Hyppää pääsisältöön

Ilman epäpuhtauksien päästöt Suomessa

Ilman epäpuhtauksia ovat happamoittavat yhdisteet, hiukkaset, haihtuvat ja hitaasti hajoavat orgaaniset yhdisteet ja raskasmetallit. Ilman epäpuhtauspäästöjen vaikutuksia ympäristöön seurataan mittaamalla päästölaskeumia ja ympäristöpitoisuuksia ja päästöistä tehdään vuosittain päästöinventaarioita.

Päästöinventaario

Tällä sivulla esitetyt päästöluvut ovat kansallisesta ilmapäästötietojärjestelmästä ja perustuvat Suomen virallisiin vuosittaisiin raportteihin YK:n kaukokulkeutumissopimukselle (CLRTAP) ja EU:n päästökattodirektiiville (NECD).  Suomen ympäristökeskus on ilman epäpuhtausinventaarioiden vastuulaitos.

Päästöjen vaikutukset

Ilman epäpuhtauspäästöjen vaikutuksia ympäristöön seurataan mittaamalla päästölaskeumia ja ympäristöpitoisuuksia. Ilman epäpuhtauksien pitoisuuksille on annettu ilmanlaadun ohjearvoja  ja päästöjä rajoitetaan lainsäädännöllä ja sopimuksilla. Ilmatieteen laitoksen sivuilla on tietoa ilmanlaadusta Suomessa.

Aikasarja- ja päästölähdekuvaajat lähteet, kartat ja taulukot

Päästötietoja voi tarkastella aikasarja- ja päästölähdekuvaajien avulla, kartalla tai taulukkomuodossa ja myös tallentaa tiedostoina. Päästölähdeluokitukseksi voi valita Kokonaispäästöt (kaikki lähteet yhteensä), Energiantuotanto ja teollisuus, Liikenne, Maatalous, Muu energiantuotanto (mm. kaupallisten, julkisten ja asuinrakennusten lämmitys ja esim. puun pienpoltto) sekä Tuotteet ja jätteet. Tiedot ovat selattavissa vuodesta 1990 lähtien. Päästöt taulukkomuodossa -valikosta löytyy tiedot tarkemmalla päästölähdeluokittelulla (ns. NFR-luokitus).

Taustatietoa ilman epäpuhtauksien päästöistä

Happamoitavat päästöt

Rikkyhdisteiden ipäästöjä tulee etenkin kivihiilen, raskaan polttoöljyn ja turpeen poltosta ja joistain teollisista prosesseista. Rikkipäästöt ilmoitetaan rikkidioksidina (SO2).

Typen oksidien päästöjä syntyy liikenteen lisäksi energiantuotannossa hiili-, turve- ja sekapolttokattiloissa. Typen yhdisteiden päästöt ilmoitetaan typpidioksidina (NO2).

Ammoniakkipäästöistä (NH3) suurin osa on peräisin maataloudesta.
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (Non-Methane Volatile Organic Compounds, NMVOC) ovat orgaanisia yhdisteitä, joiden höyrynpaine on yli 0,01 kPa, kun lämpötila on 293,15 K, tai joilla on vastaava haihtuvuus tietyissä käyttöolosuhteissa. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärään ei sisällytetä metaania.

Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä syntyy epätäydellisessä palamisessa (erityisesti pienissä tulisijoissa), liikenteessä, teollisuuden prosesseissa, liuttimien, liimojen, maalien ja painovärien käytössä äja bensiinin jakelussa. 

Hiilimonoksidi

Hiilimonoksidia eli häkää syntyy hiilipitoisten aineiden palaessa. Jos happea riittävästi, se palaa nopeasti edelleen hiilidioksidiksi. Häkää syntyy hiilipohjaisia polttoaineita poltettaessa varsinkin, jos lämpötila on liian alhainen täydelliselle hapettumiselle, tai käytettävissä oleva aika polttokammiossa on liian pieni tai koska riittävästi happea ei ole läsnä.

Hiukkaset

Hiukkaspäästöjä syntyy mm. turvetuotannossa, liikenteessä ja energiantuotannossa hiilen, turpeen, puun ja nestemäisten polttoaineiden poltossa. Kokonaishiukkasten (PMtot) lisäksi arvioidaan seuraavien pienhiukkasten osuudet: PM10 (halkaisijaltaan alle 10 µm ) ja PM2.5 (halkaisijaltaan alle 1.5 µm ). Erityisesti pienhiukkaset vaikuttavat ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen.

Raskasmetallit

Metallialkuaine luokitellaan raskasmetalliksi, jos sen tiheys on suurempi kuin 5 g/cm3. Raskasmetalleja on luonnostaan maaperässä, kasveissa ja eläimissä ja ne ovat pieninä määrinä elintärkeitä, mutta liian suurina määrinä myrkyllisiä ja kerääntyvät elimistöön ja ravintoketjuihin. Haitallisimpia ympäristön kannalta ovat elohopea, lyijy ja kadmium.  Lyijypäästöt ovat 1990 -luvun alun jälkeen vähentyneet merkittävästi johtuen lyijyttömän bensiinin käyttöönotosta.

Raskasmetalleja joutuu ilmakehään ihmisen toiminnan seurauksena fossiilisten polttoaineiden kuten hiilen, turpeen ja raskaan polttoöljyn poltosta, jätteiden poltosta, metallien tuotannosta ja renkaiden kulumisesta tieliikenteessä. Päästöinventaariot sisältävät arseenin, elohopean, kadmiumin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin ja vanadiinin päästöt ilmaan.

Hitaasti hajoavat orgaaniset yhdisteet

Hitaasti hajoavia orgaanisia yhdisteitä eli ns. POP-yhdisteitä (Persistent Organic Pollutants) ovat mm. polyaromaattiset hiilivedyt (ns. PAH-yhdisteet, polyaromatic hydrocarbons)), dioksiinit ja furaanit (PCDD/F, polychlorinated dibenzodioxins and dibenzofurans), heksaklooribentseeni (HCB, hexachlorobenzene), polyklooratut bifenyylit (PCB, polychlorinated biphenyls) ja pentakloorifenolit (PCP, pentachlorophenols). POP-yhdisteet saattavat kulkeutua kauas päästölähteestä ja aiheuttavat jo pieninä pitoisuuksina vakavia haittoja ihmisen terveydelle tai ympäristölle. POP-yhdisteitä on käytetty teollisuuskemikaaleina, palonestoaineina tai torjunta-aineina ja niitä  muodostuu myös epätäydellisen palamisen seurauksena energiantuotannossa, liikenteessä ja jätteiden poltossa.

Päästöt päästöryhmittäin

© Suomen ympäristökeskus.

Vuosien 1990-2020 päästöt päästölähteittäin

© Suomen ympäristökeskus.

Päästöt kartalla

Karttakäyttöliittymästä voi valita tarkasteltavaksi vuoden, päästölähteen ja yhdisteen joko kunnittain tai ns. EMEP-grid-ruudukossa (Suomen leveysasteilla noin 7 km*11 km alue). Karttaa voi suurentaa valinnan tarkentamiseksi. Kohdistamalla kursorin tiettyyn ruutuun tai kuntaan saa näkyviin valintojen mukaisen päästömäärän kyseisessä solussa. Kuntanäkymässä on lisäksi pinta-alaa kohden lasketut päästöt (esim. tonnia/km2) ja kaikki kunnan päästötiedot voi tallentaa csv-muodossa. 

Huom! Kartta ei kuvaa ilmanlaatua. Ilmanlaadusta löytyy tietoja Ilmatieteen laitoksen sivuilta. Suomessa ilmanlaatu on kansainvälisten vertailujen mukaan hyvä, mutta ilmansaasteet voivat täälläkin heikentää ilmanlaatua ajoittain.

Päästömäärää kuvaava värin intensiteettiluokitus kartan oikealla puolella skaalautuu valitun yhdisteen kokonaispäästömäärän mukaan ja absoluuttiset päästötasot vaihtelevat happamoitavien yhdisteiden ja hiukkasten päästötasoista (kilotonneja), raskasmetallien ja hitaasti hajoavinen orgaanisten yhdisteiden päästötasoihin (tonneja, kiloja tai grammoja). 

Kartan yläpuolella on tietoa valintaan sisältyvistä päästölähteistä ja päästölähdeluokan osuus kokonaispäästöistä. Tarkemmat päästölähteet löytyvät kohdasta "Päästöt taulukkomuodossa". Jos valintaan sisältyy teollisten toimintojen päästöjä, näytetään myös toiminnanharjoittajien ilmoittamien päästöjen osuus kokonaispäästöistä. Toiminnanharjoittajien ympäristöluvissa on määritelty velvoitteet raportoida päästötietoja viranomaisille. Lupavelvollisten laitosten päästötietoja voi tarkastella myös esimerkiksi EU:n E-PRTR-sivustolta. 

Lisää karttojen muodostamisen metodiikasta ja tausta-aineistosta:

Päästöt taulukkomuodossa

Päästölähdeluokittelu: NFR-luokittelu

Alla olevasta valikosta voi valita päästötietoja yhdisteittän, vuosittain ja päästölähteittäin.

© Suomen ympäristökeskus.

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)