Rakennussuojeluasiassa kannattaa ensimmäisenä lähestyä alueellista vastuumuseota, joka voi auttaa rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon määrittelyssä. Sen jälkeen on mietittävä, olisiko sopiva suojelukeino kaavoitus vai suojelu rakennusperintölailla. Etenkin jos kohde sijaitsee asemakaava-alueella, on kaavasuojelun mahdollisuudesta keskusteltava kunnan kanssa.
Mitä lakia sovelletaan?
Rakennussuojelun yleiset tavoitteet, kohteet ja kriteerit määritellään laissa rakennusperinnön suojelemisesta eli rakennusperintölaissa.
Rakennusperintölakia käytetään suojelun keinona asemakaavoitetun tai asemakaavoitettavaksi tarkoitetun alueen ulkopuolella.
Asemakaavoitetulla alueella rakennussuojelu toteutetaan yleensä ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kaavamääräyksin. Eräissä tilanteissa myös asemakaava-alueella voidaan antaa erillinen suojelupäätös rakennusperintölain nojalla. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, jos rakennuksen sisätiloja suojellaan.
Kirkollisten rakennusten suojelemiseen sovelletaan kirkkolakia tai lakia ortodoksisesta kirkosta.
Kiinteitä muinaisjäännöksiä koskee muinaismuistolaki.
Kuka saa tehdä suojeluesityksen?
Rakennusperintölain mukaisen suojeluesityksen saa tehdä rakennuksen omistaja, valtion viranomainen, kunta, alueellinen vastuumuseo, maakuntaliitto tai rekisteröity yhteisö, joka toimii esityksen kohteena olevan rakennuksen sijaintialueella ja jonka toimialaan kuuluu kulttuuriperinnön vaaliminen tai rakennetun ympäristön laatuun vaikuttaminen. Saamelaiskäräjät voi tehdä suojeluesityksen saamelaisesta rakennusperinnöstä ja kolttien kyläkokous kolttasaamelaisesta rakennusperinnöstä.
Asemakaavoituksen käynnistymisestä päättää kunta. Kunnan asukkaalla sekä kunnassa toimivalla yhteisöllä on kuitenkin oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa.
Miten rakennusperintölain mukainen suojeluesitys tehdään?
Rakennusperintölain mukainen suojeluesitys tehdään kirjallisesti vapaamuotoisena. Esityksessä on oltava tiedot rakennuksesta, sen sijaintipaikasta ja omistajasta sekä perustelut suojeluesitykselle. Tärkeitä esityksessä kerrottavia tietoja ovat myös mm. rakennuksen ikä, käyttöhistoria ja siihen liittyvät tapahtumat, ulkoasun/sisätilojen säilyneisyys sekä asema osana historiallista kokonaisuutta tai kulttuurimaisemaa. Esitykseen kannattaa liittää perusteluja selventäviä karttoja, kuvia tai asiakirjajäljennöksiä.
Jos esityksen tekijänä on rekisteröity yhteisö, esitykseen tulee liittää selvitys yhteisön voimassa olevista säännöistä ja nimenkirjoitukseen oikeutetuista henkilöistä, esimerkiksi ajantasainen ote yhdistys- tai kaupparekisteristä.
Suojeluesitys osoitetaan sille elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus), jonka toimialueella kohde on.
ELY-keskus voi myös omasta aloitteestaan ryhtyä toimenpiteisiin rakennuksen suojelemiseksi.
ELY-keskus voi kieltää kohteen vaarantamisen prosessin aikana
ELY-keskus voi kieltää kohteen arvoa vaarantavat toimenpiteet, kuten purkamisen (vaarantamiskielto). Kiellon yhteydessä omistaja voidaan velvoittaa ryhtymään tarpeellisiin suojaamistoimenpiteisiin rakennuksen suojelun turvaamiseksi.
Vaarantamiskielto on voimassa, kunnes suojelua koskeva asia on lainvoimaisesti ratkaistu, ellei toisin määrätä. ELY-keskuksen on käsiteltävä suojelua koskeva asia kahden vuoden kuluessa kiellon antamisesta.
Museovirasto antaa lausunnon, ELY-keskus päättää
Museovirasto antaa lausunnon suojeltavaksi esitetyn kohteen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä ELY-keskukselle. Tämän lisäksi ELY-keskus pyytää kunnalta, rakennuksen ja kiinteistön omistajalta tai haltijalta sekä naapurikiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta lausunnon. Saatujen lausuntojen ja mahdollisten neuvottelujen ja katselmusten jälkeen ELY-keskus joko määrää kohteen suojeltavaksi tai hylkää suojeluesityksen.
ELY-keskuksen päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen sillä perusteella, että päätös on lainvastainen.
Ennen vuotta 2021 annetut ELY-keskuksen päätökset oli alistettava ympäristöministeriön vahvistettaviksi. Tämän vuoksi ympäristöministeriössä on vielä vireillä eräitä rakennusperintölain mukaisia asioita, joihin ministeriö antaa päätöksiä.
Lisätietoja
Erityisasiantuntija Reko Korhonen, puh. 0295 250 018, reko.korhonen@gov.fi