Helmi-ohjelman toimeenpano - Pohjois-Pohjanmaa
Ajankohtaista
- Metso-ohjelman avulla yli 20 000 jalkapallokentällistä suojelualueita Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa (13.3.2026)
- Priodiversity LIFE-hankkeessa kunnostetaan Pohjois-Pohjanmaan luontoa (24.2.2026)
- Lumo-ohjelmasta tukea Pohjois-Pohjanmaan luonnon monimuotoisuuden edistämiseen (7.5.2025)
- Pohjois-Pohjanmaan lettosoiden maastoinventoinneissa kolmas ja viimeinen kesä (31.7.2024)
- Upea laaja luontokohde yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi (20.5.2024)
- EU:n jättimäinen luontohanke alkaa - myös Pohjois-Pohjanmaalle miljoonia (20.10.2023)
- Pohjois-Pohjanmaan lettosoiden maastoinventoinnit jatkuvat (18.7.2023)
- Lintujen pesimälauttoja kokeillaan Helmi-hankkeessa (5.5.2023)
- Uusia suojelualueita kahden Rokuan kansallispuiston verran (10.2.2023)
- Pohjois-Pohjanmaalla inventoidaan lettoja (1.6.2022)
- Oulun Kivisuolle laaja yksityinen suojelualue (16.5.2022)
- Pohjois-Pohjanmaalle perustettiin 68 uutta suojelualuetta (2.2.2022)
- Perämeren rantaniityille Euroopan maisemapalkinnon kunniamaininta (15.12.2021)
- Arvokkaan suoluonnon suojelu etenee Helmi-ohjelman keinoin Suomen suurimmalla Helmi-hankinnalla (27.9.2021)
Painopisteet
Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella Helmi-elinympäristöohjelmaa toteutetaan aktiivisilla suojelu-, ennallistamis- ja luonnonhoitotoimilla. Toimintaohjelmassa painotettavia elinympäristöjä ovat suot, lintuvedet, perinnebiotoopit, rantaluonto ja pienvedet.
Kaikissa Helmi-teemoissa tehdään jatkuvaa työtä ennallistamis-, kunnostus- tai hoitotarpeessa olevien kohteiden saamiseksi toteutukseen. Yksittäisen kohteen toteuttaminen saattaa vaatia pitkää valmistelutyötä. Joillain kohteilla riittää, että kohde kunnostetaan, mutta monella kohteella elinympäristön ja sille ominaisen eliölajiston säilyminen edellyttävät jatkuvaa hoitoa.
Priodiversity LIFE –hanke (2024–2031)
Vuoden 2024 alussa alkanut Euroopan Unionin osarahoittama Priodiversity LIFE -hanke tukee Helmi-ohjelman tavoitteita. Hankkeessa mm. kunnostetaan ja ennallistetaan Helmi-kohteita luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmilla aluekokonaisuuksilla eli monimuotoisuuskeskittymillä. Luonnos monimuotoisuuskeskittymistä valmistui vuoden 2025 aikana. Keskittymät vahvistetaan alueellisen luonnon monimuotoisuuden toimeenpanosuunnitelman valmistuessa vuonna 2027. Myös tässä hankkeessa kunnostettavien ja hoidettavien kohteiden valinta perustuu maanomistajien vapaaehtoisesti antamiin suostumuksiin.
Metsähallituksen koordinoima hanke on Suomen kaikkien aikojen suurin luontokatoa hillitsevä hanke, ja sitä toteutetaan yhdessä useiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Perinnebiotooppien kunnostus ja hoito
Valtakunnallinen perinnemaisemien inventointi tehtiin ensimmäisen kerran 1990-luvulla. Vuosina 2016–2022 perinnebiotoopit inventoitiin uudestaan. Pohjois-Pohjanmaalla inventoitiin 787 kohdetta. Niiden pinta-ala oli yli 10 400 hehtaaria. Inventointien perusteella Pohjois-Pohjanmaalla on lähes 600 arvokasta perinnebiotooppia, joiden kokonaisala on yli 8 700 hehtaaria. Hoidossa on yli 6 300 hehtaaria (72 % kokonaisalasta). Päivitysinventoinnit tuottivat arvokasta tietoa perinnebiotooppien määrässä, laadussa ja hoidossa tapahtuneista muutoksista 1990-luvun jälkeen. Tätä tietoa on hyödynnetty kohteiden hoidon suunnittelussa ja priorisoinnissa.
Hoitosuunnittelu ja ensimmäisten kohteiden kunnostus aloitettiin vuonna 2021. Tämän jälkeen uusia kohteita on otettu suunnitteluun ja toteutukseen vuosittain. Helmi-ohjelmassa on kunnostettu ja hoidettu yli 30 kohdetta. Kunnostus- ja hoitoala on yli 600 hehtaaria. Kunnostustyöt ovat sisältäneet muun muassa puuston ja pensaikon raivausta ja ruovikon poistoa. Lisäksi lähes 20 kohdetta on aidattu laidunnusta varten. Monella kohteella jatkuva hoito toteutetaan niittona, jota rahoitetaan Helmi-ohjelmasta, kunnes kohteet saadaan maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän piiriin. Kunnostus- ja hoitotoimenpiteet toteutetaan yhteistyössä maanomistajien, urakoitsijoiden, viljelijöiden ja yhdistysten kanssa.
Lintuvesien ja kosteikkojen kunnostus
Helmi-ohjelman alussa inventoitiin pesimälinnusto kaikilta Pohjois-Pohjanmaan lintuvesiltä vuosina 2020–2021. Inventoinnit tehtiin yhdessä metsähallituksen kanssa. Päivitysinventoinneilla saatiin ajantasaiset tiedot pesimälinnuston tilasta ja pitkäaikaismuutoksista. Pohjois-Pohjanmaan lintuvesiltä on varsin hyvät tiedot pesimälinnuston pitkäaikaismuutoksista, koska seurantaa on tehty koko verkoston osalta 1990-luvulta lähtien. Useimmilla kohteilla on tehty Helmi-ohjelman aikana myös poikuelaskennat ja muutamilla kohteilla on seurattu muutolla levähtävien vesilintujen määriä. Lintuinventoinnit tehtiin 34 lintudirektiivin mukaisella erityisellä suojelualueella (SPA-alueella), jotka ovat Natura-alueita. Ne kattoivat 35 200 hehtaaria maa- ja vesialueita. Helmi-ohjelmassa kunnostetuilla kohteilla on tehty toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen pesimälinnuston seurantaa, jonka avulla voidaan arvioida toimenpiteiden vaikutuksia.
Helmi-ohjelman aikana kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä on tehty 13 Natura-verkoston lintuvesikohteella. Painopiste on ollut rannikon lintuvesikohteilla, jotka ovat hyvin tärkeitä monille uhanalaisille lintulajeille sekä pesintä- että muutonaikaisina levähdysalueina. Helmi-ohjelmassa tehdyt kunnostukset on kohdennettu lajistollisesti tärkeille paikoille.
Perämeren rannikon arvokkailla lintuvesillä linnuille tärkeiden merenranta-alueiden kunnostusta on tehty suunnitelmallisesti Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja myöhemmin ELY-keskuksen vetämänä 1990-luvulta lähtien. Yhteistyö maanomistajien ja karjankasvattajien kanssa on ollut tiivistä. Pitkäjänteisen työn ansiosta tärkeimmät lintuvesien rantaniityt olivat laidunnuksen tai niiton piirissä jo Helmi-ohjelman alkaessa.
Pienvesien ja rantaluonnon kunnostus
Maakunnan alueella on inventoitu viime vuosina yli 80 hiekkaranta-, dyyni- ja merenrantaniittykohdetta, joiden kokonaisala on yli 500 hehtaaria. Inventoinnin yhteydessä on arvioitu kohteiden tila ja mahdolliset hoito- ja kunnostustarpeet. Näiden tietojen perusteella on valittu kohteet, joille kunnostustoimenpiteitä kohdistetaan. Rantaluontotyyppien tila on laajasti heikentynyt vesien rehevöitymisen aiheuttamien kasvillisuuden muutosten ja umpeenkasvun seurauksena. Avoimet rantaympäristöt uhkaavat hävitä laajoilta alueilta köyhdyttäen luonnon monimuotoisuutta. Avoimet rantaympäristöt ovat monelle eliölajille tärkeitä elinympäristöjä.
Pienvesiteemassa on inventoitu lähes 40 purokunnostuskohdetta (lähes 500 km) Helmi-ohjelman aikana. Inventointien jälkeen on tunnistettu kohteet, joilla on kunnostustarvetta. Tästä joukosta on valittu kohteet, joilla kunnostuksella pystytään parantamaan virtavesieliöstön elinolosuhteita.
Soiden suojelu ja ennallistaminen
Soidensuojelun painopiste on maakuntakaavassa suojeluun osoitetuissa soissa ja kohteissa, joilla suojelualueiden kytkeytyneisyyttä voidaan parantaa. Lisäksi olemassa oleviin suojelualueisiin rajautuvat suot voivat olla toteutuskelpoisia. Suojelu perustuu vapaaehtoisuuteen, ja maanomistajille maksetaan suojelusta korvaus.
Letot-hankkeessa kartoitettiin maakunnan alueella sijaitsevia lettoja vuosina 2022–2025. Inventoinneilla on saatu tietoa lettojen esiintymisestä, tilasta sekä hoito- ja ennallistamistarpeista. Tätä tietoa voidaan hyödyntää muun muassa maankäytön suunnittelussa ja mahdollisten kunnostustarpeiden kohdentamisessa. Letot ovat suoluontotyypeistä monimuotoisimpia ja harvinaisimpia.
Soiden ennallistamisella edistetään suoluontotyyppien luonnontilan palautumista. Monet soille ominaiset ja suojelun kannalta ensisijaiset eliölajit ovat viime vuosikymmenien aikana vähentyneet voimakkaasti ja osa lajeista on tullut uhanalaisiksi. Soiden ennallistamisella pyritään myös säilyttämään, palauttamaan ja lisäämään lajeille tärkeitä elinympäristöjä.
Kunnostuskohteet
Perinnebiotooppien kunnostus ja hoito
Helmi-ohjelman aikana perinnebiotooppien kunnostus ja hoito ovat painottuneet Perämeren rannikolle. Merkittäviä kunnostettuja ja hoidettuja kokonaisuuksia on muun muassa Iissä, Oulussa, Limingassa, Lumijoella, Siikajoella, Raahessa ja Kalajoella. Sisämaassa on kunnostettu ja aidattu laidunnusta varten merkittäviä perinnebiotooppikohteita tai laajempia hoitokokonaisuuksia muun muassa Pudasjärvellä, Taivalkoskella, Kuusamossa ja Siikalatvalla.
Laajoja tai luontotyypeiltään harvinaisia ja edustavia hoitokokonaisuuksia ovat muun muassa Iin Laitakarissa sijaitseva Laitakarinnokan, Koiransäikän ja Hietalahden muodostama yli 50 hehtaarin rantaniittykokonaisuus sekä Pudasjärven Pudasjärven ja Sotkajärven suistoalueiden lintuvesi- ja perinnebiotooppikokonaisuudet.
Lintuvesien kunnostus
Lintuvesien kunnostuksessa ja hoidossa painopiste on ollut Perämeren rannikon arvokkailla merenrantakohteilla. Kunnostus- ja hoitotoimenpiteet sisältävät kohteen mukaan kunnostusraivausta, niittomurskausta, maaperän ja juuriston jyrsintää sekä muita avoimen rantaympäristön ja lintuveden kunnostustöitä. Lintuvesiperusteisia kunnostuksia on tehty Kalajoen suistossa ja Letonnokalla, Pyhäjoen Parhalahdella, Liminganlahdella, Hailuodon Kääppäänkareilla ja Kengänkarilla, Iin Hiastinlahdella sekä Pudasjärven Sotkajärvellä ja Pudasjärvellä. Utajärven Ahmasjärvellä ja Haapaveden Ainalilla on tehty useana vuonna tehostettua hoitokalastusta, jolla pyritään vähentämään vesilintujen ja kalojen välistä ravintokilpailua.
Pienvesien kunnostus
Pienvesien, kuten purojen ja lähteiden kunnostuksessa, pyritään parantamaan pienten vesistöjen ekologisia ja hydromorfologisia ominaisuuksia, jotta alueen eliöstö esimerkiksi sammalet, virtavesikalat ja pohjaeläimet menestyisivät paremmin. Hyväkuntoiset pienvedet parantavat veden laatua, tasaavat virtaamia ja tukevat koko valuma-alueen luontoa. Purokunnostukset voidaan karkeasti jakaa kahteen luokkaan: uomakunnostuksiin ja virtavesikunnostuksiin. Uomakunnostuksissa vanhojen, kuivuneiden purouomien vesittäminen, perattujen uomien uudelleen kiveäminen, mutkittelun palauttaminen ja luonnollisten virtausolosuhteiden palauttaminen ovat yleisesti ennallistamisessa käytettyjä menetelmiä, kun taas purojen virtavesikunnostuksissa yleisimmin käytettyjä toimenpiteitä ovat kiveäminen, puumateriaalin lisäys ja kutusoraikkojen sekä suoja- ja poikaskivikoiden rakentaminen, jotta esimerkiksi taimen ja muut virtavesikalat saavat lisää lisääntymis- ja poikasalueita. Puroissa voi esiintyä myös erityyppisiä vaellusesteitä, kuten tierumpuja ja muita liikkumista estäviä rakenteita, joiden poistaminen on yksi tehokas keino parantaa vesieliöiden liikkumista vesistössä.
Lähteiden kunnostuksessa esimerkiksi kuivuneen tai ojitetun lähteen luonnollinen vesi- ja/tai tihkupinta palautetaan kohteelle ojia tukkimalla, patoamalla ja ohjaamalla vettä vanhoihin virtausuomiin. Toimenpiteet tukevat alueen vesitaloutta ja viilentävät ympäristöä.
Helmi-ohjelman aikana on tähän mennessä kunnostettu kymmenen puroa: Sievin Petäjäoja, Iin Vuosioja, Liesoja ja Muhojoki, Pudasjärven Pihlajaoja, Alavieskan Kähtävänoja ja Oulun Haaraoja, Kylmäoja ja Onkamonoja ja Reisjärven Eteläjoki. Lähdekunnostuksia on tehty kahdella kohteella; yksi Kylmäojan kunnostusten yhteydessä ja toinen Muhoksen Oksavalla.
Kunnostuksilla on parannettu muun muassa olemassa olevan taimenkannan lisääntymisedellytyksiä ja kunnostettu meritaimenen ja mereen vaeltavan harjuksen lisääntymis- ja poikasalueita. Mereen laskevien uomien kunnostuksissa huomioidaan myös nahkiaisen lisääntymisedellytyksiä parantavat toimenpiteet.
Rantaluonnon kunnostus
Helmi-ohjelmassa on kunnostettu yhdeksää hiekkaranta- tai dyynikohdetta. Lisäksi lähes 20 merenrantaniittykohdetta on kunnostettu ja monella hoitoa jatketaan niittämällä niityt vuosittain. Kunnostettuja hiekkaranta- ja dyynikohteita on Hailuodon Marjaniemessä ja Sunikarissa, Kalajoella Kalajoen suistossa ja Vihaspauhassa, Pyhäjoen Laitapauhassa, Kiviäijässä, Yppärinjokisuulla ja Veteraanimajalla sekä Oulussa Koppanassa.
Rantaluontotyyppien kunnostuksessa käytetään pääosin samoja menetelmiä kuin perinnebiotoopeillakin. Hiekka- ja dyynirannoilla keskeinen toimenpide on umpeenkasvua aiheuttavien järviruoko- ja pajukasvustojen poisto ja joillain kohteilla kurtturuusun poisto. Hiekka- ja dyynirantojen kunnostuksessa on pyritty löytämään kustannustehokkaita ja pitkäkestoisempia tuloksia tuottavia kunnostusmenetelmiä.
Soiden suojelu ja ennallistaminen
Helmi-ohjelman aikana maakunnassa on suojeltu 10 300 hehtaaria soita. Suurimpia kohteita ovat olleet Muhoksen Lääväsuon laajennusosa (840 ha) ja Kivisuo (600 ha), Pudasjärven Leppisuo (420 ha) ja Oulun Hannunsuo (380 ha). Kohteet täydentävät maakunnan keskiosan aapasuovyöhykkeen merkittävää suojelusoiden kokonaisuutta.
Soiden ennallistamiskohteita on kartoitettu muun muassa Kiiminkijoen valuma-alueelta ja Pohjois-Iistä osana Priodiversity LIFE-hanketta. Suunnittelun jälkeen kohteet pyritään toteuttamaan, kun maanomistajat ovat hyväksyneet suunnitelman ja toimenpiteet.
Lajisuojelu
Lajisuojelua edistetään kaikissa Helmi-ohjelman teemoissa kunnostamalla ja hoitamalla elinympäristöjä. Esimerkiksi lintuvesien, perinnebiotooppien ja rantaluonnon kunnostuksella ja hoidolla parannetaan monien uhanalaisten ja taantuneiden lajien tilannetta. Toimenpiteistä hyötyvät laajasti avoimissa rantaympäristöissä pesivät kahlaajat ja sorsalinnut. Helmi-ohjelmassa kunnostetuille merenrantaniityille onkin asettunut pesimään monilajinen ja runsaslukuinen kosteikkolinnusto.
Eräät uhanalaiset hyönteislajit hyötyvät hiekkarantojen ja dyynien kunnostamisesta avoimiksi ja kasvipeitteen vähentämisestä. Kala- ja Pyhäjoella tehdyt hiekka- ja dyynirantojen kunnostukset tukevat näille hyönteislajeille tärkeiden elinympäristöjen säilymistä. Kuusamossa on kunnostettu luhtakultasiivelle tärkeää esiintymispaikkaa raivaamalla niittyä varjostavia mäntyjä ja niittämällä aluetta vuosittain, jotta toukalle tärkeä ravintokasvi nurmikonnantatar menestyy alueella.
Pohjansorsimon kasvupaikkoja on kunnostettu ja hoidettu Liminganlahdella Temmesjoen ja Lumijoen suistoissa. Toimenpiteet ovat sisältäneet umpeenkasvua aiheuttavan muun kasvillisuuden poistoa, kasvustojen ympäristön niittoa, jyrsintää ja myös siirtoistutuksia. Toimenpiteillä on edistetty avoimen rantaympäristön säilymistä ja osaltaan myös lintuveden hoitoa ylläpitämällä jokisuiston avoimia niittyjä ja lähes kasvipeitteettömiä lietteikköjä. Metsäteemaan liittyvää lajisuojelua on edistetty kunnostamalla nuokkulapiosammaleen kasvupaikka Oulussa poistamalla kunttaa ja paljastamalla kalkkipintoja käsityönä.
Kunnostus- ja hoitotoimenpiteiden suunnittelussa ja käytännön toimenpiteissä otetaan huomioon lajisuojelun tarpeet mahdollisimman laajasti.
Yhteistyö
HELMI-elinympäristöohjelman toimeenpanossa yhteistyö muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa on tärkeää. Pohjois-Suomen elinvoimakeskukseen Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueelle on perustettu laajapohjainen Helmi-yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on edistää Helmi-ohjelman toteutusta mm. parantamalla tiedonkulkua, aktivoimalla toimijoita sekä kohdentamalla kunnostus- ja hoitotöitä mahdollisimman vaikuttavasti. Yhteistyöryhmässä ovat edustettuina Iin Micropolis, Luonnonvarakeskus, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Metsähallitus, Oulun yliopisto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, ProAgria Oulu/Oulun maa- ja kotitalousnaiset, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus ja Suomen ympäristökeskus.
Yhteistyöryhmän tehtävänä on myös suunnitella ja ehdottaa Helmi-keskittymiä, joilla toteutetaan luonnon tilaa parantavia toimia laajassa yhteistyössä ja tehtävät kunnostus- ja hoitotoimet pyritään kohdentamaan vaikuttaviksi kokonaisuuksiksi.
Perinnebiotooppien hoitoa ja kunnostusta tukemaan on kutsuttu kokoon oma yhteistyöryhmä koko Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella. Siihen kuuluu elinvoimakeskuksen, Metsähallituksen ja Luonnonvarakeskuksen lisäksi muun muassa maatalousviranomaisten, tuottajajärjestön, maataloustuottajien, maatalouden neuvontajärjestöjen, Leader-yhdistysten, Pohjois-Pohjanmaan museon ja Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n edustajia. Yhteistyöryhmän tehtävänä on tiedonvälityksen parantaminen eri tahojen välillä ja erityisesti viljelijöille. Aiemmin Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla olivat omat erilliset yhteistyöryhmät, mutta aluehallinnon uudistuksen myötä ryhmät päätettiin yhdistää toiminnan tehostamiseksi ja yhtenäistämiseksi.
Yhteistyö maanomistajien kanssa on tiivistä, koska Helmi-ohjelman kohteet sijaitsevat pääosin yksityisomisteisilla alueilla. Maanomistajilla on keskeinen rooli suunnitelmien ja toimenpiteiden hyväksymisessä ja hoito- ja kunnostussopimusten solmimisessa.
Helmi-keskittymät
Helmi-keskittymien tarkoituksena on kohdentaa Helmi-ohjelman toimenpiteitä toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi ja aktivoida toimijoita erityisesti näillä alueilla. Pohjois-Pohjanmaalta on tunnistettu yksi Helmi-keskittymä. Priodiversity LIFE-hankkeessa laadittava maakunnallinen luonnon monimuotoisuuden toimeenpanosuunnitelma tuottaa arvokasta tietoa Pohjois-Pohjanmaan luonnosta ja monimuotoisuuden kannalta tärkeimmistä alueista. Valmistuttuaan suunnitelma antaa hyvän pohjan uusien Helmi-keskittymien tunnistamiseen.
Pudasjärven pohjoisosan Helmi-keskittymä
Pudasjärven pohjoisosan Helmi-keskittymä on edustava osa suo- ja metsäluontoa keski- ja pohjoisboreaalisen metsäkasvillisuusvyöhykkeen rajalla. Keskittymän eteläreunalla on Pudasjärven suiston järvilaajentuma Iijoessa. Pohjoisessa alue ulottuu Livojoen latvoille lähelle Ranuan rajaa.
Alue on erityisesti suoluonnon monimuotoisuuskeskittymä. Siellä tavataan harvinaisia luontotyyppejä ja lajeja, joista osa liittyy alueelle luonteenomaiseen lähteisyyteen. Alueen merkitys vesiluontotyyppien kannalta on erityisen suuri. Vesistöjen läheisyydessä ja muuallakin on merkittävästi metsälain 10 §:n suojelemia tuoreita lehtoja, kosteita lehtoja, reheviä korpia, lettoja, lampia, luhtia, puroja, lähteitä, lähteikköjä, noroja ja tihkupintoja. Alueella on myös paikoin vanhapuustoisia metsiä.
Suo- ja metsäelinympäristöissä tavataan lettorikkoa, kiiltosirppisammalta ja liito-oravia. Edellä mainittujen lisäksi eri elinympäristöissä on lukuisa määrä valtakunnallisesti uhanalaisia ja harvinaisia lajeja. Aapasoiden linnusto on edustava sisältäen suojelun kannalta arvokkaita lajeja. Alueella on Suomen tärkeiden lintualueiden (FINIBA) keskittymä, joka yhdessä suojelualueiden kanssa muodostaa valtakunnallisesti tärkeän vaateliaan suolinnuston pesintäkeskittymän.
Alueeseen kuuluvan Livojoen alaosan kunnostus- ja suojelutoimet ovat tärkeä osa vaelluskalojen luonnonkierron palauttamisessa ja etenkin lohikaloista riippuvaisen, joen yläosissa ja siihen laskevissa puroissa esiintyvän, raakkukannan elvyttämisessä. Toimenpiteistä hyötyy myös joukko muita uhanalaisia lajeja.
Helmi-keskittymän alueella on runsaasti kunnostustarpeessa olevia kohteita eri elinympäristöissä. Kunnostusta on tehty joillain kohteilla jo ennen keskittymän nimeämistä, ja yhteistyöverkostot toimijoiden kesken ovat valmiina. Edellytykset alueen kokonaisvaltaiseen kunnostamiseen ovat olemassa. Alueen pohjoisosasta on rajattu suppeampi osa-alue, jolla kunnostustyössä tarvittavaa yhteistyötä testataan.
Helmi-resursseja
Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksessa työskentelee vuosittain 8–10 asiantuntijaa, jotka edistävät Helmi-ohjelman toimeenpanoa kaikissa ohjelman teemoissa. Asiantuntijat osallistuvat joustavasti eri teemojen työtehtäviin, mikä edistää resurssien tehokasta käyttöä. Perinnebiotooppi-, lintuvesi- ja rantaluontoteemat menevät monilla kohteilla päällekkäin, jolloin yksi asiantuntija pystyy hoitamaan kohteella näiden teemojen työt suunnittelusta töiden toteuttamiseen ja valvontaan.
Helmi-ohjelman edistämiseen liittyviä inventointeja, selvityksiä ja suunnittelua toteutetaan osin myös ostopalveluina. Kunnostus- ja hoitotyöt teetetään kokonaan ostopalveluina.
Yhteystiedot
Lisätietoja HELMI-toimintaohjelman eri teemoista ja niiden toteutuksesta Pohjois-Pohjanmaalla saat seuraavilta henkilöiltä:
- Helmi-teeman koordinaatio: Jorma Pessa, jorma.pessa@elinvoimakeskus.fi
- Lintuvesien kunnostus: Anniina Turunen, anniina.turunen@elinvoimakeskus.fi
- Perinnebiotooppien kunnostus ja hoito: Sonja Partanen, sonja.partanen@elinvoimakeskus.fi
- Rantaluonnon kunnostus: Jenni Pahkasalo, jenni.pahkasalo@elinvoimakeskus.fi
- Pienvesien kunnostus: Jukka Tuohino, jukka.tuohino@elinvoimakeskus.fi ja Juhani Aho, juhani.aho@elinvoimakeskus.fi
- Soidensuojelu: Eero Melantie, eero.melantie@elinvoimakeskus.fi ja Anna Harjula, anna.harjula@elinvoimakeskus.fi
- Soiden ennallistaminen: Marja-Liisa Seväkivi, marja-liisa.sevakivi@elinvoimakeskus.fi
Lisätietoja Pohjois-Pohjanmaan alueellisen Helmi-yhteistyöryhmän toiminnasta ja Helmi-keskittymistä:
- Eero Melantie, eero.melantie@elinvoimakeskus.fi