Ilman epäpuhtauksien päästöt Suomessa

YK:n kaukokulkeutumissopimukselle ja EU:lle toimitetut yksityiskohtaista tietoa sisältävät raportit löytyvät sivun oikeanpuolimmaisessa palkissa olevien linkkien kautta. 

Tälle sivulle päivitetään viimeisin tieto ilman epäpuhtauksien päästöistä Suomessa.

Päästöjen seuranta

Ilman epäpuhtauksien päästöt arvioidaan EMEPn ja Euroopan ympäristökeskuksen ohjeistuksen mukaan (EMEP/EEA air pollutant emission inventory guidebook 2016).

Ilman epäpuhtauspäästöjen vaikutuksia ympäristöön seurataan mittaamalla päästölaskeumia ja ympäristöpitoisuuksia. Ilman epäpuhtauksien pitoisuuksille on annettu ilmanlaadun ohjearvoja  ja päästöjä rajoitetaan lainsäädännöllä ja sopimuksilla.

Happamoitavat päästöt

Rikkyhdisteiden ipäästöjä tulee etenkin kivihiilen, raskaan polttoöljyn ja turpeen poltosta ja joistain teollisista prosesseista. Rikkipäästöt ilmoitetaan rikkidioksidina (SO2).

Typen oksidien päästöjä syntyy liikenteen lisäksi energiantuotannossa hiili-, turve- ja sekapolttokattiloissa. Typen yhdisteiden päästöt ilmoitetaan typpidioksidina (NO2).

Ammoniakkipäästöistä (NH3) suurin osa on peräisin maataloudesta.

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (Non-Methane Volatile Organic Compounds, NMVOC) ovat orgaanisia yhdisteitä, joiden höyrynpaine on yli 0,01 kPa, kun lämpötila on 293,15 K, tai joilla on vastaava haihtuvuus tietyissä käyttöolosuhteissa. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärään ei sisällytetä metaania.

Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä syntyy epätäydellisessä palamisessa (erityisesti pienissä tulisijoissa), liikenteessä, teollisuuden prosesseissa, liuttimien, liimojen, maalien ja painovärien käytössä äja bensiinin jakelussa. 

Hiilimonoksidi

Hiilimonoksidia eli häkää syntyy hiilipitoisten aineiden palaessa. Jos happea riittävästi, se palaa nopeasti edelleen hiilidioksidiksi. Häkää syntyy hiilipohjaisia polttoaineita poltettaessa varsinkin, jos lämpötila on liian alhainen täydelliselle hapettumiselle, tai käytettävissä oleva aika polttokammiossa on liian pieni tai koska riittävästi happea ei ole läsnä.

Hiukkaset

Hiukkaspäästöjä syntyy mm. turvetuotannossa, liikenteessä ja energiantuotannossa hiilen, turpeen, puun ja nestemäisten polttoaineiden poltossa. Kokonaishiukkasten (PMtot) lisäksi arvioidaan seuraavien pienhiukkasten osuudet: PM10 (halkaisijaltaan alle 10 µm ) ja PM2.5 (halkaisijaltaan alle 1.5 µm ). Erityisesti pienhiukkaset vaikuttavat ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen.

Raskasmetallit

Metallialkuaine luokitellaan raskasmetalliksi, jos sen tiheys on suurempi kuin 5 g/cm3. Raskasmetalleja on luonnostaan maaperässä, kasveissa ja eläimissä ja ne ovat pieninä määrinä elintärkeitä, mutta liian suurina määrinä myrkyllisiä ja kerääntyvät elimistöön ja ravintoketjuihin. Haitallisimpia ympäristön kannalta ovat elohopea, lyijy ja kadmium.  Lyijypäästöt ovat 1990 -luvun alun jälkeen vähentyneet merkittävästi johtuen lyijyttömän bensiinin käyttöönotosta.

Raskasmetalleja joutuu ilmakehään ihmisen toiminnan seurauksena fossiilisten polttoaineiden kuten hiilen, turpeen ja raskaan polttoöljyn poltosta, jätteiden poltosta, metallien tuotannosta ja renkaiden kulumisesta tieliikenteessä. Päästöinventaariot sisältävät arseenin, elohopean, kadmiumin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin ja vanadiinin päästöt ilmaan.

Hitaasti hajoavat orgaaniset yhdisteet

Hitaasti hajoavia orgaanisia yhdisteitä eli ns. POP-yhdisteitä (Persistent Organic Pollutants) ovat mm. polyaromaattiset hiilivedyt (ns. PAH-yhdisteet, polyaromatic hydrocarbons)), dioksiinit ja furaanit (PCDD/F, polychlorinated dibenzodioxins and dibenzofurans), heksaklooribentseeni (HCB, hexachlorobenzene), polyklooratut bifenyylit (PCB, polychlorinated biphenyls) ja pentakloorifenolit (PCP, pentachlorophenols). POP-yhdisteet saattavat kulkeutua kauas päästölähteestä ja aiheuttavat jo pieninä pitoisuuksina vakavia haittoja ihmisen terveydelle tai ympäristölle. POP-yhdisteitä on käytetty teollisuuskemikaaleina, palonestoaineina tai torjunta-aineina ja niitä  muodostuu myös epätäydellisen palamisen seurauksena energiantuotannossa, liikenteessä ja jätteiden poltossa.

Päästöjen aikasarjat

Ilman epäpuhtauksien päästötietoja voit hakea valitsemillesi vuosille 1990-2017 alla olevasta valikosta  tai saat ne myös aikasarjataulukoissa. Alla olevasta interaktiivisesta kuvaajasta voi valita tarkasteltavat vuodet ja yhdisteet. Mikäli kuvaaja ei näy, kokeile uudelleen päivittämällä tämä sivu.

 

Vuosien 1990-2017 päästöt

 

Päästölähteet

Päästöt ovat saatavilla päästölähteittäin vuosilta 1990-2017.
 
 

Päästöt taulukkomuodossa

SOx  rikin yhdisteiden päästöt, ilmoitetaan rikkidioksidiksi (SO2) laskettuna

NOx typen yhdisteiden päästöt, ilmoitetaan typpidioksidiksi (NO2) laskettuna

NH3 ammoniakki

NMVOC haihtuvat orgaaniset yhdisteeet, pois lukien metaani

CO hiilimonoksidi

PMtot kokonaishiukkaset

PM10 halkaisijaltaan < 10 µm hiukkaset

PM2.5 halkaisijaltaan < 2.5 µm hiukkaset

BC mustahiili

 

 
 

Happamoitavien yhdisteiden ja hiukkasten päästöaikasarja (1 000 tonnia)

SOx
(SO2:na)
NOx
(NO2:na)
NH3 NMVOC CO PMtot PM10 PM2,5 BC
1990 249 306 34 230 754 95 70 46 9.8
1991 205 303 33 221 726 83 63 42 9.3
1992 156 287 31 215 705 75 57 38 8.9
1993 138 293 32 209 690 70 53 35 8.4
1994 123 293 33 207 672 70 52 34 8.2
1995 105 273 33 202 665 65 48 32 7.8
1996 109 277 34 194 657 63 47 31 7.4
1997 101 271 36 193 651 63 46 30 7.2
1998 93 257 35 187 645 57 43 28 7.0
1999 92 252 37 183 626 58 43 28 6.7
2000 82 241 34 177 595 54 40 26 6.4
2001 96 244 34 174 595 56 41 27 6.6
2002 90 242 35 166 579 57 42 27 6.5
2003 101 248 36 162 556 59 43 27 6.3
2004  84 237 37 157 541 57 42 26 6.2
2005 70 208 37 145 509 55 39 25 5.7
2006 83 224 36 141 500 57 41 25 5.5
2007 81 211 36 136 481 53 38 24 5.4
2008 67 194 35 122 463 52 37 23 5.4
2009 59 176 35 112 440 51 36 22 5.4
2010 66 187 36 114 454 54 38 24 5.6
2011 60 171 35 105 414 51 35 21 4.9
2012 50 161 34 102 407 48 33 21 5.0
2013 48 158 33 97 389 47 32 20 4.6
2014 44 151 33 94 383 46 31 19 4.5
2015 41 139 32 89 361 43 29 18 4.2
2016 40 134 32 90 368 46 30 18 4.3
2017 35 130 31 88 359 44 29 18 4.1

 

 

 

Raskasmetallien päästöaikasarjat (tonnia)

  Lyijy   
(Pb)

Kadmium
(Cd)

Elohopea
(Hg)

Arseeni
(As)

Kromi
(Cr)

Kupari
(Cu)

Nikkeli
(Ni)

Sinkki
(Zn)

1990

320

6.7

1.1

35

47

150

78

678

1991

236

3.8

0.9

24

59

142

61

468

1992    264

3.3

0.9

18

47

118

52

370

1993

104

3.4

0.8

16

37

105

45

345

1994

73

2.7

0.8

11

40

100

44

400

1995

72

2.1

0.8

5.2

36

110

47

401

1996

48

1.9

0.9

8.5

32

103

37

267

1997

31

1.5

0.8

13

29

121

38

144

1998

36

1.7

0.7

14

30

77

33

148

1999

34

1.5

0.6

5.3

31

61

37

138

2000

30

1.4

0.6

4.4

28

59

35

126

2001

30

1.7

0.7

5.2

25

60

32

129

2002 30 1.4 0.7 4.0 39 63 38 145
2003 25 1.3 0.8 3.7 29 56 35 124
2004 26 1.6 0.8 4.1 26 54 30 122
2005 21 1.5 0.9 3.0 20 52 26 114
2006 25 1.4 1.0 2.9 25 53 28 117
2007 22 1.3 0.9 3.0 29 40 25 105
2008 20 1.2 0.8 3.1 26 38 22 117
2009 17 1.2 0.8 2.9 17 36 21 116
2010 20 1.3 0.9 3.4 26 38 23 129
2011 19 1.2 0.7 3.0 17 38 20 124
2012 16 1.2 0.7 2.6 18 37 19 127
2013 16 1.1 0.8 2.7 18 38 17 123
2014 17 0.9 0.7 2.7 23 39 17 131
2015 15 0.9 0.6 2.5 17 37 16 117
2016 16 0.9 0.6 2.6 18 37 16 125
2017 16 1.0 0.6 2.4 16 36 15 119

 

 

 

Hitaasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden (POP) päästöaikasarjat

g I-TEQ

t

kg

kg kg

Dioksiini ja furaanit      

Polyaromaattiset hiilivedyt (PAH)

Heksaklooribentseeni (HCB)

Polyklooratut bifelyynit (PCB) Pentakloorifenolit
(PCP)
1990 18

7.1

37 29

15

1991 19

7.1

37 25

17

1992 18

7.1

37 26

19

1993 18

7.4

37 28

22

1994 19

7.5

36 29

24

1995 19

7.7

36 29

18

1996 18

7.9

38 28

13

1997 18

8.0

38 30

20

1998 18

8.2

38 31

27

1999 18

8.0

38 30

41

2000 19

7.7

39 30

55

2001 16

8.5

18 29

46

2002 16 8.7 12 29 21
2003 14

8.8

10 30

19

2004 14 8.8 26 31 17
2005 14 8.7 32 31 16
2006 15 8.9 36 32 15
2007 14 9.0 38 32 21
2008 17 9.7 19 31 33
2009 12 10.1 27 21 32
2010 16 11.1 9 28 32
2011 14 9.7 26 28 46
2012 15 10.4 9 25 47
2013 15 9.8 17 23 47
2014 16 10.0 22 25  
2015 14 9.5 16 24  
2016 15 10.3 60 26  
2017 13 10.1 34 26  

 

Ilman epäpuhtaudet päästölähteittäin

Ilman epäpuhtauksien päästölähteitä ovat ihmisen toiminta ja luonto:

  • fossiilisten polttoaineiden polttaminen energiantuotannossa, liikenteessä, teollisuudessa ja kotitalouksissa
  • teollisuusprosesseista
  • tuotteiden käytöstä
  • maataloudesta
  • jätteiden käsittelystä
  • esimerkkejä luonnonlähteistä ovat kasvien erittämät haihtuvat orgaaniset yhdisteet, tulivuorenpurkaukset ja hiekkamyrskyt

 

Julkaistu 8.12.2015 klo 13.47, päivitetty 29.3.2019 klo 12.16