Kaivannaisjätteet

Kaivannaistoiminnassa syntyy pinta- ja irtomaata, sivukiveä ja rikastushiekkaa, jotka luokitellaan käytöstä poistettuina kaivannaisjätteiksi.

Vuonna 2017 kaikesta maassamme syntyvästä jätteestä kaivannaisjätettä oli noin 76 %. Suurin osa kaivannaisjätteestä sijoitetaan erilaisiin läjityksiin, kasoihin ja altaisiin kaivospiirin sisällä.

Kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa säännellään Euroopan yhteisön direktiiviin 2006/21/EY (kaivannaisjätedirektiivi, EUR-Lex) perustuviin säädöksiin, jotka on saatettu osaksi Suomen lainsäädäntöä useilla eri säädöksillä, lähinnä ympäristönsuojelulakiin 527/2014 (Finlex) ja maa-aineslakiin 555/1981 (Finlex). Muita keskeisiä säädöksiä ovat:

  • Jätelaki 646/2011 (Finlex)
  • Pelastuslaki 379/2011 (Finlex)
  • Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 713/2014 (Finlex)
  • Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 (Finlex)
  • Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä 190/2013 (Finlex)
  • Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 382/2008 (Finlex)

Kaivannaisjätteen ja kaivannaisjätealueen luokittelu

Kaivannaisjäte luokitellaan pysyväksi, tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi. Luokitteluperusteet ovat jätelaissa ja -asetuksessa sekä valtioneuvostonasetuksessa kaivannaisjätteistä. Suomessa kaivannaisjätteen pysyväksi luokitteluun on laadittu kansallinen opas.

Kaivannaisjätteen jätealueet voivat olla suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavia tai muita kaivannaisjätteiden jätealueita. Luokittelu suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaksi tehdään valtioneuvoston asetuksen kaivannaisjätteistä liitteen 2 mukaisesti.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma tulee laatia luvanvaraisesta tai koeluonteiseen toimintaan liittyvästä ilmoituksenvaraisesta kaivannaistoiminnasta, jossa syntyy kaivannaisjätettä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on laadittava myös maa-ainesten ottamistoiminnassa syntyvästä kaivannaisjätteestä. Maa-ainesten osalta jätehuoltosuunnitelma tehdään luvanvaraisesta toiminnasta.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmien sisällön vaatimuksista on tarkemmin säädetty valtioneuvoston asetuksessa kaivannaisjätteistä (4§).

Käytöstä poistetut ja hylätyt kaivannaisjätealueet Suomessa

Kaivannaisjätedirektiivin 20 artiklan mukaisesti käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa ympäristön pilaantumista tai ympäristölle mahdollista vaaraa aiheuttavat kaivannaisjätteen jätealueet tulee luetteloida ja tieto olla julkisesti saatavilla.

Käytöstä poistettuja ja hylättyjä kaivannaisjätealueiden jatkotoimenpidetarpeita on kartoitettu ja kunnostustarvearviointia on tehty tapauskohtaisesti.

Lisätietoja

Johtava asiantuntija Auri Koivuhuhta, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ym.fi, puh. 0295 250 164

Julkaistu 30.10.2019 klo 10.25, päivitetty 30.10.2019 klo 10.17