Kestävä yhdyskuntarakenne - Varsinais-Suomi ja Satakunta
Maakuntien erityispiirteitä
Varsinais-Suomi
Varsinais-Suomi on asukasluvultaan Suomen kolmanneksi suurin maakunta ja Turku maan kolmanneksi suurin kaupunkiseutu. Varsinais-Suomen maakunnan muodostavat 11 kaupunkia ja 16 kuntaa, joissa asui vuonna 2022 yhteensä noin 484 000 asukasta. Seutukuntia on viisi, Loimaa, Salo, Turku, Turunmaa ja Vakka-Suomi. Varsinais-Suomen väestönkasvu on jatkanut tasaista tahtia myös 2000-luvulla ja kasvun odotetaan jatkuvan edelleen. Varsinais-Suomi on Suomen toiseksi väestötihein ja kolmanneksi runsasväkisin maakunta.
Alueen pääkaupunki ja samalla asukasluvultaan suurin kaupunki on Turku. Turun kaupunkiseudun osuus Varsinais-Suomen väestöstä on lähes 70 %.
Varsinais-Suomi on yhdyskuntarakenteeltaan monikeskuksinen, ja suurempia väestökeskuksia, kuten Turun ja Salon kaupunkiseutuja, ympäröivät melko tiiviit mutta kuitenkin maaseutumaiset vaikutusalueet. Maakunnassa on perinteisesti myös paljon pieniä kuntia taajamineen. Palvelujen väheneminen pienissä keskuksissa on kuitenkin ongelma.
Maakunnan erikoispiirteitä ovat ainutlaatuinen Saaristomeri ja noin 40 000 saaresta muodostuva, koko maailmassakin lukumääräisesti suurin saaristoalue. Rannikkoseudulla ja saaristolla on runsaasti merkitystä väestön virkistäytymisen näkökulmasta sekä omassa maakunnassa että ylimaakunnallisesti, sillä Varsinais-Suomessa on enemmän kesämökkejä kuin missään muussa Suomen maakunnassa: Vuonna 2020 Varsinais-Suomessa niitä oli noin 50 000.
Varsinais-Suomi on myös monipuolinen vientiveturi, jonka elinkeinoelämän kilpailukyvylle ovat elintärkeitä hyvät tie-, rata- ja lentoyhteydet niin maan sisällä kuin myös ulkomaille. Lisäksi laivareitit kuljettavat maakunnan satamista muualle maailmaan sekä rahtia että matkustajia. Myös maakunnan matkailu- ja elämystoimintaan panostetaan ja Varsinais-Suomi tarjoaa Suomen toiseksi suurimman keskittymän kulttuuriin ja taiteeseen, vetovaltteina toimivat myös historialliset kulttuurikohteet sekä saariston ja mantereen luontonähtävyydet.
Satakunta
Satakunta on asukasluvultaan Suomen seitsemänneksi suurin maakunta ja Pori maan yhdeksänneksi suurin kaupunkiseutu. Satakunnan maakunnan muodostavat 16 kuntaa, joissa asui vuonna 2022 noin 214 000 asukasta. Seutukuntia on kolme, Rauman seutu, Porin seutu ja Pohjois-Satakunta. Aikaisemmin muuttovoitosta nauttineen Satakunnan väestönlasku on jatkanut hidasta tahtia myös 2000-luvulla ja tämän odotetaan jatkuvan. Suhteellisesti eniten väestö on vähentynyt Pohjois-Satakunnan seutukunnassa ja vähiten Porin seutukunnassa. Merkittävä tekijä etenkin viime vuosien väestön kehityksessä on ollut syntyvyyden väheneminen.
Alueen pääkaupunki ja samalla asukasluvultaan suurin kaupunki on Pori. Porin kaupungin osuus Satakunnan väestöstä on lähes 40 %.
Satakunta on yhdyskuntarakenteeltaan monikeskuksinen, ja suurempia väestökeskuksia eli Porin ja Rauman kaupunkiseutuja, ympäröivät melko tiiviit mutta kuitenkin maaseutumaiset vaikutusalueet. Maakunnassa on perinteisesti myös paljon pieniä kuntia taajamineen. Palvelujen väheneminen pienissä keskuksissa on kuitenkin ongelma.
Maakunnan erityispiirteenä on Kokemäenjokilaakson kaupunkihelminauha, josta aluerakenteen vahvimmat ylimaakunnalliset kehitysvyöhykkeet jatkuvat Kokemäenjokilaaksoa pitkin Tampereelle ja rannikon suuntaisesti Turkuun. Muita asutusrakenteen painopisteitä ovat Rauman kaupunkiseutu, Pyhäjärven pohjoispuoli ja Kankaanpään seutu.
Satakunnalla on vahva teollinen perinne ja se on Suomen toiseksi teollisuusvaltaisin maakunta, jonka vientivetoisen elinkeinoelämän kilpailukyvylle ovat elintärkeitä hyvät tie-, rata- ja lentoyhteydet kotimaahan sekä kustannustehokkaat syväväylät maakunnan satamista ulkomaille. Meriklusteri, johon kuuluvat mm. alueen satamat ja telakkateollisuus, onkin yksi lounaisrannikon elinkeinoelämän peruspilareista. Pori tunnetaan myös kansainvälisestä tapahtumatuotannon osaamisesta. Lisäksi maakunnassa panostetaan laajemminkin luoviin aloihin ja matkailuun liittyvään tapahtuma- ja elämystuotantoon.
Tuulivoimarakentaminen Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa
Lounais-Suomessa tuulivoimarakentamisen ja muiden alueidenkäyttötarpeiden yhteensovittaminen on haasteellista. Tuulisuus on parasta rannikon tuntumassa, jonne sijoittuu paljon loma-asumista sekä lintujen päämuuttoreitit ja kerääntymisalueet. Lounais-Suomessa on paljon arvokkaita kulttuurimaisemia, ja erityisesti saariston maisemat ovat herkkiä ja pienipiirteisiä. Lounais-Suomessa asutusta on tiheästi ja tuulivoimahankkeet sijoittuvat lähelle asutusta. Yksityisten ihmisten kannanotoissa huolenaiheina ovat useimmin maisemalliset vaikutukset, tuulivoimaloiden äänet sekä lapojen aiheuttamat valo- ja välkevaikutukset.
Maakunnallisten ilmasto- ja energiastrategioiden tavoitteena on kuitenkin moninkertaistaa tuulivoiman tuotanto Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti maakuntiin on tehty tuulivoiman vaihemaakuntakaavat, joiden tavoitteena on helpottaa tuulivoimatuotannon rakentamista. Tuulivoiman vaihemaakuntakaavoissa on osoitettu tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet. Kaavoissa on tutkittu tuulivoima-alueiden vaikutuksia lähialueen asutukseen, luontoon, linnustoon, maisemaan, kulttuuriympäristöön ja muuhun maankäyttöön.
Varsinais-Suomeen on hyväksytty tuulivoiman vaihemaakuntakaava kesäkuussa 2013
Maakuntaan on osoitettu 20 tuulivoima-aluetta, jotka soveltuvat yli kymmenen tuulimyllyn puistoksi sekä 13 pienemmän puiston aluetta. Nämä mahdollistavat lähes 400 tuulivoimalan rakentamisen Varsinais-Suomeen. Voimaloiden laskennallinen sähköntuotto on jopa 3 teravattituntia (TWh) vuodessa. Tämä on noin 11 % maakunnan kokonaisenergiankulutuksesta ja 56 % sähkönkulutuksesta.
Varsinais-Suomessa tuulivoimarakentaminen on kuitenkin ollut vähäisempää ja maakunnassa on toteutettuna vain noin 50 tuulivoimalaa lähinnä yksittäin tai noin 2–6 tuulivoimalan alueina.
Satakunnan tuulivoiman vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman toukokuussa 2016
Satakunnan maakuntakaavassa on osoitettu 17 maakunnallisesti merkittävää, 8–10 tuulivoimalan tuotantoaluetta, jotka sijoittuvat pääosin rannikkovyöhykkeelle ja Pohjois-Satakuntaan. Tuulivoimaloiden teoreettinen tuottavuus on 3,26 terawattituntia (TWh). Määrä ylittää selkeästi Satakunnan ilmasto- ja energiastrategiassa asetetut tavoitteet Satakunnan tuulivoimatuotannon lisäämisestä.
Maakuntakaavan tuulivoima-alueista viisi on rakennettu. Rakennetut tuulivoima-alueet sijaitsevat pääasiassa Pohjois-Satakunnassa. Lisäksi Porin Tahkoluodossa on useita tuulivoimaloita. Etelä-Satakunnassa on toistaiseksi rakennettuna vain yksittäisiä tuulivoimaloita. Yhteensä Satakunnassa on toteutettuna n. 100 tuulivoimalaa.
Satakunnassa tuulivoimapuistojen suunnittelu on aktiivista ja maakunnassa on vireillä 14 hanketta, joista suurin osa sijoittuu maakuntakaavan tuulivoima-alueille. Satakunnan alueella vireillä olevissa hankkeissa on suunnitteilla yli 200 tuulivoimalaa.
Uusiutuvan tuulivoiman osuutta energiatuotannossa voidaan edelleen kasvattaa tuulivoimateknologian kehittymisen myötä.
Maakuntakaavoituksesta ja maakuntien tuulivoimaselvityksestä löytyy lisätietoa maakuntaliittojen kotisivuilta. Kunnissa vireillä olevista tuulivoimaa koskevista yleiskaavoituksesta löytyy tietoa kuntien kotisivuilta. Lisäksi kattavasti tietoa tuulivoimarakentamisesta ja ajankohtaisista hankkeista löytyy tuulivoimayhdistyksen kotisivuilta.
Lisätietoja tuulivoimasta, tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja YVA-hankkeista:
- Suomen tuulivoimayhdistys
- Tuulivoimarakentaminen (ym.fi)
- Tuulivoimarakentaminen ja usein kysytyt kysymykset
Myös aurinkoenergia-alaa on jo usean vuoden ajan selvitetty systemaattisella tutkimustyöllä sekä Satakunnassa että Varsinais-Suomessa. Aurinkoenergialiiketoiminnan kehittyminen Suomessa edellyttää viranomaisten ja energiayhtiöiden aktiivista yhteistyötä sekä uusimman tiedon välittämistä niin yrityksille kuin suurelle yleisöllekin.
Maisemat osana yhdyskuntarakennetta
Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa sijaitsee useita maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet ovat maaseutumme edustavimpia ja elinvoimaisia kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Arvokkaiden maaseutumaisemien arvot pyritään turvaamaan, ja ne myös herättävät kiinnostusta maisemanhoitoa ja ympäröivää maisemaa kohtaan. Maisema-alueet on otettava huomioon valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa. Varsinais-Suomi ja Satakunta kuuluvat lounaismaan maisemamaakuntaan.
Lounais-Suomessa sijaitsee yhteensä 16 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Näistä alueista 10 sijaitsee Varsinais-Suomessa ja 6 Satakunnassa.
Maakunnallisesti merkittävät maisema-aluekokonaisuudet määritellään maakuntakaavoituksen yhteydessä tehtäviin selvityksiin perustuen ja ne osoitetaan maakuntakaavoissa. Maakunnallisesti merkittäviin maisema-alueisiin voi tutustua esimerkiksi maakuntaliittojen sivustoilla.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan maisema-alueet:
Arvokkaita kulttuuriympäristöjä tulee suojella
Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa saamme nauttia poikkeuksellisen rikkaasta ja uniikista kulttuuriympäristöstä.
Koko Lounais-Suomen erityispiirteinä voidaan pitää jokilaaksoja ja avaria viljelysmaisemia sekä monimuotoisia rannikkoseutuja. Viljelymaisemissa silmä lepää hyvin säilyneessä talonpoikaisessa rakennusperinnössä ja rannikon ja vesistöjen äärillä on säilynyt myös merellisten elinkeinojen luomia historiallisia teollisuusympäristöjä.
Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö lisää ihmisten hyvinvointia sekä alueen viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Se on tärkeä voimavara, joka luo alueille omaleimaisuutta, tukee paikallisyhteisöjen kehitystä ja tarjoaa myös mahdollisuuksia elinkeinoelämän toiminnalle. Kulttuuriympäristöjä ovat rakennettu ympäristö, muinaisjäännökset ja kulttuurimaisemat. Merkittävimmät arvokkaat kulttuuriympäristökohteet ovat useimmiten suojeltu kaavoituksen yhteydessä. Arvokkaita ympäristöjä voidaan suojella myös rakennussuojelulailla sekä kirkollisia rakennuksia kirkkolain perusteella ja rautatierakennuksia erityisen suojelusopimuksen perusteella.
Rakennusperinnön hoitoa varten on mahdollista hakea ELY-keskuksen kautta avustusta sellaisiin korjauksiin, joilla edistetään suojellun tai arvokkaan rakennuksen ja ympäristön säilymistä, kunnossapitoa ja suojelua. Avustusta myönnetään suojeltuihin rakennuksiin sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön tai arvokkaaseen maisema-alueeseen kuuluvaan kohteeseen. Avustusta voidaan myöntää myös muutoin kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle kohteelle.
Lisätietoja rakennusperinnön hoitoon liittyvistä avustuksista:
Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY-alueet, Museovirasto):
Yhdyskuntarakenne ja muuttuva ilmasto
Yhdyskuntarakenteella voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Maankäytön ratkaisuilla voidaan mm. merkittävästi vähentää energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä.
Yhdyskuntarakenteen eheydellä on vaikutusta liikenteestä aiheutuvien kasvihuonepäästöjen määrään. Rakentamista pyritään ohjaamaan maankäytön suunnittelulla olemassa olevien teknisen huollon verkostojen läheisyyteen siten, että yhteydet kotien, työpaikkojen ja palvelujen välillä olisivat kohtuullisia. Maankäytön suunnittelulla pyritään edistämään jalankulun ja pyöräilyn houkuttelevuutta, joukkoliikenteen edellytyksiä ja ilmastonmuutoksen hillintää.
Ilmaston muuttuessa erilaiset sään ääriolosuhteiden vaihtelut, kuten rankkasateet ja niiden aiheuttamat vesistö- ja taajamatulvat, tulevat lisääntymään. Ilmastonmuutokseen varautuminen Satakunnassa on erityisen tärkeää, koska alueella on useita merkittäviä tulvariskialueita ja tulville herkkiä alueita. Kuntien on kaavoituksessa ja rakennuslupia myönnettäessä otettava huomioon mahdollinen tulvan, sortuman tai vyörymän vaara. Myös asemakaavan ulkopuolella rakennuspaikan soveltuvuus on varmistettava etukäteen. Näin voidaan välttää mittavat esim. tulvien aiheuttamat mittavat vahingot rakennuksille. Lisätietoa alimmista suositelluista rakentamiskorkeuksista voi kysyä kunnista.
Varsinais-Suomi pyrkii hiilineutraaliksi maakunnaksi vuoteen 2035 mennessä. Vuoden 2030 ilmastotiekartta käsittelee viittä sektoria: alue- ja yhdyskuntarakenne, energia, liikenne, maatalous ja rakentaminen. Ilmastotiekartta kannustaa kaikkia toimijoita tunnistamaan roolinsa, mahdollisuutensa ja vastuunsa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Alue- ja kuntatason ratkaisuilla voidaan vaikuttaa moniin päästölähteisiin. Vuoden 2035 visiona on elinvoimainen maakunta, jossa on ennakkoluulottomasti kehitetty ja otettu käyttöön ilmastokestäviä ratkaisuja luottaen osaamiseen, yhteistyöhön ja yhteiseen vastuuseen. Ilmastotyö tukee kuntien ja yritysten elinvoimaisuutta ja asukkaiden elämänlaatua.
Lisätietoa hiilineutraalista Varsinais-Suomesta:
Satakunnan maakunta valmistelee ilmastotavoitteiden päivitystä maakuntastrategian yhteydessä. Ilmastotavoitteita sekä ilmastonmuutokseen varautumista käsitellään myös vireillä olevassa maakuntakaavassa. Muuttuvan ilmaston haasteisiin varautumiseen sekä ilmastonmuutoksen hillintään varaudutaan myös kunnissa yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen yhteydessä mm. huomioimalla vesistötulvien riskit. Taajamatulviin varautuminen on keskeistä kaupungeissa ja tiiviisti rakennetuissa taajamissa.
Lisätietoa yhdyskuntarakenteesta ja ilmastonmuutoksesta Satakunnassa:
Katso myös:
Sivun tietolähteitä:
- Varsinais-Suomen maakuntaliitto: Varsinais-Suomi lukuina
- Satakuntaliitto: Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma
- Satakuntaliitto: Satakunnan maisemaselvitys
- Lounais-Suomen oma ympäristöpalvelu: ympäristöNYT
Julkaisija