Mitä hyötyä kansalaisten havainnoista on?
Havaintoja tallentava saa itselleen näyttävän havaintoarkiston. Muut vesistön käyttäjät saavat puolestaan ajankohtaista tietoa esimerkiksi pintaveden lämpötilasta, jäänpaksuudesta tai levätilanteesta. Sinne, missä on jo mökkeilijä ja älypuhelin, ei kannata lähettää veroeuroilla näytteenottajaa mittalaitteineen.
Tavallisen kansalaisen tekemät havainnot ovat tärkeitä. Niillä voidaan täydentää viranomaisten mittauksia, kalibroida satelliittihavaintoja ja varmentaa mallien laskelmia. Viranomaiset hyödyntävät havaintoja muun muassa yleisen levätilanteen seurannassa. Systemaattisesta seuraamisesta voi myöhemmin olla hyötyä, kun arvioidaan esimerkiksi järvessä tapahtuneita muutoksia tai kunnostustoimenpiteiden vaikutusta.
Tekemällä havaintoja saat myös ensimmäisenä tietää mihin suuntaan mökkirantasi veden laatu on menossa. Esimerkiksi jos näkösyvyys alkaa vähentyä, se voi olla merkki rehevöitymisestä. Silloin pitää ryhtyä toimeen.
Voit auttaa myös Itämeren tilan tutkimusta ilmoittamalla omia havaintojasi viranomaisille ja tutkijoille. SYKE kokoaa Itämeren sinilevä-, rakkolevä-, meduusahavaintoja. Pyöriäisistä kokoaa tietoa ympäristöministeriö.
Suomen lajitietokeskukseen voit ilmoittaa eläin-, kasvi- ja sienihavainnoistasi. Kansallisen vieraslajiportaalin avulla voit tunnistaa ja ilmoittaa vieraslajeja. Sivuilta löydät tietoa ja kuvia vieraslajeista, karttoja vieraslajien levinneisyydestä sekä torjuntaohjeita.
Luonnonvarakeskus (LUKE) kokoaa kala-, rapu- ja hyljehavaintoja sekä tilastoi sivusaalistietoja. Lintuhavaintoja voi puolestaan lähettää BirdLife Suomen nettipalvelun kautta.
Ilmatieteen laitos (IL) kerää säähavaintoja.