Fluoratut kasvihuonekaasut

Ajankohtaista

1.1.2020 F-kaasujen, joiden GWP arvo on väh. 2500, käyttö olemassa olevien väh 40 t CO2-ekv. sisältävien laitteiden huollossa on kiellettyä. Ei koske kierrätettyjä ja regeneroituja kaasuja. 

1.1.2020 voimaantulevat markkinoille saattamista koskevat kiellot (517/2014, liite III, EUR-Lex);

  • Ilmatiiviisti suljetut kaupalliseen käytöön tarkoitetut jääkaapit ja pakastimet laitteet, jotka sisältävät F-kaasuja, joiden GWP on vähintään 2500

  • Kiinteät jäähdytyslaitteet, jotka sisältävät F-kaasuja, joiden GWP on vähintään 2500 (ei koske laitteita, joita käytetään tuotteiden jäähdyttämiseen alla -50 ceisiusasteen lämpötiloihin).

  • Ilmatiiviisti suljetut liikkuvat huoneilmastointilaitteet, jotka sisältävät F-kaasuja, joiden GWP on vähintään 150

  • Suulakepuristettu polystyreeni (XPS), joka sisältää F-kaasuja, joiden GWP on vähintään 150, paitsi jos näiden tuotteiden on täytettyvä kansalliset turvallisuusvaatimukset. Lisätietoa

 

Taivaanranta
© Annika Johansson

Fluoratut kasvihuonekaasut (F-kaasut) ovat usean kemiallisen yhdisteen muodostama ryhmä kasvihuonekaasuja. Niihin kuuluvat fluorihiilivedyt (HFC-yhdisteet), perfluorihiilivedyt (PFC-yhdisteet), rikkiheksafluoridi (SF6) ja typpitrifluoridi (NF3). F-kaasuja käytetään pääosin kylmä- ja ilmastointilaitteissa, lämpöpumpuissa, sähköisissä kytkinlaitteistoissa, palontorjunnassa, solumuovien valmistuksessa sekä aerosoleina ja liuottimina. F-kaasujen käyttö on maailmanlaajuisesti voimakkaassa kasvussa.

F-kaasuilla on korvattu otsonikerrosta heikentäviä aineita, joiden käytöstä on luovuttu otsonikerroksen suojelusopimuksen Montrealin pöytäkirjan myötä. Ensimmäisen ja toisen sukupolven kylmäaineet, CFC:t ja HCFC:t tuhosivat otsonikerrosta ja aiheuttivat ilmaston lämpenemistä. Niitä seuranneet HFC:t eivät tuhoa otsonikerrosta, mutta ne ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja. Joihinkin HFC- ja HFO- aineisiin (vetyfluoriolefiinit) liittyy ilmakehävaikutusten ohella niiden hajoamistuotteiden pysyvyys ja kertyvyys vesiekosysteemeissä ja niiden suolojen myrkyllisyys. Niinpä niistä ollaan siirtymässä asteittain haitattomampiin kylmäaineisiin. Nk. luonnolliset kylmäaineet eivät tuhoa otsonikerrosta ja niiden ilmastoa lämmittävä vaikutus on lähes olematon. Tällaisia ovat esimerkiksi hiilidioksidi, vesi, ammoniakki ja hiilivedyt, kuten isobutaani, propaani, propyleeni ja ilma. Lisätietoa F-kaasuille vaihtoehtoisista aineista löytyy komission sivuilta.

nettikuva
Montrealin pöytäkirjan ja EU-lainsäädännön ansiosta tapahtunut ja edelleen tapahtuva siirtymä kohti haitattomampia kylmäaineita. ODP= otsonia tuhoava vaikutus (Ozone Depleting Potential). GWP= Kaasun lämmitysvaikutus verrattuna hiilidioksidiin. Hiilidioksidin GWP=1. (Global Warming Potential).

EU:n asetus fluoratuista kasvihuonekaasuista (517/2014)

EU:n F-kaasuasetus on suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä kaikissa jäsenmaissa. Asetuksen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä EU:n päästövähennystavoitteiden mukaisesti. Vuoteen 2030 mennessä HFC-yhdisteiden määrä (laskettuna hiilidioksidiekvivalenttitonneina) vähenee asteittain 21 prosenttiin vuosien 2009-2012 tasosta Euroopan unionin alueella.

Asetuksessa säädetään myös käyttörajoituksista ja kielloista, F-kaasujen käsittelyä koskevista pätevyysvaatimuksista sekä laitteiden vuototarkastuksista sekä F-kaasujen ja niitä sisältävien laitteiden hankintaa, huoltoa, markkinointia ja maahantuontia koskevista asioista.

Fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevaa sanastoa ja käsitteitä: Sanastoa

HCFC-kylmäaineiden kiellot

Otsonikerrosta heikentäviä HCFC-yhdisteitä (esim. kylmäaine R22) ei säädellä F-kaasuasetuksella vaan jo aikaisemmin säädetyllä EU:n otsoniasetuksella (1005/2009). HCFC-aineiden käyttö kylmälaitteiden huollossa päättyi vuoden 2014 lopussa. Kielto koskee myös kierrätettyjä aineita, joten HCFC-yhdisteiden lisääminen laitteisiin on ollut täysin kiellettyä 1.1.2015 alkaen. Vanhat laitteet saavat yhä olla käytössä ja niiden säännöllisistä tarkastuksista vuotojen varalta on huolehdittava. Lisätietoa HCFC-aineista ympäristöhallinnon sivuilla.

Viranomaisten tehtävät Suomessa F-kaasuihin liittyen

Suomen ympäristökeskus (SYKE) toimii EU:n F-kaasuasetuksen mukaisena toimivaltaisena viranomaisena. SYKE kerää myös ympäristöministeriön toimeksiannosta F-kaasujen päästöjen laskemiseen tarvittavat tiedot. Tietojen avulla laaditaan vuosittain arvio päästöjen määrästä ja kehityksestä. Päästömääräarvio raportoidaan YK:n ilmastosopimukselle ja EU:n komissiolle osana Suomen kansallista inventaariraporttia. Suomen kasvihuonekaasujen päästöraportoinnista vastaa Tilastokeskuksen kasvihuonekaasujen inventaariyksikkö. Lisätietoa kasvihuonekaasujen seurannasta ja raportoinnista.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo F-kaasuja sisältäviä laitteita huoltavien ja asentavien toiminnanharjoittajien ja henkilöiden pätevyyksiä ja ylläpitää pätevyysrekistereitä. Laitteiden vuototarkastuksia koskevia säädöksiä valvovat ELY-keskukset ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset sekä eräät muut viranomaiset omilla toimialoillaan.

Lisätietoja

Otsoni- ja F-kaasuja koskevien asioiden sähköpostiosoite:  ods.f-kaasut@ymparisto.fi

Ylitarkastaja Nufar Finel, Suomen ympäristökeskus (SYKE), nufar.finel@ymparisto.fi

 

Linkit lainsäädäntöön

Julkaistu 6.2.2017 klo 8.21, päivitetty 30.10.2019 klo 8.39