Luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksistä poikkeaminen

Edellytyksenä lupien myöntämiselle on, että ne eivät vaaranna suojelualueiden perustamistarkoitusta. Monet luonnonsuojelualueet ovat samalla myös Natura 2000-alueita. Hakijan on poikkeusta hakiessaan sen vuoksi tarvittaessa selvitettävä myös mahdolliset suunnitellun toiminnan vaikutukset alueen Natura-suojeluperusteisiin.

Valtion omistamat luonnonsuojelualueet ovat lailla tai asetuksella perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja tai muita luonnonsuojelualueita. Näitä alueita koskevia lupia haetaan yleensä niiden haltijaviranomaiselta, Metsähallitukselta tai Metsäntutkimuslaitokselta. Eräissä tapauksissa lupaviranomaisena voi olla ympäristöministeriö.

Alueita koskevista perustamissäädöksistä tai järjestyssäännöistä ilmenee millaisiin toimintoihin voi saada alueen haltijaviranomaisilta poikkeusluvan. Ne voivat koskea esim. tutkimustarkoituksiin tarvittavia lupia eläinten pyydystämiseen tai kasvien keräämiseen, kalastuslupia, geologisia tutkimuksia tai malminetsintää. Lupa voi joskus olla tarpeen myös esim. alueella liikkumiseen.

Luonnonsuojelualue yksityismaalle voidaan perustaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) päätöksellä, josta ilmenevät alueella voimassa olevat kiellot ja rajoitukset. Päätökset voivat myös määritellä jotkin toiminnat luvanvaraisiksi. Näitä poikkeuksia haetaan siltä ELY-keskukselta, jonka toimialueella kyseinen luonnonsuojelualue sijaitsee. Luonnonsuojelualuetta koskevista rauhoitusmääräyksistä voidaan poiketa, jos poikkeaminen ei vaaranna alueen perustamistarkoitusta ja se on tarpeen alueen hoidon, käytön tai tutkimuksen kannalta.

Jos poikkeusta haetaan lajeihin kohdistuvista kielloista, voi olla tarpeen hakea poikkeusta suojelualueen rauhoitusmääräyksistä poikkeamisen lisäksi myös erikseen luonnonsuojelulain yleisistä rauhoitussäännöksistä tai luontodirektiivin liitteen IV lajeja koskevista kielloista, koska ne ovat voimassa kaikkialla. Niitä haetaan ELY-keskuksesta.