Hyppää pääsisältöön

Kestävä yhdyskuntarakenne

Kestävä yhdyskuntarakenne tuottaa toimivaa arkea mahdollisimman vähilla haitallisilla ympäristövaikutuksilla. Yhdyskuntarakennetta kehittämällä voidaan luoda edellytyksiä liikenteen päästöjen vähentämiselle, rakennuskannan energiatehokkuudelle ja hiilinielujen säilyttämiselle. Keskeinen keino on asutuksen, työpaikkojen ja palveluiden ohjaaminen sijainteihin, jotka mahdollistavat jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön.

Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan erilaisten toimintojen ja maankäyttömuotojen sijoittumista ja keskinäisiä suhteita työssäkäyntialueella, kaupunkiseudulla, kaupungissa tai taajamassa. Se mahdollistaa asukkaille asumisen, liikkumisen ja palveluita sekä luo edellytykset monipuoliselle taloudelliselle toiminnalle.

Ekologisesti kestävän yhdyskuntarakenteen tavoitteet kietoutuvat liikenteen päästöjen vähentämiseen, rakennuskannan ja infrastruktuurin ympäristövaikutusten pienentämiseen sekä kaupunkien viherrakenteen merkityksen huomioimiseen niin hiilinielujen, luontokadon kuin ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta.

Paikkatietoaineistot yhdyskuntarakenteen tutkimuksen  ja seurannan apuna

Yhdyskuntarakenteen tutkimuksessa kohteena voi olla yhdyskuntarakenne ja sen kehitys sinänsä tai siinä voidaan keskittyä johonkin yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeään osakokonaisuuteen tai ilmiöön. Kummassakin tapauksessa tarvitaan paikkaan, alueisiin ja ajankohtaan sidottua tietoa muun muassa väestöstä, palveluista, työpaikoista, liikenteestä ja viheralueista.

Suomen ympäristökeskuksessa on kehitetty tutkimusta ja seurantaa varten yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR). Siihen on yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa koottu yhdyskuntarakenteen eri ominaisuuksia kuvaava valtakunnallinen paikkatietoaineisto.

Merkittävä osa YKR-järjestelmää ovat erilaiset aluejaot, kuten taajamien ja kaupunkiseutujen rajaus, joita päivitetään säännöllisesti. Eri vuosien aluejakojen avulla pystytään tuottamaan tietoa yhdyskuntarakenteessa tapahtuvista muutoksista alueellisesti ja ajallisesti vertailukelpoisella tavalla. Tutkimuksen ja seurannan lisäksi YKR-aineistoja hyödynnetään erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa.

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)

Kestävä yhdyskuntarakenne - Uusimaa

Uudenmaan maakunta on Suomen elinvoimaisin maakunta, joissa asuu yhteensä noin 1,7 miljoonaa asukasta (31.12.2021, Tilastokeskus). Uudellemaalle sijoittuu kolmasosa väestöstä ja kolmasosa yritystoiminnasta. Bruttokansantuotteesta täällä syntyy 40%. Väkiluku jatkaa kasvuaan ja yritystoiminta on vilkasta. Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa muodostavat pääkaupunkiseuduksi kutsutun alueen (PKS). Sen ympärillä sijaitsevat nk. kehyskunnat. Nämä yhdessä muodostavat 14 kunnan Helsingin seudun, jolle laaditaan maankäytön-, asumisen- ja liikenteen sopimus (MAL) alueen kuntien ja valtion välillä. Länsi-Uudellamaalla on Lohjan seutu ja Itä-Uudellamaalla on Porvoon seutu.
Kuva
Ruuhkaa Pasilassa.
© Memmi Ojantola

Maakunnan erityispiirteitä 

Uudellamaalla asuu 1,7 miljoonaa ihmistä eli noin 30 prosenttia Suomen väestöstä. Ennusteen mukaan uusimaalaisten määrä vuonna 2040 jo lähes kaksi miljoonaa. Asukastiheys on eurooppalaista tasoa. Väestön ikärakenne on muuta maata ja Euroopan alueita edullisempi, alle 40-vuotiaiden työikäisten osuus on Uudellamaalla erityisen korkea.

Kuntia Uudellamaalla on 26 kpl. Voi sanoa, että Uusimaa on Suomi pienoiskoossa. Kunnista suurin on maamme pääkaupunki, noin 660 000 asukkaan Helsinki. Pienimmät kuntamme ovat noin 2 000 asukkaan kuntia. Osa läntisen ja itäisen rannikon kunnista on kaksikielisiä.

Helsinki ympäristöineen on muuttoliikkeen ansiosta yksi Euroopan nopeimmin kasvavista kaupunkiseuduista. Tänne muutetaan työpaikkojen ja monipuolisen koulutustarjonnan vuoksi. Uusimaalaiset ovat nuoria ja korkeasti koulutettuja. Suomen vieraskielisistä 58 % asuu täällä.

Kuva
Kaksi junaa Rautatieasemalla.
© Memmi Ojantola

Hyvien liikenneyhteyksien sekä laadukkaan tietoliikenteen ansiosta Suomessa toimivasta ulkomaisesta yritystoiminnasta kaksi kolmasosaa on keskittynyt Uudellemaalle.

Taajama-aste Uudellamaalla on 95,7 % (v. 2020). Tämä on huomattavasti korkeampi kuin koko Suomen luku (86,5 %). Maakunnan väestötiheys on 186 asukasta neliökilometriä kohden.

On merkille pantavaa, että yhdyskuntarakenne on sekä keskittyvä että hajautuva.

Kehä III:n sisäpuolella maakuntakaavassa osoitettujen keskuksien asukasmäärät ovat kaksinkertaiset verrattuna pääkaupunkiseudun ulkopuolisiin suurimpiin keskuksiin.

Toisaalta asemakaavoittamattomille haja-asutusalueille suuntautuu paljon suunnittelematonta asutusta hajauttaen yhdyskuntarakennetta. Poikkeamispäätöksiä ja suunnittelutarveratkaisuja on tullut tiedoksi viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 1000 vuosittain. Näistä suunnittelutarveratkaisujen osuus viime vuosina on ollut noin 30 - 40 %. Suunta on laskeva verrattuna kymmenen vuoden takaisiin määriin. Tuolloin suunnittelutarveratkaisujen osuus oli yli 50 %.

Vapaa-ajan asutusta on runsaasti meren rannikolla ja järviseuduilla. Maakunnista Uudellamaalla on neljänneksi eniten kesämökkejä. Suomen kunnista kuudenneksi eniten kesämökkejä on Lohjalla ja yhdeksänneksi eniten Raaseporissa.  

Uusimaa sijaitsee kahden Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) risteyskohdassa. Kansainväliset yhteydet kulkevat Suomenlahden satamien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Uudeltamaalta on myös nopea junayhteys Pietariin. Tulevaisuuden hankkeita on tunneli Tallinnaan.

Uusimaa on osa Etelä-Suomen kehityskäytäviä: Helsinki-Turku, Helsinki-Hämeenlinna-Tampere, Helsinki-Lahti-Kouvola sekä Helsinki-Kotka. Hanko-Hyvinkää-Porvoo on maakunnallisesti merkittävä kehityskäytävä. Vireillä olevat suunnitelmat nopeista junayhteyksistä (Suomi-rata, Turun tunnin juna, Itä-Suomen oikorata) vaikuttavat kaikki Uudenmaan yhdyskuntarakenteeseen ja talouteen.

Maisemat ovat osa yhdyskuntarakennetta ja arvokkaita kulttuuriympäristöjä suojellaan 

Kuva
Ihmisiä kävelemässä Suomenlinnassa sijaitsevassa tunnelissa.
© Memmi Ojantola

Kulttuuriympäristöllä ymmärretään ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyttä ympäristöä. Sillä on historiallinen ulottuvuus, mutta se on jatkuvasti kehittyvä. Kulttuuriympäristö koostuu muinaisjäännöksistä, maisemasta, perinnebiotoopeista ja rakennetusta ympäristöstä. Kulttuuriympäristö tulee tunnistaa voimavarana ja merkittävänä taloudellisena resurssina, joka on tuotteistettavissa esimerkiksi matkailussa ja asuinalueiden markkinoinnissa. Kulttuuriympäristön vaaliminen ja hoito edistää kestävää kehitystä ja hiilineutraliutta. Olemassa olevaa rakennuskantaa voidaan hyödyntää ja korjaamisella on myös mittava työllisyysvaikutus sen työvoimavaltaisuuden vuoksi

Uudenmaan jokilaaksojen suotuisa pienilmasto ja viljava maa sekä niiden tarjoamat vesireitit ovat olleet asutuksen houkutustekijöitä jo varhain, minkä lisäksi pitkä ja suojaisa rannikko on mahdollistanut kansainväliset yhteydet. Edustavimmat Uudenmaan kulttuurimaisemat ovatkin syntyneet kallioperän murroslaaksojen pitkiin merenlahtiin ja jokilaaksoihin.

Keskiaikaista uusmaalaista rakennusperintöä ilmentävät muun muassa Sipoon ja Porvoon linnavuorten linnoitteet, Raaseporin kivilinna, lukuisat uusmaalaiset kartanot ja kylät sekä harmaakivikirkot. Porvoon ja Tammisaaren vanhoista kaupungeista saa käsityksen varhaisemmasta satojen vuosien päähän palautuvasta kaupunkirakenteesta sekä 1700- ja 1800-lukujen kaupunkirakennustaiteesta.

Kansainvälisestikin merkittävää linnoitusperinnettä ja siihen kytkeytyvää yhdyskuntaa edustaa Helsingin edustalla sijaitseva Suomenlinna ja pienemmässä mittakaavassa Svartholman meri- ja Loviisan maalinnoitus Loviisassa. Uudenmaan saaristo on laaja ja moniulotteinen sekä maisemallisesti että rakennusperinnöltään, sisältäen merkittäviä kulttuuriympäristöjä ja rakennusperintöä valtion luotsaus- ja majakkatoiminnasta saaristolaiskyliin ja -tiloihin sekä huvilakulttuuriin. Maaseudun kulttuurimaisemat käsittävät viljelymaisemia, kulttuurivaikutteista luontoa sekä rakennusperintöä.

Uudellamaalla on kaksi kansallista kaupunkipuistoa: Porvoo ja Hanko sekä useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä ja maisema-alueita sekä maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä:

Rakennusperinnön hoitoa varten on mahdollista hakea ELY-keskuksen kautta avustusta sellaisiin korjauksiin, joilla edistetään arvokkaan rakennuksen ja ympäristön säilymistä, kunnossapitoa ja suojelua.

Yhdyskuntarakenne ja muuttuva ilmasto 

Uusimaa tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2030 jälkeen päästövähennystavoitteet kiristyvät edelleen. Yhdyskuntarakenteella voidaan vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä - keinoja on paljon. Tärkeiden ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi jokaisessa Uudenmaan alueella laadittavassa kaavassa (maankäytön suunnitelmassa) onkin tarpeen tutkia ratkaisut päästöjen minimoimiseksi.

Yhdyskuntarakennetta suunnitellaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maakunnan liiton laatimalla maakuntakaavalla, sekä kuntien laatimilla yleiskaavoilla ja asemakaavoilla. Hyväksytyt kaavat ovat lainvoimaisia asiakirjoja, joiden määräykset tulee ottaa huomioon tarkempia kaavoja laadittaessa ja rakentamisessa.

Uudenmaan maakuntakaavat eli Uusimaa-kaava 2050 –kokonaisuus asettaa raamit ilmastokestävän Uudenmaan rakentamiselle. Uusimaa-kaavan 2050 mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta kestäviä ratkaisuja, ja alue- ja yhdyskuntarakennetta tulee kehittää olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. Kaavan myötä uudet asumisen ja työpaikkojen alueet onkin osoitettu pääasiassa nykyistä rakennetta täydentäen, sekä hyvien raideliikenteen yhteyksien varteen. Myös palveluverkon osoittamisen tavoitteena on, että jalankulku ja pyöräily sekä joukkoliikenteen käyttö ovat luonteva ja helppo valinta jokaisen asukkaan arjessa, ja tätä kautta liikenteen aiheuttamat päästöt vähenevät.

Kuva
Metro ja Kalasataman tornitalo.
© Memmi Ojantola

Tarkemmin maakuntakaavan tavoitteita toteutetaan Uudenmaan kuntien laatimissa yleiskaavoissa. Niissä varmistetaan väestön sijoittaminen kestäviin kulkumuotoihin tukeutuen siten, että myös palvelut ovat asukkaiden kestävästi saavutettavissa. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä tuetaan vahvistamalla väestöpohjaa toimivien joukkoliikennereittien varressa. Ilmastonäkökulman lisäksi on kuntien talouden kannalta järkevää sijoittaa uusi rakentaminen olemassa olevan infrastruktuurin läheisyyteen. Yleiskaavoissa varmistetaan hiilinielujen ja -varastojen säilyminen ja osoitetaan riittävä viherrakenne niin ihmisten kuin luonnonsuojelun näkökulmasta. Yleiskaavoissa myös varmistetaan, etteivät meri- ja hulevesitulvat aiheuta vahinkoja rakentamiselle. Monipuolinen viherrakenne ja tulviin ennalta varautuminen lisäävät yhdyskuntarakenteen resilienssiä, joka on tarpeen kun ilmaston muuttuessa erilaiset sään ääriolosuhteiden vaihtelut, kuten rankkasateet ja niiden aiheuttamat vesistö- ja taajamatulvat, tulevat lisääntymään.

Kunnat päättävät asemakaavoissa kaavoitettavien alueiden lopulliset väestö- ja työpaikkatavoitteet, tekevät eri maankäyttömuodoille tarvittavat tilavaraukset, sekä antavat määräykset kaavojen vaikutusten hallitsemiseksi. Uudenmaan asemakaavoissa tarkasteltavia ilmastonäkökulmia ovat esimerkiksi rakentamisen tehokkuus suhteessa toimivan joukkoliikenteen läheisyyteen, purkamisen vaikutukset ja purkujätteen hyödyntäminen kaava-alueella, jalankulun ja pyöräilyn turvalliset ja sujuvat reitit, viherrakenne, hulevesien hallinta ja meritulvariskien huomioon ottaminen. Myös energiaratkaisuja ja rakennusten suuntaamista on mahdollista tarkastella asemakaavassa. Tulevaisuudessa on tarpeen kiinnittää entistä enemmän huomiota myös lämpöaaltoihin varautumiseen.

Lopulta ilmastonäkökulmat tulevat huomioon otettavaksi rakennuslupia myönnettäessä niin asemakaava-alueilla kuin niiden ulkopuolella. Rakennuspaikan tulee soveltua rakentamiseen ja rakennusten energiatehokkuudelle asetetaan koko ajan tiukempia vaatimuksia.

 

Uudenmaan ilmastotyön kokonaisuus ja tavoitteet on asetettu Hiilineutraali Uusimaa 2030 -tiekartassa.

Lisätietoa yhdyskuntarakenteesta ja ilmastonmuutoksesta Uudenmaan maakunnassa:

Katso myös

Julkaisija

Uudenmaan ELY-keskus