelua. Viime vuonna Keski-Suomessa ennallistettiin kahden lettosuon lisäksi kolme muuten arvokasta suokohdetta sekä soiden yhteydessä esiintyneet lähteet. Elinvoimakeskuksen toteuttama soiden ennallistaminen painottuu yksityisten maanomistajien kiinteistöillä sijaitseville monimuotoisuuden kannalta arvokkaille suokohteille. Kaikki soiden ennallistamistoimet ovat maanomistajille vapaaehtoisia ja kustannuksettomia. Vuonna 2026 jatketaan soiden ennallistamisen toteutusta ja ennallistamiskohteiden suunnittelua tuleville vuosille. 

Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuulla olevilla Helmi-ohjelman lintuvesikohteilla jatketaan hoito- ja kunnostustoimien toteuttamista vanhoilla kohteilla, lisätään vanhoille kohteille uusia hoitomuotoja ja otetaan suunnitteluun kaksi uutta kohdetta. Vuoden 2026 suunnitelmissa on lisätä hoitokalastusta kohteille, joissa on tehty jo muita hoitotöitä. Pienpetopyynti otetaan mukaan yhdelle maakunnan parhaalle lintuvesikohteelle. Helmihanke mahdollistaa noin 15 vuotta sitten laaditun hoitosuunnitelman päivittämisen ja uuden hoitoketjun aloittamisen. Kunnostusten vaikutusten seuraamiseksi tehdään linnusto- ja muita selvityksiä, myös kohteilla, joita ei vielä ole Helmessä hoidettu. Toisen uuden kohteen hoitosuunnittelu aloitetaan hankkimalla alueelle luontoselvityksiä toimenpide-ehdotuksineen. 

Perinnebiotooppeja on kartoitettu Keski-Suomessa laajasti etenkin vuosina 2017–22. ELY-keskuksen ja Metsähallituksen maastokartoitukset ovat ulottuneet yli 300 kohteelle, mikä kattaa yli 70 % kaikista valtionhallinnon tiedossa olevista kohteista. Kartoituksia jatketaan yhä etenkin sellaisilla kohteilla, joille harkitaan kunnostustoimia. Kunnostettavaksi pyritään löytämään kohteita, joita ei tällä hetkellä hoideta, mutta hoito sopisi maanomistajan tavoitteisiin ja olisi myös käytännössä järjestettävissä. Perinnebiotoopit säilyttävät luonteensa vain, jos niitä hoidetaan säännöllisesti. 

Helmi-ohjelman metsäteeman puitteissa luonnonhoitotoimenpiteitä tehdään Keski-Suomessa luontotyypiltään tai lajistoltaan arvokkaissa puustoisissa elinympäristöissä. Esimerkiksi lehtoja ja jalopuumetsiköitä uhkaa usein kuusettuminen: kuusi kilpailee arvokkaiden jalopuiden kanssa, vähentää valoa metsän pohjalta ja happamoittaa maaperää neulaskarikkeellaan. Tämä heikentää monien valoa vaativien lehtokasvien kasvua, mikä taas edelleen vähentää näistä kasvilajeista riippuvaisten eliöiden menestymistä. Kuusten vähentämisellä pystytäänkin tehokkaasti ylläpitämään lehtolajiston monimuotoisuutta. Paahde-elinympäristöjä puolestaan uhkaa usein liika varjostus ja umpeenkasvu. Esimerkiksi puustoa harventamalla sekä kivennäismaata paljastamalla saadaan palautettua kohteelle ja sen lajistolle tärkeä paahteisuus. Lisäksi metsäisissä elinympäristöissä on tarvetta torjua vieraslajeja, kuten jättipalsamia ja lupiinia. 

Vuonna 2025 pienvesi- ja rantaluonto –teemassa kunnostettiin yhteensä 2,5 kilometriä purouomaa kolmella eri purolla sekä poistettiin yksi tierummun aiheuttama kalojen ja muiden eliöiden vaelluseste purossa. Lammet olivat pienvesiteeman uusia toteutuskohteita ja kunnostus toteutettiin tukkimalla tai patoamalla kaivettuja ojia, jolloin vedenpinta saatiin nostettua luonnolliseksi. Lampia kunnostettiin kolme, joiden yhteydessä ennallistui myös suoaluetta sekä alkuperäistä purouomaa. Lisäksi ennallistettiin kolme lähdettä tai lähdealuetta, joiden luonnontila oli muuttunut ojituksen seurauksena. Osa lähteistä sijaitsi soilla, jolloin pystyimme ennallistamaan niitä yhdessä suoteeman kanssa. Vuonna 2026 on tarkoitus tehdä kunnostuksia kahdella purolla, poistaa vaellusesteitä puroista ja ennallistaa lähteitä. Inventointia ja suunnittelua jatketaan edelleen myös kunnostustöiden ohessa tulevien vuosien kunnostuksia varten. 

Kunnostuskohteet

Soiden tilaa heikentää ojituksen aiheuttamat muutokset suon luontaisessa vesitaloudessa, jonka seurauksena tapahtuu suon kuivumista ja umpeenkasvukehitystä. Soiden ennallistamistoimilla pyritään suon luontaisen vesitalouden palauttamiseen esimerkiksi ojia tukkimalla ja patoamalla sekä puustoa poistamalla. Suoelinympäristöistä erityisesti rehevien korpien ja runsasravinteisten lettosoiden turvaamisella on suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle, sillä lähes puolet Suomen uhanalaisista suolajeista esiintyy ensisijaisesti letoilla. Keski-Suomessa jäljellä olevat letot ovat hyvin pienialaisia ja niiden tila on usein heikentynyt. Keski-Suomessa vuoden 2025 suoteeman ennallistamistoimet painottuivatkin juuri lettosoiden ennallistamiseen. 

Lintuvesillä jatketaan toimenpiteitä kohteilla, joilla on valmis toimenpidesuunnitelma, sekä valmistellaan suunnitelmia kahdelle-kolmelle kohteelle. Lintuvesien kunnostus on usein monivaiheinen prosessi, jolloin yhden kohteen kunnostus jaksottuu usealle vuodelle tai sisältää useampana peräkkäisenä vuotena toistuvia hoitotoimia, kuten hoitokalastusta ja pienpetopyyntiä. Pyhäjärven lintuvesi Äänekosken ja Konneveden kuntien rajalla on lintuvesien osalta tulevien vuosien suurin yksittäinen hoitokohde.   

Luonnonsuojelulain tukea perinnebiotooppien kunnostukseen ja hoitoon on myönnetty vuodesta 2021 lähtien. Keski-Suomessa tuella on toteutettu laidunten aitaamisia, niittyjen niittoa, nuoren puuston raivauksia ja haitallisten vieraslajien kitkentää. Laidunaitoja on rakennettu yhteensä 9 kohteelle. Vuosittainen niittohoito järjestetään 10 kohteelle. 

Metsäisissä elinympäristöissä hoitotarve on ilmeinen. Vuosina 2020–2022 inventoiduista kohteista lähes 70 % on ilmennyt hoitotarvetta. Helmi-ohjelman töiden painopiste onkin hoitokohteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Kohteiden toteutuksesta on jo kertynyt hyviä kokemuksia ja toimivia yhteistyömalleja. Luonnonhoitotoimet ovat maanomistajalle ilmaisia ja niihin suostuminen on vapaaehtoista. Elinvoimakeskus on yhteydessä maanomistajiin, joiden mailla sijaitsee potentiaalisia hoitokohteita. Mahdolliset hoitotoimet suunnitellaan ja toteutetaan maanomistajan suostumuksella. Hoidettavien metsäalueiden koko vaihtelee muutamasta aarista muutamaan hehtaariin. 

Pienvesien ja rantaluonnon kunnostuksella tuetaan ensisijaisesti pienvesien ja rantaluonnon monimuotoisuutta, joiden tila on heikentynyt esimerkiksi maankäytön muutosten ja vesirakentamisen seurauksena. Pienvesillä tarkoitetaan puroja ja noroja, lampia, lähteikköjä ja lähteitä sekä rantojen osalta esimerkiksi hiekkarantoja. Purojen luonnontilaan on vaikuttanut etenkin uiton ja peruskuivatuksen aikainen kivien ja uoman perkaus, lähteiden luonnontilaan ojitus ja vedenotto. Keski-Suomessa pienvesistä suurin osa on muuttuneita ja kunnostuksen tarpeessa.

Lajisuojelu

Helmi-ohjelma auttaa uhanalaisten lajien tilannetta, kun niille sopivia elinympäristöjä saadaan hoidon ja kunnostuksen piiriin. Rahoitusta voidaan kohdentaa kohteille, joiden hoidon tarve nousee ensisijaisesti jonkin uhanalaisen lajin ahdingosta. Hoitotoimia tehdään Keski-Suomessa muun muassa uhanalaisen kätköpään esiintymäpaikalla Joutsassa. Kätköpää on pienikokoinen kovakuoriaislaji, joka vaatii paahteista ja hiekkaista paikkaa, jossa kasvaa huopakeltanoa. Joutsan paikkaa uhkaava umpeenkasvu estetään Helmi-ohjelmassa karikkeen poistolla, kitkemisellä ja niitolla. Hoitotoimia on toteutettu myös harjurinteillä kasvavan kangasvuokon esiintymillä sekä hienouurresulkukotilon elinympäristössä.

Helmi-resurssit

Keski-Suomen elinvoimakeskukselle on vuodelle 2026 myönnetty 7,3 henkilötyövuotta Helmi-ohjelman toimeenpanoa varten. Lisäksi on käytettävissä määrärahaa luonnonsuojelualueiden perustamisesta maanomistajille maksettaviin korvauksiin sekä kunnostus- ja hoitotöiden hankkimiseen.

Yhteistyö

Helmi-ohjelmaa koordinoivat Keski-Suomessa elinvoimakeskus ja Metsähallitus, mutta toteutukseen osallistuu monia muitakin toimijoita. Yhteistyötä rakentaa ja tiedonkulkua edistää Keski-Suomen alueellinen Helmi-yhteistyöryhmä, joka aloitti toimintansa vuonna 2022. Sen rinnalla aloitti samana vuonna myös erillinen perinnebiotooppien hoidon alueellinen yhteistyöryhmä.

Yhteystiedot

Lisätietoja Helmi-ohjelman eri teemoista ja niiden toteutuksesta Keski-Suomen elinvoimakeskuksen alueella saat seuraavilta henkilöiltä:

Aiemmat tiedotteet

Tiedotteet 2024

Tiedotteet 2023

Tiedotteet 2022

Tiedotteet 2021

Tiedotteet 2020

Katso myös:

Helmi-ohjelma

Julkaisija

Keski-Suomen ELY-keskus