Lämmitysenergian kulutuksesta noin puolet muodostuu rakenteiden läpi tapahtuvista johtumishäviöitä, 30 prosenttia menee korvausilman lämmittämiseen ja 20 prosenttia lämpimän käyttöveden lämmittämiseen. Lisäksi asuinkerrostalon kokonaisenergiankulutukseen kuuluu myös asunnoissa käytetty sähkö (huoneistosähkö).
Tilojen lämmitystarve
Lämmitystä tarvitaan, koska rakennuksen rakenteiden läpi kulkee lämpöhäviöitä. Myös rakennukseen tuotava raitis ja kylmä ulkoilma on lämmitettävä. Ilmaa vaihtuu ilmanvaihtojärjestelmän kautta sekä hallitsemattomana vuotoilmana esimerkiksi ikkunoiden ja ovien raoista.
Tarpeetonta lämmönkulutusta voidaan pienentää huolehtimalla siitä, että vesikiertoinen lämmitysverkosto ja koneellinen ilmanvaihto ovat perussäädetyt. Näin voidaan sisälämpötilat saattaa samalle tasolle koko rakennuksessa.
Lisäksi sekä talon lämmöneristystä että ilmatiiveyttä voidaan parantaa. Lisälämmöneristämisen mahdollisuus ja kannattavuus tulee tarkasteluun, kun suunnitellaan isompia korjauksia. Ilmatiiviys varmistetaan parhaiten tiivistämällä ikkunat ja parvekeovet.
Lämmin käyttövesi
Lämpimän käyttöveden energiankulutukseen vaikuttavat käytetyn veden määrä ja lämpötila. Veden lämpötilaan voidaan vaikuttaa vain vähäisessä määrin, koska terveydellisten syiden takia lämpimän käyttöveden lämpötilaa ei voida laskea alle 55 asteen. Lisäksi lämminvesiputkiston eristystaso vaikuttaa energiankulutukseen.
Veden käyttötottumuksilla on suuri vaikutus lämpimän käyttöveden kulutukseen ja siihen tarvittavaan energiamäärään. Asuinkerrostaloissa on yleensä kiinteä vesimaksu, joka on sama veden käytöstä riippumatta. Putkiremontin yhteydessä kannattaa harkita huoneistokohtaista vedenmittausta ja laskutusta. Silloin jokainen asukas saa tiedon omasta veden kulutuksestaan ja voi helpommin vaikuttaa siihen.
Lämpimän veden energiatarpeeseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi:
- eristämällä lämminvesiputket
- vesijohtoverkon painetasoa muuttamalla
- huoneistokohtaisella veden mittauksella
- suihkujen ja hanojen säästösuuttimilla
- kulutustottumuksia muuttamalla
Kiinteistösähkö
Kiinteistösähkön kulutus muodostuu monien laitteiden sähkönkulutuksesta. Näitä ovat mm. porraskäytävien ja muiden yhteisten tilojen valaistus, pihavalaistus, hissit, talosauna ja pesutuvan laitteet, autolämmityksen pistorasiat, pumput ja puhaltimet, mahdolliset sulanapitolämmitykset esimerkiksi sadevesikouruissa ja syöksytorvissa
sekä jäähdytyslaitteet.
Kiinteistösähkön kulutukseen voi vaikuttaa:
- valitsemalla energiatehokkaita laitteita (lamput, pumput, pesukone ja kuivausrumpu)
- ohjaamalla valaistusta niin, että valot eivät ole turhaan päällä
- ohjaamalla muita laitteita niin, että ne eivät ole turhaan päällä (esim. talosauna, sulanapitolämmitykset)