Hyppää pääsisältöön

Kestävä yhdyskuntarakenne

Kestävä yhdyskuntarakenne tuottaa toimivaa arkea mahdollisimman vähilla haitallisilla ympäristövaikutuksilla. Yhdyskuntarakennetta kehittämällä voidaan luoda edellytyksiä liikenteen päästöjen vähentämiselle, rakennuskannan energiatehokkuudelle ja hiilinielujen säilyttämiselle. Keskeinen keino on asutuksen, työpaikkojen ja palveluiden ohjaaminen sijainteihin, jotka mahdollistavat jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön.

Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan erilaisten toimintojen ja maankäyttömuotojen sijoittumista ja keskinäisiä suhteita työssäkäyntialueella, kaupunkiseudulla, kaupungissa tai taajamassa. Se mahdollistaa asukkaille asumisen, liikkumisen ja palveluita sekä luo edellytykset monipuoliselle taloudelliselle toiminnalle.

Ekologisesti kestävän yhdyskuntarakenteen tavoitteet kietoutuvat liikenteen päästöjen vähentämiseen, rakennuskannan ja infrastruktuurin ympäristövaikutusten pienentämiseen sekä kaupunkien viherrakenteen merkityksen huomioimiseen niin hiilinielujen, luontokadon kuin ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta.

Paikkatietoaineistot yhdyskuntarakenteen tutkimuksen  ja seurannan apuna

Yhdyskuntarakenteen tutkimuksessa kohteena voi olla yhdyskuntarakenne ja sen kehitys sinänsä tai siinä voidaan keskittyä johonkin yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeään osakokonaisuuteen tai ilmiöön. Kummassakin tapauksessa tarvitaan paikkaan, alueisiin ja ajankohtaan sidottua tietoa muun muassa väestöstä, palveluista, työpaikoista, liikenteestä ja viheralueista.

Suomen ympäristökeskuksessa on kehitetty tutkimusta ja seurantaa varten yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR). Siihen on yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa koottu yhdyskuntarakenteen eri ominaisuuksia kuvaava valtakunnallinen paikkatietoaineisto.

Merkittävä osa YKR-järjestelmää ovat erilaiset aluejaot, kuten taajamien ja kaupunkiseutujen rajaus, joita päivitetään säännöllisesti. Eri vuosien aluejakojen avulla pystytään tuottamaan tietoa yhdyskuntarakenteessa tapahtuvista muutoksista alueellisesti ja ajallisesti vertailukelpoisella tavalla. Tutkimuksen ja seurannan lisäksi YKR-aineistoja hyödynnetään erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa.

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)

Kestävä yhdyskuntarakenne - Etelä-Savo

Etelä-Savo on kolmen kaupunkiseudun muodostama noin 130 000 asukkaan maakunta. Kaupunkialueet ovat verrattain kompakteja ja tiiviitä. Toisaalta maaseudulla ei ole juurikaan vahvoja kyläalueita. Haja-asutuksen rakenteessa näkyy yhä kaskitalouden historia, mikä ohjasi asumisen tasaisen hajalleen ja asumukset harjanteiden yläosiin.

Etelä-Savo on mökkeilyn ja matkailun maakunta. Rantaa on noin 30 000 km ja eteläinen sijainti on edistänyt runsaan loma-asutuksen muodostumista. Loma-asuntoja on lähes 50 000.

Suuri haaste kaikelle suunnittelulle ja kehittämiselle on taajamien väestön väheneminen ja ikääntyminen. Sama kehitys on vielä pidemmälle edenneenä haja-asutusalueilla. Toisaalta esimerkiksi rannoilla sijaitsevilla kaupunki- ja kuntataajamilla on paljon potentiaalia tarjota toimiva ja viihtyisä asuinympäristö uusille tulijoille. Monipaikkaisesta asumisesta ja työstä toivotaan uutta vahvuutta maakunnalle.
Kuva
Savonlinnan kaupunkinäkymä Savonniemeltä.
Savonlinna Savonniemen suunnasta. © Laura Hesso

Kolme kaupunkia, rantaa ja metsää

Etelä-Savossa on 12 kuntaa. Joroinen siirtyi Pohjois-Savoon ja Heinävesi Pohjois-Karjalan maakuntaan vuoden 2021 alussa. Maakunnan väkiluku on ollut laskussa koko 2000-luvun, vuosittainen vähenemä on ollut luokkaa 1000–2000 henkeä/vuosi. Tilastokeskus ennustaakin väestön vähenevän nykyisestä reilusta 130 000 henkilöstä 107 000 henkilöön vuoteen 2040 mennessä. Aiemmin maakunnan keskuskaupunki Mikkeli pystyi pitämään väkilukunsa likimain ennallaan, mutta viime aikoina väkiluku on laskenut melko tasaisesti koko maakunnassa. 

Etelä-Savon taajama-aste on noin 72 %, mikä on merkittävästi alempi kuin koko Suomessa (86,6 %)
Etelä-Savon maakuntaprofiilia kuvaavat hyvin muutamat prosenttiosuudet koko maasta:

  • Väkiluku         2,4 %
  • Haja-asutuksen väestö    5,5 %
  • Pinta-ala        4,4 %
  • Sisävedet        12,9 %
  • Vapaa-ajan asunnot     9,2 %
  • Metsämaan pinta-ala    6,0 %
  • Hakkuukertymä (2020)    9,4

Etelä-Savo on haja-asutuspainotteinen, runsasvesistöinen mökkimaakunta, jossa on paljon hyvin kasvavaa metsää.

Asuinrakentaminen hiljaista

Asuinrakentaminen on ollut hiljaista viime vuodet. Kaupungeissa on kuitenkin kiinnostusta ja kaavallista varautumista suhteellisen tehokkaaseen asuinkerrostalojen rakentamiseen keskusta-alueille. Palveluasumiseen liittyvä rakentaminen on lisääntynyt. Savonlinnassa on purettu vanhempia kerrostaloja, koska opettajakoulutuksen siirryttyä pois kaupungista asuntojen kysyntä hiljeni.

Viime vuosien kuihtuvasta kehityksestä huolimatta Etelä-Savon kaupungit ovat hyvin kilpailukykyisiä miellyttävinä ja turvallisina asuinympäristöinä. Ne ovat kompakteja ja tarjoavat sujuvan arjen.

Kirkonkylien tavanomaisille asemakaava-alueille rakentaminen on ollut viime vuodet hyvin vähäistä. Väestön vähenemisen seurauksena kirkonkylissä ja entisissä kuntakeskuksissa on suhteellisen paljon tyhjillään olevaa tai vajaakäyttöistä kiinteistökantaa. Tilanne saattaa osaltaan heikentää taajamakuvaa ja sen myötä alueiden elinvoimaa. Toisaalta kulttuuriympäristöön liittyvät arvot vaativat oman huomionsa.

Loma-asuntoja rakennetaan

Etelä-Savossa on lähes 50 000 loma-asuntoa, mikä on noin 10 % koko maan mökkikannasta. Rantayleiskaavoitus kattaa jo lähes kaikki merkittävät vesialueet. Kaikkiaan kaavoissa arvioidaan olevan noin 20 000 rakennuspaikan käyttämätön reservi.

Uusien loma-asuntojen rakentaminen ei nykyään enää ole takavuosien huipputasolla, vaikka viime aikoina on huomattu pientä piristymistä. Vuonna 2021 myönnettiin 263 uuden loma-asunnon lupaa, mikä on noin puolet verrattaessa 2000-luvun alkuvuosiin. Uudet loma-asunnot sijoittuvat usein jo käyttöön otetuille rakennuspaikoille, vanhat vaatimattomat mökit korvaantuvat ajanmukaisemmilla.

Saimaannorppa huomioitava

Erityisesti Saimaa on houkutteleva ympäristö matkailutoiminnalle. Saimaan varjeltavin luonnonsuojelun kohde, uhanalainen saimaannorppa, asettaa erityisesti matkailutoiminnan suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Norppa on Saimaan erityisarvo, mikä lisää koko maakunnan vetovoimaa elinympäristönä ja matkailun kohteena. Saimaan Geopark-status on mielenkiintoinen mahdollisuus matkailun kehittämiseen.

Saimaa Geopark (saimaageopark.fi)

Kuva
Kuutti kivellä aurinkoisella Saimaalla.
Kuutti kivellä aurinkoisella Saimaalla. © Timo Seppäläinen

VT5 ja savonrata tärkeitä

Maakunnan läpi kulkee Valtatie 5 muodostaen kehityskäytävän, jota tukevat valtatiet 13 ja 14 sekä kantatie 72. Valtatie 5 on kokenut merkittäviä parannuksia viime vuosina ja mm. yhteys Mikkeli-Juva on entistä nopeampi ja turvallisempi. Yrityselämä pyrkii hakeutumaan erityisesti vt5:n tuntumaan, pääväylä tarjoaa hyvän logistiikan ja myös asiakasvirtoja. Savonrata on myös merkittävä logistiikkapalvelu ja esimerkiksi Pieksämäellä on potentiaalia hyödyntää paikkaansa raideliikenteen solmukohtana.

Tuulivoimarakentaminen ottaa ensi askeliaan Etelä-Savossa

Etelä-Savon pysyvä asutus on levittäytynyt tasaisen hajanaisesti ympäri maakuntaa, loma-asutus puolestaan pitkin lukuisia rantoja. Melu- ja välkevaikutuksia aiheuttavien tuulivoimaloiden sijoittaminen asutuksen lomaan ei siis ole helppoa. Lisäksi voimaloiden aiheuttamat haitat Puolustusvoimien tutkille rajoittavat varsin voimakkaasti tuulivoimarakentamista koko itäisessä Suomessa. Tuulta kyllä olisi riittävästi.

Etelä-Savon 2016 vahvistetussa tuulivoimaa käsittelevässä 1. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu seitsemän tuulivoimalle soveltuvaa aluetta. Näistä ainoastaan Pieksämäen pohjoisosaan sijoittuvalla Niinimäen tuulipuistolla on lainvoimainen yleiskaava sekä lainvoimaiset rakennusluvat 27 voimalle. Hankkeen rakentaminen toteutunee 2023-24.  

Vielä ei tuulienergiaa siis tuoteta Etelä-Savossa. Vihreä siirtymä ja digitalisaatio edellyttävät kuitenkin runsaasti halpaa uusiutuvaa energiaa, jonka tuottamiseen täälläkin halutaan osallistua. Etelä-Savon maakuntaliitto on aloittanut maakuntakaavan päivittämistyön, jonka yksi kiireisimmistä tavoitteista on löytää Etelä-Savosta uusia teolliseen tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita. Lisäksi osa kunnista on käynnistämässä omia tuulivoimaselvityksiään, joiden tavoitteena on myös maakuntatasoa pienempien hankealueiden kartoittaminen.

Lisätietoja tuulivoimasta, tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelystä:

 

Maisemat osana yhdyskuntarakennetta

Maisema-alueet ovat maaseutumme edustavimpia ja elinvoimaisia kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Arvokkaiden maaseutumaisemien arvot pyritään turvaamaan, ja ne myös herättävät kiinnostusta maisemanhoitoa ja ympäröivää maisemaa kohtaan. Maisema-alueet on otettava huomioon valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa.  

Etelä-Savon alueella sijaitsee kymmenen valtakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta. Lisäksi Heinäveden reitin vesistömaisema ulottuu sekä Pohjois-Savon että Etelä-Savon alueille. Myös yksi kolmesta Savonselän mäkiasustusalueesta sijaitsee Pohjois-Savon puolella. Vuonna 2021 valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ei tullut isoja muutoksia. Merkittävin niistä oli Kyrönsalmen kulttuurimaiseman laajeneminen pohjoiseen käsittämään myös Savonlinnan kaupungin Haukiveden puoleisen vesistömaiseman.

Maisemanhoitosuunnitelmien laatiminen arvokkaille maisema-alueille on ollut Etelä-Savossa vilkasta. Hoitosuunnitelman ovat vuosien kuluessa saaneet Ristiinan veskansan kulttuurimaisema, Kaskiin viljelymaisema Juvalla, Kuhajärven viljelymaisema Sulkavalla, Savonselän mäkiasutusmaisemat Saksalanharjulla, Vuorenmaalla sekä Kaitaisissa, Kokonsaaren saaristoasutuksen kulttuurimaisema sekä osa Heinäveden reitistön vesistömaisemaa.

Maakunnallisesti merkittävät maisema-aluekokonaisuudet on päivitysinventoitu Etelä-Savossa samassa yhteydessä valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden kanssa vuosina 2011-2013. Alueita on kaikkiaan 59 ja ne on osoitettu Etelä-Savon maakuntakaavassa. Inventointiraportit löytyvät täältä:

Maakunnan parhaat maisemat (esavo.fi)

Lisätietoa maisema-alueista:

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Etelä-Savon tarinan kertojina

Etelä-Savon kulttuuriympäristöpalkinto 2023

Etelä-Savon kulttuuriympäristöpalkinto myönnettiin Enonkosken urheilukatsomon pelastavalle korjaustyölle lauantaina 2.9.2023 Metsämuseo Lustossa. Kunniamaininnan saivat Pieksämäen Häkkilän tila ja Mikkelin Naisvuoren vesitorni.

Linkki kohteiden esittelyyn:

Etelä-Savon kulttuuriympäristötyöryhmä myöntää joka toinen vuosi kulttuuriympäristöpalkinnon, jonka tarkoituksena on nostaa esiin alueella tehtävää arvokasta työtä rakennetun kulttuuriympäristön hyväksi. Palkintoehdokkaita haettiin avoimella haulla keväällä. Ehdotuksista kulttuuriympäristötyöryhmä valitsi kolme kohdetta finaaliin. Palkintotuomariksi kilpailuun kutsuttiin monipuolisesti kulttuurin parissa työskentelevä mikkeliläinen Ylen luovien sisältöjen ja median johtaja sekä päätoimittaja Ville Vilén.

Palkintotuomari Ville Vilén totesi tilaisuudessa, että kaikki kolme finalistikohdetta ovat hyvin erilaisia ja kaikki ehdokkaat olisivat ansainneet kulttuuriympäristöpalkinnon. Koska valinta piti tehdä, halusi palkintotuomari kiinnittää huomiota, että Savonlinnan seudulla on riittävästi menetetty rakennusperintöä purkamisen myötä. Purkupäätöksen saanut Enonkosken katsomorakennus kunnostettiin talkootöillä, jonka myötä säilytettiin yhteisölle tärkeää rakennusperintöä.

Vilén nosti palkintoperusteluissaan esiin, että Enonkosken urheilukentän katsomon restaurointi ei ole pelkästään rakennushistoriallisesti merkittävä teko, vaan myös upea osoitus paikkakunnan yhteishengestä ja yhteisistä arvoista. Pieteetillä uusittu katsomo on haikea tuulahdus Suomen toistaiseksi ja ehkä ikuisesti ainoista kesäolympialaisista. 1950-luvulla kisojen henki tarttui koko kansakuntaan ja käynnisti katsomorakennusten rakentamisen aallon ajan tyylin mukaisesti. Enonkoskella on ymmärretty, että tätä henkeä kannattaa yhdessä vaalia.

Etelä-Savon kulttuuriympäristötyöryhmä myönsi kunniakirjan Häkkilän tilalle, joka edustaa rakennusperinnön ja kulttuuriympäristön pitkäaikaista hyvää hoitojatkumoa. Kulttuuriympäristötyöryhmä myönsi toisen kunniakirjan Naisvuoren vesitornille, jonka vuonna 2022 valmistunut korjaushanke edustaa hyvin valmisteltua ja toteutettua korjaus- ja kunnostustyötä.

Etelä-Savon kulttuuriympäristössä korostuvat maatalouden ja vesireittien merkitys asutuksen sijoittumiselle. Kumpuilevien peltojen ympäröimä mäkiasutus takasi asukkailleen paitsi hyvät rakennuspaikat ja viljelymaat, myös kauniit maisemat jälkipolvillekin. Omaleimaisuutta alueen rakennusperintöön tuovat Saimaan, Puulan ja Kyyveden kesämökit, huvilat ja kalastukseen ja veneilyyn liittyvät rakennukset, kuten venekuurit, eli rannassa osin veden päällä sijaitsevat venevajat. Erityinen piirre maakunnassa on lukuisat kartanot, joita on erityisesti Juvalla ja Rantasalmella. Samaan Savon kartanoiden kokonaisuuteen kuuluvat myös Pohjois-Savon Joroisten kartanot. Löytyypä maakunnasta vielä maailman suurin puukirkko Kerimäellä Savonlinnassa.

Maakunnan kaupunkihistoria on ympäröivään asutuksen verrattuna nuorta: Mikkeli perustettiin läänin pääkaupungiksi 1838. Kaupunkien nykyilme on rakentunut paljolti toisen maailmansodan jälkeen. Kolmella kaupungilla on kullakin omat erityispiirteensä: Mikkelillä perinteinen 1800-luvulla muodostunut hallintokaupungin keskusta ja varuskuntahistoria, Savonlinnalla Olavinlinna ja Linnankadun ympäristö sekä Saimaan rantamaisemat ja Pieksämäellä valtakunnallisesti merkittävä funkkiskeskusta.

Teollisuusympäristöistä maakunnassa korostuvat järvimalmin hyödyntämisestä syntyneet ruukit sekä puunjalostus sahoineen ja tehtaineen. Vesistörakenteen myötä maakunnassa on lukuisia ja kooltaan varsin vaihtelevia voimaloita.

Arvostettu ja hoidettu kulttuuriympäristö lisää ihmisten hyvinvointia, alueen viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Etelä-Savo on merkittävää matkailualuetta, ja paikallinen kulttuuriympäristö ja kulttuuriperintö tuovat oman tärkeän lisänsä alueen vetovoimaan. Kulttuuriympäristöihin kuuluvat rakennettu ympäristö, muinaisjäännökset ja kulttuurimaisemat. Etelä-Savon kulttuuriympäristöä on suojeltu alueen kuntien toimesta kaavoituksella. Lisäksi maakunnassa on useita rakennusperintölailla suojeltuja kohteita sekä rautatierakennusten suojelusopimuksen kohteita.

Suojeltuihin sekä muihin kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin on mahdollista hakea ELY-keskuksen kautta avustusta sellaisiin korjauksiin, joilla edistetään arvokkaan rakennuksen ja sen ympäristön säilymistä, kunnossapitoa ja suojelua.

Etelä-Savossa toimii maakunnallinen kulttuuriympäristötyöryhmä, jossa eri toimijat pyrkivät lisäämään tietoa ja yhteisymmärrystä kulttuuriympäristön hoidosta ja kehittämisestä. Ryhmässä ovat edustettuina Etelä-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon maakuntaliitto, Riihisaari – Savonlinnan museo, Maa- ja kotitalousnaiset, Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen kaupungit, Etelä-Savon rakennusperintöyhdistys sekä Museovirasto ja Metsähallitus. Työryhmä jakaa joka toinen vuosi Etelä-Savon kulttuuriympäristöpalkinnon, joka myönnetään innostavasta esimerkistä eteläsavolaisen rakennetun kulttuuriympäristön hyväksi tehdystä työstä. Vuonna 2021 palkinnon sai Aseman Taidelaituri Punkaharjulta Savonlinnasta.

Etelä-Savossa on Etelä-Savon maakuntaliiton, ELY-keskuksen ja Savonlinnan museon yhteistyönä tehty kaikille avoin Etelä-Savon kulttuuriperintötietokanta, jossa on kattavasti esitelty alueen arvokkaita kulttuuriperintökohteita.  

Lisätietoja rakennusperinnön hoitoon liittyvistä avustuksista löytyy ELY-keskuksen verkkopalvelusta:

Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY-alueet) löytyvät Museoviraston sivulta:

Etelä-Savon arvokkaita kulttuuriperintökohteita löytyy ESKU-sivustolta:

 

Yhdyskuntarakenne ja muuttuva ilmasto

Yhdyskuntarakenteella voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Maankäytön ratkaisuilla voidaan mm. merkittävästi vähentää energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä.

Yhdyskuntarakenteen eheydellä on vaikutusta liikenteestä aiheutuvien kasvihuonepäästöjen määrään. Rakentamista pyritään ohjaamaan maankäytön suunnittelulla olemassa olevien teknisen huollon verkostojen läheisyyteen siten, että yhteydet kotien, työpaikkojen ja palvelujen välillä olisivat kohtuullisia. Maankäytön suunnittelulla pyritään edistämään jalankulun ja pyöräilyn houkuttelevuutta, joukkoliikenteen edellytyksiä ja ilmastonmuutoksen hillintää. Etelä-Savossa on haastavaa saada perinteinen joukkoliikenne kannattavaksi, mutta kompaktit kaupunkitaajamat tarjoavat hyvän pohjan jalankulun ja pyöräilyn mahdollisuuksien kehittämiseen.

Hiilen sidonta puoltaa olevien rakenteiden mahdollisimman hyvää hyväksi käyttämistä ja on siten mm. rakennussuojelun näkökulman kanssa sopusoinnussa.

Ilmaston muuttuessa erilaiset sään ääriolosuhteiden vaihtelut, kuten rankkasateet ja niiden aiheuttamat vesistö- ja taajamatulvat, tulevat lisääntymään. Vesistörikkaassa maakunnassa on kaavoituksessa ja rakennuslupia myönnettäessä otettava huomioon mahdollinen tulvavaara. Myös asemakaavan ulkopuolella rakennuspaikan soveltuvuus on varmistettava etukäteen. Näin voidaan välttää mittavat esim. tulvien aiheuttamat mittavat vahingot rakennuksille. Lisätietoa alimmista suositelluista rakentamiskorkeuksista voi kysyä kunnista.

Etelä-Savoon on perustettu maakunnallinen ilmastotyöryhmä koordinoimaan ja edistämään ilmastotyötä, työryhmällä on tukenaan asiantuntijaryhmä. Tavoitteena on luoda maakunnalle tiekartta hiilivapaaksi maakunnaksi.

Lisätietoa:

Katso myös:

 

Julkaisija

Etelä-Savon ELY-keskus