Helmi-ohjelman toimeenpano - Etelä-Savo
Ajankohtaista
- Helmi-ohjelma kunnosti Etelä-Savon luontoa 600 000 eurolla viime vuonna (sttinfo.fi) 30.1.2025
- Arvokkaiden lintuvesien kunnostus Pieksämäellä jatkuu/Etelä-Savon ELY-keskus (sttinfo.fi) 26.8.2024
- Kangasniemen Pukkiselän tilaa parannetaan vedenpintaa nostamalla/Etelä-Savon ELY-keskus (sttinfo.fi) 22.8.2024
- Maanomistaja: onko maillasi puro, noro tai lähde (sttinfo.fi) 15.3.2024
- Etelä-Savossa kunnostettiin pienvesiä, lehtoja, lintuvesiä ja perinnebiotooppeja Helmi-ohjelmassa (sttinfo.fi) 26.2.2024
- Etelä-Savon ensimmäiseksi Helmi-keskittymäksi hyväksyttiin Haukiveden helmet (sttinfo.fi) 13.2.2024
- Elokuvaohjaaja suojelee saarensa (hirvensalmelainen.fi) 23.11.2023
- Pieksämäellä kunnostetaan kaksi arvokasta lintuvesikohdetta ruoppaamalla (sttinfo.fi) 23.10.2023
- Etelä-Savon ELY-keskus etsii kunnostettavia pienvesikohteita (sttinfo.fi) 16.10.2023
- Rantasalmelle valmistellaan luonnon monimuotoisuutta vahvistavaa Helmi-keskittymää ja ELY-keskus etsii kunnostettavia pienvesikohteita (sttinfo.fi) 26.5.2023
Painopisteet
Soidensuojelun tavoite Etelä-Savon ELY-keskuksen toimialueella kuluvana vuonna on 200 hehtaaria. Suojelua on viime vuosina edistetty jo usealla arvokkaalla suokohteella. Etelä-Savo on Suomen vähäsoisimpia maakuntia: suota on yhteensä noin 244 000 hehtaaria, joista yli 80 % on ojitettuja. Suojeltuja soita on noin 7000 ha eli noin 3 % suopinta-alasta. Vuosina 2013-2014 inventoituja, valtakunnallisesti arvokkaita soidensuojelun täydennysehdotuksen (SSTE) kohteita on Etelä-Savossa 46 suokokonaisuutta, noin 3400 hehtaaria. SSTE-kohteiden lisäksi suojellaan kaavojen suojelualuevarauksessa olevia soita ja soidensuojelualueiden laajennuksia. Rehevät korvet ja letot ovat uhanalaisia luontotyyppejä ja niitä toivotaan myös tarjottavan suojeluun.
Lintuvesien hoito- ja kunnostustoimia tehdään kohteilla, joiden vesi- ja rantalinnuston tila on heikentynyt. Toimenpiteillä pyritään puuttumaan varsinkin liiallisen rehevöitymisen aiheuttamaan vesistöjen umpeenkasvuun ja rehevöitymiseen. Siihen vaikuttavia keinoja ovat mm. vedenkorkeuden vakiinnuttaminen pohjapatojen avulla, ruoppaukset, vesikasviniitot ja hoitokalastus. Hoitotoimien tehon arvioimiseksi kohteilla tehdään myös pesimälinnuston sekä vedenlaadun seurantaa. Etelä-Savossa toimia tehdään ensivaiheessa viidellä kohteella. Etelä-Savossa toimia tehdään ensivaiheessa Natura-2000 ohjelman spa alueilla sekä valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluvilla kohteilla.
Perinnebiotooppien päivitysinventointikierroksen (2018-2021) ansiosta kartalle on saatu paljon tietoa Etelä-Savon arvokkaista perinnebiotoopeista, niiden uhanalaisista luontotyypeistä ja kasvilajeista. Tällä hetkellä tiedossa on noin 310 perinnebiotooppikohdetta, joista noin puolet on hoidotta tai kokonaan menetetty. Perinnebiotooppien arvot vaativat säilyäkseen jatkuvaa hoitoa, joten inventoinnit palvelevat myös hoitotoimien ohjausta, suunnittelua ja seurantaa. Inventoitujen kohteitten joukosta löytyneille arvokkaimmille ja hoidotta jääneille kohteille suunnitellaan hoidon järjestämistä ja kunnostuksia.
Metsäisten elinympäristöjen hoitotoimia tullaan tekemään lähinnä luonnonsuojelualueilla. Lehtojen, harjumetsien ja muiden metsäluontotyyppien hoitotoimenpiteisiin voivat kuulua esimerkiksi varjostavien kuusten poisto, pienaukkojen luominen valoa vaativille lajeille, luontotyyppiä uhkaavien vieraslajien poisto ja lahopuun lisääminen. Näillä toimilla pyritään parantamaan monimuotoisuudeltaan arvokkaiden metsäkohteiden ekologista tilaa ja säilyvyyttä. Jos tiedossasi on pienialaisiakin kohteita luonnonsuojelualueiden ulkopuolella, jotka voisivat soveltua hoitotoimille, ota yhteyttä ELY-keskuksen asiantuntijoihin.
Pienvesien, kuten lähteiden ja purojen, tilan arvioinnille ja tilaa parantavien toimien suunnittelulle on suuri tarve Etelä-Savossa. Ennallistamiseen sopivia pienvesikohteita on jonkin verran tiedossa, mutta ennallistamista ja kunnostusta vaativista kohteista kannattaa ottaa yhteyttä ELY-keskukseen.
Kunnostuskohteet
Lintuvesien kunnostustoimet ovat käynnissä usealla kohteella. Syksyllä 2024 saatiin valmiiksi yksi pohjapato Kangasniemen Pukkiselälle ja kunnostusruoppaus Pieksämäen Vehkalammelle. Ruoppaustyöt jatkuvat Pieksämäen Kirkko-Surnuilla vielä syksyllä 2025. Tämän lisäksi isompia hankkeita on suunnitteilla ja lupahakemusvaiheessa; Pieksämäen Tuomiojärvelle rakennetaan pohjapato syksyllä 2025 ja Rantasalmen Putkilahti-Ruskeaperän kunnostusruoppauksesta on jätetty lupahakemus Aluehallintovirastoon. Suurien hankkeiden lisäksi lintuvesillä toteutetaan monivuotista hoitokalastusta kolmella kohteella ja edistetään pesintää muutamilla kohteilla raivaamalla luotoja ja rakentamalla pesälauttoja.
Inventoitujen perinnebiotooppien joukosta on valittu arvokkaimmat hoidotta jääneet kohteet, joiden kunnostaminen on vielä mielekästä ja joille saadaan sovittua jatkohoito laiduntamalla tai niittämällä. Tällaisia ovat mm. Seppälän kallioketo Rantasalmella ja Poitin niitty Mäntyharjulla. Kunnostukset suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä maanomistajien kanssa, ELY-keskus laatii kunnostussuunnitelman ja etsii kohteille hoitajia. Kunnostustyöt eli muun muassa aidan rakentamis- ja pienpuuston raivaustyöt ELY-keskus kilpailuttaa ja useimmiten hankkii urakoitsijalta. Kunnostukset rahoitetaan Helmi-ohjelman puitteissa perustetun uuden tukimuodon myötä. Ensimmäiset kunnostukset on saatu valmiiksi vuosien 2022-2023 aikana.
Mikkelin keskustassa sijaitsevalla Hanhilammen suojelualueella on tehty metsän harvennusta ja poistettu paksua kunttakerrosta. Alueen hoitosuunnitelma on vastikään päivitetty ja hoitotyöt jatkuvat suositulla ulkoilualueella mm. polkujen kulunohjausta suunnittelemalla sekä vieraslajiesiintymien poistamisella. Joillekin puustoisille lajisuojelukohteille on suunniteltu pienimuotoisempia ja -alaisempia hoitotoimia. Helmi-ohjelmakaudella keskitytään varsinkin avointen paahdealueiden eläin- ja kasvilajien elinolojen parantamiseen. Tulevia kunnostuskohteita ovat jalopuumetsiköt. Hoitotoimet näillä kohteilla ovat lähinnä nuoren kuusikon poistoa, jotta valoisuus alueella lisääntyisi. Lisäksi yksi lähdesuon ennallistamissuunnitelma on valmistunut, ja muitakin pienvesien (lähteet, lähdepurot) ennallistamiskohteita on suunnitteilla tai tiedossa.
Lajisuojelu
Lajisuojelussa turvataan uhanalaisten eliölajien esiintymien säilymistä hoitotoimin ja tarvittaessa täydentävin inventoinnein. Helmi-ohjelmakaudella keskitytään varsinkin avointen paahdealueiden ja perinnebiotooppien eläin- ja kasvilajien elinolojen parantamiseen.
Avoimilla ja paahteisilla alueilla esiintyviä lajeja uhkaa eniten sopivan esiintymispaikan umpeenkasvu. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi teiden- ja radanvarsien uuselinympäristöt. Esiintymispaikkoja hoidetaan muun muassa kilpailevaa ja peittävää kasvillisuutta niittämällä sekä vieraslajeja poistamalla.
Perinnebiotooppeja laiduntamalla ja hoitamalla voidaan samalla ylläpitää avoimuutta vaativien, niityillä elävien lajien elinympäristöjä. Etelä-Savon alueella hoitoa vaativia lajeja ovat esimerkiksi kasveista idänkurho ja hietaneilikka sekä hyönteisistä kalliosinisiipi ja kultasurviaiskoi.
Helmi-resursseja
Etelä-Savon ELY-keskuksessa jokaisessa Helmi-teemassa työskentelee määräaikainen teemavastaava. Helmi-hankintoihin koko valtakunnassa saa apua Etelä-Savon ELY-keskukseen palkatulta henkilöltä.
Helmi-ohjelman edistämiseen liittyviä inventointeja, selvityksiä, suunnittelua ja käytännön toimenpiteitä toteutetaan osin myös ostopalveluina. Ostopalveluihin myönnetyt määrärahat turvaavat elinympäristöjen hoitosuunnittelun ja kunnostamisen sekä muun Helmi-teemojen mukaisen toiminnan.
Etelä-Savon ELY-keskus kannustaa kuntia ja järjestöjä hakemaan avustusta arvokkaiden elinympäristöjen kunnostamiseen Kunta- ja Järjestö-Helmi:n avustushaun kautta. Avustuksia myönnetään konkreettisiin ennallistamis-, kunnostus- ja hoitohankkeisiin sekä niitä kiinteästi tukevaan inventointi- ja suunnittelutyöhön Helmi-elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Avustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät, ja muut kuntaomisteiset toimijat, yhdistykset, säätiöt, yhteisten vesialueiden osakaskunnat sekä näiden yhteenliittymät eli kalatalousalueet. Hakijat voivat myös tehdä yhteishankkeita. Lopullisen päätöksen tuettavista hankkeista tekee Uudenmaan ELY-keskus.
Yhteistyö
Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpanossa yhteistyö muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa on tärkeää. Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella yhteistyötä varten on perustettu Helmi-yhteistyöryhmä, joka yhdistettiin jo aiemmin toimineeseen METSO-yhteistyöryhmään. Yhteistyöryhmän tehtävänä on edistää Helmi-ohjelman toteutusta, parantaa tiedonkulkua sekä pohtia muita elinympäristöjen ennallistamiseen ja suojelun toteutukseen liittyviä kysymyksiä alueellaan. Yhteistyöryhmään on kutsuttu mukaan keskeiset alueelliset järjestöt ja toimijat sekä maakuntien ja kuntien edustus.
Yhteistyöryhmän tehtävänä on myös suunnitella ja ehdottaa Helmi-keskittymien perustamista, joilla toteutetaan luonnon tilaa parantavia toimia laajassa yhteistyössä, jolloin toimista saadaan vaikuttavampia.
Etelä-Savon ensimmäinen Helmi-keskittymä on Savonlinnan ja Rantasalmen seudulla sijaitseva Haukiveden helmet, joka perustettiin vuonna 2023. Keskittymiä tunnistamalla tarkoituksena on parantaa ympäristön ekologista tilaa ja nostaa esiin maakunnallisesti arvokkaita luonto- ja kulttuuripiirteitä. Keskittymien alueille on mahdollista saada luonnonhoitotoimiin rahoitusta Helmi-ohjelmasta. Kaikki Helmi-ohjelma toimintaan osallistuminen on aina vapaaehtoista maanomistajille.
Perinnebiotooppiasioissa yhteistyötä on jo vuosien ajan tehty ELY-keskuksen, Metsähallituksen sekä Maa- ja kotitalousnaisten kesken. Vuoden 2022 aikana muodostettiin laajempi alueellinen yhteistyöryhmä perinnebiotooppiasioille. Yhteistyöryhmän tehtävänä on tiedonvälityksen parantaminen eri tahojen välillä.
Lisäksi Metsähallitus ja ELY-keskus ovat toisiinsa yhteydessä luonnonsuojeluhankkeiden toteutus- ja työnjakoasioissa.
Yhteystiedot
Lisätietoja Helmi-ohjelman eri teemoista ja niiden toteutuksesta Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella saat seuraavilta henkilöiltä:
- Soidensuojelu: Tiina Hämäläinen
- Lintuvedet: Mari Oja
- Metsäiset elinympäristöt: Vesa Kontio
- Perinnebiotoopit: Kerttu Hakala
- Pienvedet: Anni Pylvänäinen
- Lajien inventointi ja suojelu: Marika Lax ja Juho Kolehmainen
- Helmi-koordinaattori: Hanna Huovinen
- Henkilöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi