Kestävä yhdyskuntarakenne - Pohjois-Karjala
Maakunnan aluerakenteen erityispiirteitä
Pohjois-Karjalan maakunnan muodostavat 13 kuntaa, joista neljä on kaupunkikuntia. Tulevaisuudessa kehitys on Pohjois-Karjalassakin johtamassa ihmisten, työpaikkojen sekä alue- ja palvelurakenteen yhä suurempaan keskittymiseen ja verkostoitumiseen. Tämä on myös johtanut maaseudun väkimäärän vähenemiseen. Pohjois-Karjala on yhdyskuntarakenteellisesti suhteellisen hajautunutta, vaikka väestö keskittyykin yhä enemmän Joensuun seutukunnan alueelle. Havaittavissa on, että mm. pieniä kuntataajamia suositumpaa on vakituisten asuntojen rakentaminen vesistöjen rannoille. Maakunnan pääkaupunki Joensuu on merkittävä koulutuskaupunki, jossa on maakunnan yliopiston lisäksi myös ammattikorkeakouluja.
Pohjois-Karjalan taajama-aste on noin 73 %, kun se koko maassa on 86,5 % (2020). Maakunnan väestötiheys on noin 8,7 asukasta neliökilometriä kohden, joka on merkittävästi pienempi kuin koko Suomessa (noin 18 asukasta).
Pohjois-Karjalan liikenteellisen rungon muodostaa ns. Kuutoskäytävä, joka on valtatien 6, Karjalan radan, Joensuun lentoaseman sekä Saimaan syväväylän muodostama neljän eri kulkumuodon liikennekäytävä. Kuutoskäytävän solmukohtana on maakunnan keskus, Joensuun kaupunkiseutu. Muita merkittäviä liikenneyhteyksiä ovat valtatie 9 Kuopion ja Niiralan raja-asemaan suuntiin, valtatie 23 Varkauteen, sekä kantatie 73 Lieksan ja Nurmeksen suuntiin.
Pohjois-Karjala on metsien maakunta. Metsätalous on alueen talouden perusta ja metsiin perustuvan elinkeinotoiminnan edelleen kehittäminen mm. korkeamman jalostusasteen tuotteisiin on tärkeää alueen elinvoimaisuudelle. Metsäbiotalous on yksi maakunnan osaamisen kärjistä perustuen kansainväliseen huippututkimuskeskittymään (Joensuu), jalostusasteen nostamiseen sekä ilmastokestävän metsätalouden edistämiseen. Metsäbiotaloudessa on tehty päätös kahdesta uudesta biohiili-investoinnista (Joensuu ja Nurmes), jotka tulevat käyttämään kotimaista puuraaka-ainetta. Ilomantsissa on käynnistymässä Neova Oy:n aktiivihiililaitos, joka käyttää turvetta raaka-aineenaan.
Fotoniikan ekosysteemi- ja osaamiskokonaisuus maakunnassa on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Joensuuhun perustettiin kesäkuussa 2021 fotoniikka-alan yritys Photonics Center Oy laajassa yhteistyössä Business Joensuu Oy:n, Itä-Suomen yliopiston, Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n, Riverian ja Joensuun kaupungin kanssa. Yhtiö tarjoaa palveluita fotoniikka-alan yrityksille ja fotoniikka-teknologioita liiketoiminnassaan hyödyntäville yrityksille.
Pohjois-Karjalassa myös matkailu on merkittävä työllistäjä. Kotimaan matkailun suosio jatkuu, mistä osoituksena on Kolin valinta vuoden 2021 matkailualueeksi kotimaassa.
Tuulivoimarakentaminen Pohjois-Karjalassa
Pohjois-Karjalan maakuntakaavaan 2040 sisältyy tuulivoimarakentamiseen soveltuvia alueita, joita Pohjois-Karjalan maakuntaliitto selvitti vuoden 2014 maakuntakaavoitusta varten. Tuulivoimarakentaminen maakunnassa ei ole edennyt samalla laajuudella kuin muualla Suomessa siihen liittyvien Puolustusvoimien tutkatoimintaan kohdistuvien häiriötekijöiden vuoksi. Maakunnalla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa noin 300 km. Tuulivoimatoimijoiden osalta maakuntaan rakentamista kohtaan on kuitenkin esiintynyt jatkuvaa kiinnostusta.
Pohjois-Karjalassa on toistaiseksi käynnissä yksi tuulivoimayleiskaavahanke Liperin Korpivaarassa. Maakuntakaavoituksesta ja tuulivoimaselvityksestä löytyy lisätietoa maakuntaliiton kotisivuilta. Kunnissa vireillä olevista tuulivoimaa koskevista yleiskaavoituksesta löytyy tietoa kuntien kotisivuilta.
Lisätietoja tuulivoimasta, tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja YVA-hankkeista:
Maisemat osana yhdyskuntarakennetta
Maisema-alueet ovat maaseutumme edustavimpia ja elinvoimaisia kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Arvokkaiden maaseutumaisemien arvot pyritään turvaamaan, ja ne myös herättävät kiinnostusta maisemanhoitoa ja ympäröivää maisemaa kohtaan. Maisema-alueet on otettava huomioon valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa.
Pohjois-Karjalan alueella sijaitsee 15 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, joista Kolin kansallismaisema on tunnetuin. Näiden lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa on osoitettu 51 maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.
Pohjois-Karjala jakautuu maakunnan länsi- ja eteläosassa sijaitsevaan Järvi-Suomen maisemamaakuntaan sekä itä- ja pohjoisosassa sijaitsevaan Vaara-Karjalan maisemamaakuntaan. Järvi-Suomen maisema-alueen maisemakuvaa hallitsee järvien mosaiikki, ja suhteelliset korkeuserot ovat melko pieniä jääden tyypillisesti alle 50 metriin. Valtavan laaja Järvi-Suomen maisema-alue jaetaan maisemaseutuihin, ja Pohjois-Karjalassa neljään erilaisia maisemaelementtejä sisältävään osaan: Pohjois-Karjalan järvi-seutuun, Laatokan Karjalan seutuun, Pohjois-Savon järviseutuun ja Suur-Saimaan järviseutuun.
Vaara-Karjala taas jakautuu Pielisen vaaraseutuun ja Raja-Karjalan suomaahan. Pielisen vaaraseudun maisemalle on leimallista yli 200 metriä merenpinnasta kurkottavat suuret kallioperän kohoumat eli vaarat. Raja-Karjalan suomaalle tyypillisiä piirteitä ovat 150–200 metrin korkeuteen nousevat moreenimäet, lisäksi soiden osuus kokonaispinta-alasta on huomattava. Pienet alat maakunnan pohjoisosassa kuuluvat Kainuun vaaraseutuun.
Lisätietoa maisema-alueista:
- Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, Pohjois-Karjala, 11/2021 (pdf, 8 Mt)
- Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 (pohjois-karjala.fi)
Arvokkaita kulttuuriympäristöjä tulee suojella
Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö lisää ihmisten hyvinvointia sekä alueen viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Se on tärkeä voimavara, joka luo alueille omaleimaisuutta, tukee paikallisyhteisöjen kehitystä ja tarjoaa myös mahdollisuuksia elinkeinoelämän toiminnalle. Kulttuuriympäristöjä ovat rakennettu ympäristö, muinaisjäännökset ja kulttuurimaisemat. Merkittävimmät arvokkaat kulttuuriympäristökohteet ovat useimmiten suojeltu kaavoituksen yhteydessä. Arvokkaita ympäristöjä voidaan suojella myös rakennussuojelulailla sekä kirkollisia rakennuksia kirkkolain perusteella ja rautatierakennuksia erityisen suojelusopimuksen perusteella.
Pohjois-Karjalan rakennetussa kulttuuriympäristössä näkyy maakunnan asema rajaseutuna: alueella on esimerkiksi varuskuntiin, toiseen maailmansotaa sekä rajavartiolaitoksen ja rajaseututyön toimintaan liittyvää rakennuskantaa ja rakenteita. Muuhun Suomeen verrattuna Pohjois-Karjalassa korostuu myös ortodoksiseen kulttuuriperintöön liittyvä rakentaminen; maakunnassa on lukusia ortodoksikirkkoja ja rukoushuoneita (tsasounia). Pohjois-Karjala on metsäinen alue, mikä näkyy metsätalouteen ja -teollisuuteen liittyvässä rakennusperinnössä. Monet maakunnan virtaavista joista on valjastettu, ja alueelta löytyy paljon vesivoimalaitoksia. Pohjois-Karjalan kaupunkilaitoksen historia on melko nuorta. Vanhin kaupunki on Joensuu, joka perustettiin vuonna 1848.
Rakennusperinnön hoitoa varten on mahdollista hakea ELY-keskuksen kautta avustusta sellaisiin korjauksiin, joilla edistetään suojellun tai arvokkaan rakennuksen ja ympäristön säilymistä, kunnossapitoa ja suojelua. Avustusta myönnetään suojeltuihin rakennuksiin sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön tai arvokkaaseen maisema-alueeseen kuuluvaan kohteeseen. Avustusta voidaan myöntää myös muutoin kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle kohteelle.
Lisätietoja rakennusperinnön hoitoon liittyvistä avustuksista löytyy ELY-keskuksen verkkopalvelusta:
Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY-alueet) löytyvät Museoviraston sivulta.
Yhdyskuntarakenne ja muuttuva ilmasto
Yhdyskuntarakenteella voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Maankäytön ratkaisuilla voidaan mm. merkittävästi vähentää energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä.
Yhdyskuntarakenteen eheydellä on vaikutusta liikenteestä aiheutuvien kasvihuonepäästöjen määrään. Rakentamista tulee pyrkiä ohjaamaan maankäytön suunnittelulla olemassa olevien teknisen huollon verkostojen läheisyyteen siten, että yhteydet kotien, työpaikkojen ja palvelujen välillä olisivat kohtuullisia. Maankäytön suunnittelulla pyritään edistämään jalankulun ja pyöräilyn houkuttelevuutta, joukkoliikenteen edellytyksiä ja ilmastonmuutoksen hillintää.
Ilmaston muuttuessa erilaiset sään ääriolosuhteiden vaihtelut, kuten rankkasateet ja niiden aiheuttamat vesistö- ja taajamatulvat, tulevat lisääntymään. Kuntien on kaavoituksessa ja rakennuslupia myönnettäessä otettava huomioon mahdollinen tulvan, sortuman tai vyörymän vaara. Myös asemakaavan ulkopuolella rakennuspaikan soveltuvuus on varmistettava etukäteen. Näin voidaan välttää mittavat esim. tulvien aiheuttamat mittavat vahingot rakennuksille. Lisätietoa alimmista suositelluista rakentamiskorkeuksista voi kysyä kunnista.
Yleisesti maakunnilla on yhteinen tietoa kokoava ja maakuntien omia ilmastotyötä koordinoiva ilmastoryhmä. Maakunnat valmistelevat omia ilmastotavoitteiden päivityksiä maakuntastrategian yhteydessä. Ilmastotavoitteita sekä ilmastonmuutokseen varautumista käsitellään myös vireillä olevissa maakuntakaavoissa. Muuttuvan ilmaston haasteisiin varautumiseen sekä ilmastonmuutoksen hillintään varaudutaan myös kunnissa yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen yhteydessä mm. huomioimalla vesistötulvien riskit.
Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030 hyväksyttiin vuonna 2021. Ohjelman päätavoitteena ja visiona on, että Pohjois-Karjala on ilmastokestävyyden edelläkävijä vuoteen 2030 mennessä. Ohjelman tavoitteissa yhdistyvät elinkeinotoiminnan, hyvinvoinnin ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Ohjelmalla halutaan avata uusia mahdollisuuksia entistä monimuotoisemmalle elinkeinoelämälle sekä tuoda yhteen monien maakuntaa koskevien ohjelmien ja strategioiden tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu toimenpidesuunnitelma, joka hyväksyttiin helmikuussa 2022. Toimenpidesuunnitelma toimii samalla Hinku-maakuntastatukseen liittyvänä päästövähennyspolkuna vuoteen 2030, jota päivitetään vuosittain.
Lisätietoa yhdyskuntarakenteesta ja ilmastonmuutoksesta Pohjois-Karjalassa:
- Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030 (pohjois-karjala.fi)
- Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030, toimenpidesuunnitelma (PDF, pohjois-karjala.fi)
- ELY-keskukset ilmastotoimijoina (ely-keskus.fi)
- Tulvariskien hallinta (vesi.fi)
Katso myös:
Julkaisija