Hyppää pääsisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Biskopsön kluuvijärvet

Natura 2000 -suojelualue
Alueen tunnus
FI0200069
Pinta-ala
237 ha
Alueet
Kemiönsaari
Alueen tyyppi
SAC

Alueen kuvaus

Biskopsön kallioperässä on useita kivilajeja, joista hallitsevana on dioriitti. Myös peruskalliokalkkia esiintyy pieninä alueina. Yleisin maalaji on pohjamoreeni. Paikoin on myös simpukkamaakerrostumia. Kluuvijärvien alueen elinympäristöt ovat erittäin vaihtelevia. Ruovikoituneen Lillglon rannalla on ultraemäksistä kivilajia, kalkkikiveä ja simpukkamaata, jotka yhdessä muodostavat poikkeuksellisen kasvualustan. Södergloet on 0.4 m korkeudella merenpinnasta. Järvi on karua tyyppiä, mutta korkean veden aikana alueelle virtaava murtovesi mahdollistaa murtovesilajien, kuten merikaislan esiintymisen järvessä. Storträsket on 1.8 m korkeudella merenpinnasta oleva karu korte-ruokotyypin humuspitoinen järvi. Vanhinta kluuvivaihetta edustaa Stormossträsket. Se on 19.5 m korkeudella ja lähes kokonaan soistunut umpeen. Kasvillisuus on karua. Norrgloet on mesotrofinen, ruovikkoinen laaja kluuvijärvi. Sen kasvistoon kuuluu sekä makeanveden että murtoveden lajeja. Järven itäosassa on tervaleppäkorpea ja pohjoisrannalla rehevä hakamaa, jossa kasvaa uhanalainen lännenhanhikki. Muuta edustavaa kasvilajistoa alueella ovat uhanalainen metsäomenapuu, mustakonnanmarja, soikkokaksikko, tähkätädyke sekä melko harvinainen hentokiurunkannus. Alueella esiintyy myös harvinaisia sieniä.

Alueen luonne ja merkitys

Biskopsön länsiosa fladoineen ja kluuveineen edustaa monipuolisesti Itämeren murtovesirannikon sisäsaariston maankohoamisen sukkessiovaiheita. Pienellä alueella on sekä suojaisia merenlahtia, flada, ravinnetasoltaan erilaisia kluuvijärviä, humuspitoinen makeanveden järvi sekä umpeenkasvava Storträsket, jossa on tämän sukkessiokehityksen n. 4000 vuotta vanhoja loppuvaiheita eli nevoja ja rämeitä. Metsien maankohoamisen sukkessiovaiheet ovat samantapaisia, joskaan eivät yhtä edustavia kuin vesistöjen.



Alueen uhanalaiseen lajistoon kuuluvat mm. lännenhanhikki ja metsäomenapuu.



Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys. Osalla aluetta luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.



Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.1 mainitut luontotyypit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien näiden osalta suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Kohde kuuluu suurimmaksi osaksi rantojensuojeluohjelmaan.



Södergloet Koko alue suojellaan luonnonsuojelulailla.

Suojelun perusteena olevat luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
1150 rannikon laguunit 45
3160 humuspitoiset järvet ja lammet 20.5
3260 vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium- kasvillisuutta 0.25
6270 fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt 0.5
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 7
8210 kasvipeitteiset kalkkikalliot 0.01
8220 kasvipeitteiset silikaattikalliot 42
8230 kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi-Veronicion dillenii) 0.3
9050 boreaaliset lehdot 3
9080 fennoskandian metsäluhdat 3
91D0 puustoiset suot 12

Julkaisija

ELY-keskukset