Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Kestävä kierto- ja biotalous

Maataloustuotanto

Maatalouden tärkein tehtävä on tuottaa ihmisille ravintoa. Samalla muodostuu sivuvirtoja, kuten kotieläinten lantaa ja ravinnoksi tai rehuksi kelpaamatonta peltobiomassaa, kuten ylijäämänurmia. Maatalous myös hyödyntää uusiutumattomia ja hitaasti uusiutuvia luonnonvaroja, kuten fossiilisia polttoaineita ja turvetta.

Maataloudessa piilee merkittäviä mahdollisuuksia edistää kiertotaloutta. Esimerkiksi lannasta voidaan jalostaa kierrätysravinteita. Tiloilla voidaan myös hyödyntää itse tuotettua uusiutuvaa energiaa ja valjastaa uudet kosteikkoviljelytuotteet korvaamaan turvetta.

Lannan tuotanto ja käyttö keskittyneet alueellisesti 

Suomessa kotieläintuotanto on keskittynyt alueellisesti. Näin ollen ravinnerikasta lantaa muodostuu joillain alueilla enemmän kuin tilat voivat ympäristön kannalta kestävästi hyödyntää peltoviljelyssä. Lannan ravinteet eivät nykyisellään kierrä tehokkaasti alueille, joilla ei ole kotieläintuotantoa. Peltoviljelyn ravinnetarvetta täytetään näillä alueilla pääasiassa keinolannoitteilla. 

Puutteet lannan ravinteiden kierrättämisessä ja hyödyntämisessä johtavat ravinteiden alueelliseen epätasapainoon, mikä lisää ravinteiden huuhtoutumisriskiä vesistöihin. Samanaikaisesti keinolannoitteiden käyttö kuluttaa ehtyviä luonnonvaroja sekä fossiilisia polttoaineita.

Biokaasulaitoksilla vauhtia ravinteiden kierrätykseen

Maatalouden ravinnerikkaita sivuvirtoja ja elintarviketeollisuuden sivutuotteita voidaan käsitellä esimerkiksi biokaasulaitoksessa, ja tuottaa näin vähäpäästöistä energiaa sekä kierrätyslannoitteita takaisin maatalouden käyttöön. 

Ravinteet voidaan kuljettaa alueille, missä niille on tarvetta ja samalla vähennetään keinolannoitteiden käyttöä. Ravinteiden prosessointiin on kehitetty useita erilaisia tekniikoita, joiden avulla ravinnejakeita voidaan erotella toisistaan ja jalostaa ne maatalouden käyttötarpeisiin soveltuviksi.

Biokaasulaitoksessa tuotettua energiaa voidaan hyödyntää myös ravinteiden jalostamiseen ja kuljettamiseen, tai paikallisesti lämmön ja sähkön tuotantoon. Biokaasu voidaan jalostaa myös liikennekäyttöön ja työkoneisiin soveltuvaksi polttoaineeksi. 

Kierrätysravinteiden mukana peltoon voidaan palauttaa myös orgaanista ainesta. Orgaaninen, eli eloperäinen aines parantaa maan kasvukuntoa ja rakennetta sekä vähentää ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Orgaaninen aines sisältää hiiltä, jonka palauttaminen maaperään on tärkeää myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Lue lisää:

Uusia menetelmiä tarvitaan ihmisperäisten ravinteiden hyödyntämiseen

Syöty ruoka sisältää ruuantuotannossa käytettyjen lannoitteiden ravinteita. Osa niistä hyödynnetään ihmisten aineenvaihdunnassa, mutta suuri osa poistuu elimistöstä päätyen jätevesiin. 

Ravinteiden kierrätyksen näkökulmasta nämä ravinteet hyödynnetään nykyään hyvin vajavaisesti: jätevesien käsittelyn yhteydessä typestä suuri osa haihdutetaan ilmaan ja fosfori sidotaan kemiallisesti kasveille hyvin heikosti käyttökelpoiseen muotoon. Asutuksesta ja teollisuudesta päätyy jätevesiin myös haitallisia yhdisteitä, jotka edelleen heikentävät jätevesien käsittelystä muodostuvan lietteen käyttöä maataloudessa. 

Uusia menetelmiä ravinteiden talteenottoon jätevedestä sekä lietteestä tutkitaan ja kehitetään parhaillaan.

Lue lisää:

Uusiutuva energia maatalouden moottoriksi

Maataloudessa käytetään fossiilisia polttoaineita muun muassa konetöissä, viljan kuivauksessa ja eläinsuojien lämmittämisessä. Maataloudessa käytettävästä energiasta noin 60 prosenttia on uusiutumatonta. Myös keinolannoitteiden tuotanto on merkittävä uusiutumattomien luonnonvarojen ja energian käyttäjä, kun tarkastellaan elintarvikkeiden koko elinkaarta.

Työkoneiden polttomoottoriteknologiaa kehittämällä sekä moottorien käyttötapoja ja operointia tehostamalla on mahdollista vähentää polttoaineen käyttöä. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä voidaan vähentää myös uusilla energiavaihtoehdoilla, kuten biokaasulla, vedyllä ja sähköllä, mutta näiden varastointi työkoneisiin on haasteellista. 

Maatilalla voidaan käyttää energianlähteenä sekä hyödyntää muuta tilalla tuotettua uusiutuvaa energiaa, kuten tuuli- ja aurinkosähköä. Sähköllä voidaan tuottaa myös sähköpolttoaineita Power to X -teknologialla.

Turpeelle vaihtoehtoja sivuvirroista ja kosteikkoviljelytuotteista

Turve on hitaasti uusiutuva luonnonvara, jota on perinteisesti hyödynnetty maataloudessa energiakäytön lisäksi kuivike- ja kasvualustamateriaalina sekä kompostoinnin tukiaineena. 

Turpeen nosto ja käyttö aiheuttaa merkittäviä ilmastovaikutuksia. Ilmastovaikutusten kannalta ei ole merkittävästi eroa, hyödynnetäänkö turve energiana vai muissa maatalouden käyttökohteissa. Turpeen nosto aiheuttaa myös vesistövaikutuksia ja on uhka luonnon monimuotoisuudelle. 

Viime aikoina kuivike- ja kasvualustaturpeelle on etsitty korvaavia materiaaleja maatalouden ja teollisuuden sivuvirroista sekä turvepeltojen kosteikkoviljelyllä tuotetuista materiaaleista. 

Uusiutuvien biomassojen hyödyntäminen vaikuttaa ekosysteemien hiilitaseisiin ja maaperän päästöihin ja aiheuttaa siten merkittävän osan kuivikemateriaalien tuotantoketjun päästöistä. Kuivikkeiden ja kasvualustojen raaka-aineina olisi siksi syytä suosia sellaisia uusiutuvia biomassoja, joiden tuotannolla voidaan vähentää päästöjä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi turvepeltojen kosteikkoviljelyssä menestyvät lajit, kuten ruokohelpi ja osmankäämi tai vesistöjen kunnostustoimenpiteenä niitetty järviruoko. 

Lue lisää:

Julkaistu 21.10.2022 / Päivitetty 7.3.2023

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)