Kestävä yhdyskuntarakenne - Lappi
Maakunnan erityispiirteitä
Lapissa on 21 kuntaa, joista Rovaniemi, Tornio ja Kemi sekä Kemijärvi ovat kaupunkeja. Lapin kunnat ovat tyypillisesti pinta-alaltaan suuria ja väkiluvultaan pieniä. Asutus on hajautunut laajoille alueille ja välimatkat ovat pitkiä. Lapissa on asukkaita noin 179 000 eli noin 3 % koko Suomen väkiluvusta. Vastaavasti Lapin pinta-ala on vajaan kolmanneksen koko Suomen maapinta-alasta. Yhteinen maaraja kolmen valtion kanssa lisää alueen kansainvälistä merkitystä ja asettaa Lapin erityisasemaan Barentsin alueen logistisena solmukohtana.
Rovaniemen ja Kemi-Tornion kaupunkiseudut ovat Lapin ainoat kaupunkiseudut, kun käytetään uusinta kaupunkiseututaajamien aluerajausta. Yli puolet (n. 55 %) Lapin väestöstä asuu näillä kahdella kaupunkiseudulla. Rovaniemellä on selkeä asema Lapin maakuntakeskuksena. Siitä tuli Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistyttyä vuonna 2006 pinta-alaltaan Suomen laajin kaupunki (8 016,84 km2). Tornio on suomalaisittain ja lappilaisittain erityinen kaupunki, sillä se on kasvanut lähes yhteen Ruotsin puolella sijaitsevan Haaparannan kanssa. Rajakaupungit ovatkin laatineet yhteisen kehittämissuunnitelman raja-alueelleen. Kemi-Tornion kaupunkiseutu on osa Perämeren kaarta ja seudun yhdyskuntarakenne tukeutuu vahvasti valtateiden 4 ja 21 varteen.
Lisääntyneen matkailun myötä Lappiin on kehittynyt myös merkittäviä matkailukeskuksia, kuten Ylläs, Levi ja Saariselkä. Matkailun vaikutus yhdyskuntarakenteeseen näkyy palveluiden saatavuudessa maakuntakeskusten ulkopuolella sekä liikenneyhteyksien määrässä, jotka myös mahdollistavat mm. yleistyvän etätyöskentelyn maakunnan alueella. Toisaalta matkailun sesonkipainotteisuus luo omat haasteensa toimivan yhdyskuntarakenteen luomiselle.
Kylät ja muut taajamat ovat keskittyneet vesireittien varteen. Kylät ovatkin Lapissa tyypillisesti pitkiä ja väljiä joenvarsikyliä. Lapista vain pieni osa voidaan luokitella taajamaksi.
Asutuksen hajautuminen laajoille alueille ja taajamien ulkopuolelle on Lapissa vallitseva piirre.
Kuten muuallakin Suomessa myös Lapissa on viimeisten vuosikymmenten aikana ollut havaittavissa taajamien laajentumista.
Toisaalta Lapissa on viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtunut myös muuhun Suomeen verrattuna voimakkaampaa maaseudun autioitumista. Lapissa vapaa-ajan alueiden merkitys yhdyskuntarakenteessa korostuu erityisesti näillä autioituvilla alueilla. Väestöään menettävillä alueilla aiemmin vakinaisesti asutut rakennukset voivat jäädä vapaa-ajan asumiskäyttöön. Lappiin myös rakennetaan uusia loma-asuntoja, mikä näkyy erityisesti matkailukeskusten ympäristössä. Talvimatkailun vahvan aseman takia ympärivuotiseen käyttöön soveltuville loma-asunnoille on kysyntää.
Tuulivoimarakentaminen keskittyy Meri-Lappiin
Lapin maakunnan alueella oli 123 toimivaa tuulivoimalaa 1.1.2022. Tuulivoimakapasiteettia oli Lapissa 390,45 MW, mikä on 15,1 % koko Suomen kapasiteetista. Suomen maakunnista Lappi sijoittuu tuulivoimakapasiteetissa kolmanneksi Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjanmaan jälkeen. Tuulivoimalat painottuvat sijainniltaan Meri-Lapin alueelle.
-
15,1 %Suomen tuulivoimakapasiteetista on Lapissa.
Useassa Lapin kunnassa on kiinnostusta tuulivoimarakentamiseen ja omien tuulivoimaselvitysten tekemiseen. Esimerkiksi Rovaniemen kaupungin osalta selvitys valmistui syksyllä 2021. Lapin liitto laatii Lapin maakunnan alueelle (lukuun ottamatta saamelaisten kotiseutualuetta) tuulivoimaselvityksen vuonna 2022. Lapissa tulee huomioida tuulivoimarakentamisessa mm. poronhoito, uhanalaiset petolinnut, maisema, luonnonsuojelualueet ja erämaa-alueet. Puolustusvoimien kanta on myös merkittävä tuulivoimarakentamista ohjaava tekijä.
Lapin maakunnassa on vireillä useita tuulivoimalarakentamiseen tähtääviä hankkeita. Etenkin Tornion, Simon ja Tervolan alueella tuulivoimarakentamista suunnitellaan runsaasti. Kunnissa vireillä olevista tuulivoimayleiskaavoista löytyy tietoa kuntien kotisivuilta.
Lisätietoja tuulivoimasta, tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja YVA-hankkeista:
Maisemat osana yhdyskuntarakennetta
Lapin maakunnassa sijaitsee 39 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavimpia maaseudun kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljely- ja muuhun alkutuotannon maisemaan sekä perinteiseen rakennuskantaan. Maisema-alueiden tunnistaminen ja inventointi tukevat kylätoimintaa, paikallisia maisemanhoitohankkeita ja ympäristönhoitoa. Arvokkaiden maaseutumaisemien arvot pyritään turvaamaan, ja ne myös herättävät kiinnostusta maisemanhoitoa ja ympäröivää maisemaa kohtaan. Maisema-alueet on otettava huomioon valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa.
Etelä- ja Keski-Lapin alueilla sijaitsee 16 ja saamelaisten kotiseutualueella Ylä-Lapissa 23 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Viimeisimpänä valtakunnallisiksi maisema-alueiksi Lapissa määritettiin Kitkajärvien ja Riisitunturin maisema Kuusamossa ja Posiolla, Ratasjärven kulttuurimaisema Pellossa ja Juujärven jokivarsikylän kulttuurimaisema Kemijärvellä.
Lisäksi 26 maisema-aluetta Etelä- ja Keski-Lapissa on määritetty maakunnallisesti arvokkaiksi. Maakunnallisesti merkittävät maisema-aluekokonaisuudet määritellään maakuntakaavoituksen yhteydessä tehtäviin selvityksiin perustuen ja ne osoitetaan maakuntakaavoissa. Maakunnallisesti merkittäviin maisema-alueisiin voi tutustua esimerkiksi maakuntaliittojen sivustoilla.
Arvokkaita kulttuuriympäristöjä tulee suojella
Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö lisää ihmisten hyvinvointia sekä alueen viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Se on tärkeä voimavara, joka luo alueille omaleimaisuutta, tukee paikallisyhteisöjen kehitystä ja tarjoaa myös mahdollisuuksia elinkeinoelämän toiminnalle. Kulttuuriympäristöjä ovat rakennettu ympäristö, muinaisjäännökset ja kulttuurimaisemat. Merkittävimmät arvokkaat kulttuuriympäristökohteet ovat useimmiten suojeltu kaavoituksen yhteydessä. Arvokkaita ympäristöjä voidaan suojella myös rakennussuojelulailla sekä kirkollisia rakennuksia kirkkolain perusteella ja rautatierakennuksia erityisen suojelusopimuksen perusteella.
Lapin kulttuuriympäristössä suurimmat erot maaseuturakentamisessa löytyvät saamelaisen ja suomalaisen rakennusperinteen kesken, mikä näkyy parhaiten nykyisillä asuinalueilla Lapin pohjoisimmissa kunnissa. Saamelainen asuinkenttä orgaanisesti sijoitettuine rakennuksineen poikkeaa varsin selkeästi peräpohjalaisesta tiukkaan geometriaan sidotusta pihapiiristä. Lisäksi rakennusten käyttötarkoituksen, koon ja muodon eroavaisuudet ovat aika selkeitä tunnistamistapoja saamelaisen ja suomalaisen rakennusperinteen kesken.
Lapin kulttuuriympäristössä vahva rooli on myös maakunnan perinteisillä elinkeinoilla; Kalastus, poronhoito, kullanhuuhdonta, matkailu ja teollisuusrakentaminen ovat jättäneet omintakeisen jäljen maakunnan kulttuuriympäristöön.
Lisäksi oman merkittävän kulttuuriympäristöryhmänsä muodostavat viime sotien ajalta säilyneet sotahistorialliset kohteet, joilla Lapissa on vahva symbolinen merkitys; sodan myötä myös menetettiin merkittävästi rakennusperintöä, joka ennestään lisää olemassa olevan rakennusperinnön säilyttämisen tärkeyttä.
Rakennusperinnön hoitoa varten on mahdollista hakea ELY-keskuksen kautta avustusta sellaisiin korjauksiin, joilla edistetään suojellun tai arvokkaan rakennuksen ja ympäristön säilymistä, kunnossapitoa ja suojelua. Avustusta myönnetään suojeltuihin rakennuksiin sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön tai arvokkaaseen maisema-alueeseen kuuluvaan kohteeseen. Avustusta voidaan myöntää myös muutoin kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle kohteelle.
Lisätietoja rakennusperinnön hoitoon liittyvistä avustuksista (ely-keskus.fi)
Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY-alueet) (museovirasto.fi)
Lisätietoa elävästä kulttuuriympäristöistä
Yhdyskuntarakenne ja muuttuva ilmasto
Yhdyskuntarakenteella voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Maankäytön ratkaisuilla voidaan mm. merkittävästi vähentää energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä.
Yhdyskuntarakenteen eheydellä on vaikutusta liikenteestä aiheutuvien kasvihuonepäästöjen määrään. Rakentamista pyritään ohjaamaan maankäytön suunnittelulla olemassa olevien teknisen huollon verkostojen läheisyyteen siten, että yhteydet kotien, työpaikkojen ja palvelujen välillä olisivat kohtuullisia. Maankäytön suunnittelulla pyritään edistämään jalankulun ja pyöräilyn houkuttelevuutta, joukkoliikenteen edellytyksiä ja ilmastonmuutoksen hillintää. Lapissa haasteita liikenteen ilmastopäästöjen hillinnälle aiheuttavat ennen kaikkea maakunnan pitkät etäisyydet ja harva asutus; esimerkiksi sähköautojen latausverkosto on Lapissa vielä harva muuhun maahan verrattuna.
Ilmaston muuttuessa erilaiset sään ääriolosuhteiden vaihtelut, kuten rankkasateet ja niiden aiheuttamat vesistö- ja taajamatulvat, tulevat lisääntymään. Ilmastonmuutokseen varautuminen Lapin maakunnassa on erityisen tärkeää. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät erityisesti pohjoisessa. Maakunnassa on useita merkittäviä tulvariskialueita ja tulville herkkiä alueita. Kuntien on kaavoituksessa ja rakennuslupia myönnettäessä otettava huomioon mahdollinen tulvan, sortuman tai vyörymän vaara. Myös asemakaavan ulkopuolella rakennuspaikan soveltuvuus on varmistettava etukäteen. Näin voidaan välttää mittavat esim. tulvien aiheuttamat mittavat vahingot rakennuksille. Lisätietoa alimmista suositelluista rakentamiskorkeuksista voi kysyä kunnista.
Lapin maakunta valmistelee omien ilmastotavoitteiden päivityksiä maakuntastrategian yhteydessä. Ilmastotavoitteita sekä ilmastonmuutokseen varautumista käsitellään myös vireillä olevissa maakuntakaavoissa. Muuttuvan ilmaston haasteisiin varautumiseen sekä ilmastonmuutoksen hillintään varaudutaan myös kunnissa yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen yhteydessä mm. huomioimalla vesistötulvien riskit. Taajamatulviin varautuminen on keskeistä kaupungeissa ja tiiviisti rakennetuissa taajamissa.
Lisätietoa yhdyskuntarakenteesta ja ilmastonmuutoksesta:
Katso myös
Julkaisija