Söderskärin ja Långörenin saaristo

Alueen kuvaus

Porvoon ulkosaaristossa sijaitsevaan Natura-kohteeseen kuuluvat

1) Söderskärin luonnonsuojelualue

2) Långörenin luonnonsuojelualue ympäröivine vesialueineen

3) Kölhällen ja Stora Kölhällen vesialueineen Långörenistä etelään

4) Pellingin ulkosaaristoa, mm. Tunnholmenin luonnonsuojelualue

5) Sandkallan, Yttre Hällkallan, Yttergrundet, Storgrundet ja Inre Hällkallan ympäröivine vesialueineen.



Itäisimmän osa-alueen, Pellingin ulkosaariston vesialueesta Natura-alueeseen kuuluu vain Tunnholmenin luonnonsuojelualueen vesialue. Rajauksen sisällä on siten 2664 ha vesialuetta, joka ei kuulu Natura-alueeseen.



Alueet muodostavat kokonaisuuden, johon sisältyy merkittäviä lintujen pesimä- ja levähdysalueita sekä harmaahylkeen suojelun kannalta tärkeitä alueita.



Natura-kohteen yhteispinta-ala on 18219 hehtaaria, josta maa-alueita on 149 hehtaaria.



Aluetta käytetään puolustusvoimien harjoitus- ja ampumatoimintaan sekä sotilaalliseen rakentamiseen. Alueella on puolustusvoimien toimintaan liittyviä rakenteita ja laitteita.

Alueen luonne ja merkitys

Söderskär ja Långören



Söderskärin ja Långörenin alueet ovat merkittäviä saaristolintututkimuksen kohteita ja Suomenlahden ulkosaaristovyöhykkeen runsaslintuisimpia alueita. Runsaan pesimälinnuston lisäksi alueet ovat merkittäviä muuttolintujen levähdysalueita.

Långörenin alueesta on asetuksella rauhoitettu alueen saaret ja luodot. Natura -kohteeseen kuuluu myös Långörenin vesialue.



Söderskärin alueen suurimmilla saarilla kasvaa katajikkoa ja pieniä haapa-kuusimetsiköitä, pienimmät ovat paljaita kallioluotoja.

Långören on edustava harjusaari, jossa kasvillisuuden primäärisukkessio on edennyt jo pensaikkovaiheeseen. Långörenin eteläpuoleinen alue ja Sandkallan ympäristöineen ovat Suomenlahden parhaita harmaahylkeen esiintymispaikkoja.



Pellingin ulkosaaristo



Tunnholmenin luonnonsuojelualueen rauhoituksella on aikanaan haluttu turvata saarten linnusto. Tunnholmenilla on keskenään vuorottelevia rantatyyppejä: sora-, hiekka-, kallio- ja niittyrantoja. Alue on myös kasvillisuudeltaan edustavaa.

Kummelskärin ympäristössä on merkittävä räyskäyhdyskunta.

Alue on merkittävä myös muun saaristolinnuston suojelun kannalta.

Långörenin harjusaarella on liikaa kulutusta joka paljolti aiheutuu merilintujen syysmetsästyksestä.



Alueen suojelutavoite:

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojeluperusteena on vähintäänkin alueen merkittävyyden säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

* alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys

* luontotyypin ja lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Söderskär ympäristöineen (myös vesialue) on lääninhallituksen päätöksellä vuonna 1930 rauhoitettua luonnonsuojelualuetta. Suojelualueeseen kuuluu 47 hehtaaria maata ja 2074 hehtaaria vesialueita.

Långören saaret ja luodot on rauhoitettu asetuksella v. 1970, pinta-ala 47 hehtaaria.

Tunnholmen lähisaarineen ja vesialueineen (29 ha maata, 120 ha vesialuetta) on rauhoitettu vuonna 1932.



Långörenin eteläpuolinen hyljealue (noin 2000 ha) sekä Sandkallan, Yttre Hällkallan, Yttergrundet, Storgrundet ja Inre Hällkallan ympäröivine vesialueineen (5547 ha) ovat valtion omistuksessa. Näiden harmaahylkeen suojelun kannalta merkittävien alueiden toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki. Myös asetuksella rauhoitettuja Långörenin saaria ja luotoja ympäröivän valtion vesialueen (8282 ha) suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain keinoin.



Pääosa, 22 hehtaaria, Natura-kohteeseen sisältyvästä Pellingin ulkosaaristosta on vahvistetussa seutukaavassa varattu SL- (luonnonsuojelualue) ja S4-alueiksi lukuunottamatta Tunnholmenin luonnonsuojelualueesta kaakkoon sijaitsevia Knektskär, Halsskär ja Låghällarna -nimisiä saaria, joiden pinta-ala yhteensä on noin 4 hehtaaria. (S4-alueet ovat pääasiassa rakennuslain 135 §:n nojalla annetuilla määräyksillä suojeltavaksi tarkoitettuja alueita.)

Pellingin ulkosaariston saarten ja luotojen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain keinoin.



Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Suojelun perusteena olevat lajit