Biskopsön kluuvijärvet
Natura 2000 -suojelualue
Alueen kuvaus
Biskopsön kallioperässä on useita kivilajeja, joista hallitsevana on dioriitti. Myös peruskalliokalkkia esiintyy pieninä alueina. Yleisin maalaji on pohjamoreeni. Paikoin on myös simpukkamaakerrostumia. Kluuvijärvien alueen elinympäristöt ovat erittäin vaihtelevia. Ruovikoituneen Lillglon rannalla on ultraemäksistä kivilajia, kalkkikiveä ja simpukkamaata, jotka yhdessä muodostavat poikkeuksellisen kasvualustan. Södergloet on 0.4 m korkeudella merenpinnasta. Järvi on karua tyyppiä, mutta korkean veden aikana alueelle virtaava murtovesi mahdollistaa murtovesilajien, kuten merikaislan esiintymisen järvessä. Storträsket on 1.8 m korkeudella merenpinnasta oleva karu korte-ruokotyypin humuspitoinen järvi. Vanhinta kluuvivaihetta edustaa Stormossträsket. Se on 19.5 m korkeudella ja lähes kokonaan soistunut umpeen. Kasvillisuus on karua. Norrgloet on mesotrofinen, ruovikkoinen laaja kluuvijärvi. Sen kasvistoon kuuluu sekä makeanveden että murtoveden lajeja. Järven itäosassa on tervaleppäkorpea ja pohjoisrannalla rehevä hakamaa, jossa kasvaa uhanalainen lännenhanhikki. Muuta edustavaa kasvilajistoa alueella ovat uhanalainen metsäomenapuu, mustakonnanmarja, soikkokaksikko, tähkätädyke sekä melko harvinainen hentokiurunkannus. Alueella esiintyy myös harvinaisia sieniä.
Alueen luonne ja merkitys
Biskopsön länsiosa fladoineen ja kluuveineen edustaa monipuolisesti Itämeren murtovesirannikon sisäsaariston maankohoamisen sukkessiovaiheita. Pienellä alueella on sekä suojaisia merenlahtia, flada, ravinnetasoltaan erilaisia kluuvijärviä, humuspitoinen makeanveden järvi sekä umpeenkasvava Storträsket, jossa on tämän sukkessiokehityksen n. 4000 vuotta vanhoja loppuvaiheita eli nevoja ja rämeitä. Metsien maankohoamisen sukkessiovaiheet ovat samantapaisia, joskaan eivät yhtä edustavia kuin vesistöjen.
Alueen uhanalaiseen lajistoon kuuluvat mm. lännenhanhikki ja metsäomenapuu.
Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys. Osalla aluetta luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.
Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.1 mainitut luontotyypit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien näiden osalta suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen.
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
Kohde kuuluu suurimmaksi osaksi rantojensuojeluohjelmaan.
Södergloet Koko alue suojellaan luonnonsuojelulailla.
Suojelun perusteena olevat luontotyypit
Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
---|---|---|
1150 | rannikon laguunit | 45 |
3160 | humuspitoiset järvet ja lammet | 20.5 |
3260 | vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta | 0.25 |
6270 | fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt | 0.5 |
7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 7 |
8210 | kasvipeitteiset kalkkikalliot | 0.01 |
8220 | kasvipeitteiset silikaattikalliot | 42 |
8230 | kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi-Veronicion dillenii) | 0.3 |
9050 | boreaaliset lehdot | 3 |
9080 | fennoskandian metsäluhdat | 3 |
91D0 | puustoiset suot | 12 |