Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Saasteettomuus ja ympäristöriskit

Päästörekisterit

Päästörekisterit ovat kansainvälisiä, kansallisia tai alueellisia rekistereitä, jotka sisältävät laitoskohtaisia sekä usein myös alueellisia päästötietoja. Useat maat ovat perustaneet ns. PRTR-rekistereitä (Pollutant Release and Transfer Register). EPER (European Pollutant Emission Register) on esimerkiksi alueellinen päästörekisteri.

Euroopan päästörekisteri E-PRTR

Euroopan päästörekisteri E-PRTR (European Pollutant Release and Transfer Register) sisältää tietoja päästöistä ilmaan, veteen ja maaperään sekä tietoja jätteiden siirroista. E-PRTR -rekisterin tarkoituksena on lisätä yleisön tietoisuutta ympäristökuormituksesta sekä edistää teollisuuden pyrkimyksiä ympäristönsuojelulle asetettujen tavoitteiden ja kansainvälisten sopimusten velvoitteiden saavuttamisessa. Komissio on julkaissut  E-PRTR -raportointia koskevan ohjeen: E-PRTR Guidance Document.

Päästötietojen raportointi

Päästötietojen ilmoittaminen EU:n komissiolle perustuu IPPC-direktiivin nojalla annettuun komission päätökseen. EU:n jäsenmaiden tulee tehdä päästöinventaarioita E-PRTR -päätöksen toimialaluettelon mukaisista laitoksista ja raportoida ne EU:n komissiolle. Maiden ilmoittamat tiedot kootaan julkiseen E-PRTR -rekisteriin, jota ylläpitää Euroopan ympäristökeskus (European Environment Agency, EEA). E-PRTR -rekisteri sisältää tietoja 91 yhdisteen (pdf, 247 kt) päästöistä ilmaan, veteen ja maaperään sekä tietoja jätteiden siirroista. Ensimmäinen raportointi suoritettiin vuonna 2009, minkä jälkeen raportointi tapahtuu vuosittain.

Yritykset raportoivat päästötiedot ELY-keskukselle. Jäsenmaat toimittavat E-PRTR -rekisteriin myös hajapäästölähteiden tietoja (esim. liikenne, kotitaloudet).

OECD PRTR

YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa (UNCED, United Nations Conference on Environment and Development)  Rio de Janeirossa vuonna 1992 laaditun Agenda 21 mukaan teollisuuden tulee tuottaa päästötietoja terveys- ja ympäristöriskien arvioimiseksi. OECD ei anna laillisesti sitovia velvoitteita, mutta sen vuonna 1996 antaman suosituksen (Recommendatioin of the Council on Implementing Pollutant Release and Trasfer Registers) pohjalta useat maat ovat perustaneet ns. päästö- ja siirtorekistereitä (PRTR, Pollutant Release and Transfer Registers).

Nämä rekisterit sisältävät laitoskohtaisia tietoja päästöistä ilmaan, veteen ja maaperään sekä käsiteltäväksi tai loppusijoitukseen toimitetuista jätteistä. Rekisterin tietoja tulee pitää julkisesti saatavilla esimerkiksi internetin välityksellä. Rekisterien suositellaan sisältävän myös aluelähteiden päästötietoja. Rekisterien kattavuus voi vaihdella maakohtaisten tarpeiden mukaan sekä ilmoitettavien päästölähteiden että yhdisteiden suhteen. OECD:n suosituksen mukaan ainelistat valitaan kansallisesti.

OECD on julkaissut ohjeen pistemäisten päästölähteiden päästötiedon tuottamisesta

sekä ohjeen päästöjen arviointimetelmistä jätteistä peräisin olevien päästöjen arvioimiseksi

OECD:n tietopankin päästöjen määrittämismenetelmät

UNECE PRTR 

YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) Århusin sopimuksen päästö- ja siirtorekistereitä koskeva pöytäkirja hyväksyttiin Kiovassa toukokuussa 2003 (ns. Kiovan pöytäkirja).

Pöytäkirja on ensimmäinen päästö- ja siirtorekistereitä koskeva laillisesti sitova kansainvälinen asiakirja. Sen tarkoituksena on lisätä ympäristötiedon saatavuutta mm. muodoltaan yhtenäisten kansallisten päästö- ja siirtorekistereiden (PRTR) välityksellä.

Kansallisten PRTR-rekisterien tulee olla julkisesti ja veloituksetta saatavilla internetin välityksellä, ja niistä haettavissa tietoja mm. päästöistä ilmaan ja veteen sekä tietoja jätteistä,  tietoja laitoksesta ja sen sijainnista, sekä linkkejä muihin päästöaineita selittäviin tietoihin ja tiedostoihin.

Rekisterissä esitettävät laitoskohtaiset tiedot, jotka kootaan vuosittaisella raportoinnilla, koskevat PRTR-pöytäkirjan liitteessä 5 esitettyjen 91 aineen päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään sekä tietoja jätteistä (vaihtoehtoisesti joko Euroopan jäteluettelon mukaisesti tai niiden sisältämistä kemikaaleista). Näiden aineiden lisäksi kansallisesti voidaan raportoida muitakin päästötietoja. Rekisteri sisältää 65 toimialaa. Raportointi kattaa ilma- ja jätevesipäästöjen lisäksi myös päästöt maaperään, laitosalueen ulkopuolelle siirrettyjen jätteiden raportoinnin sekä aluepäästölähteet. Raportointi suoritetaan vuosittain.

Päästökaupparekisteri

EU:n päästökaupparekisterissä käsitellään päästöoikeuksia, niiden myöntämistä ja hallussapitoa.  Sen tarkoituksena on ensisijaisesti kontrolloida sitä, että päästöoikeuksista pidetään tarkkaa kirjanpitoa ja taata päästökauppajärjestelmän toimivuus ja uskottavuus.

Päästökaupparekisteriin ei varsinaisesti kerätä tietoa toimijoiden päästömääristä.  Kuitenkin tätä tietoa tarvitaan mitätöitäessä päästöoikeuksia EU:n päästökauppadirektiivin sääntöjen mukaisella tavalla. Verifioijan varmentamat päästömäärät raportoidaan päästökauppaviranomaiselle vuosittain ja toimija siirtää päästöjä vastaavan määrän päästöoikeuksia mitätöintitilille. Viranomainen käyttää raportoitua päästömäärää kontrollikeinona tarkistaessaan, että toimija on palauttanut tarpeellisen määrän päästöoikeuksia.

Yleisön oikeudesta tutustua rekisterissä oleviin tietoihin on voimassa, mitä Euroopan yhteisön komission päästökauppadirektiivin 19 artiklan nojalla annettavassa komission rekisteriasetuksessa säädetään. Periaatteena on, että yksittäisten toimijoiden tietoja ei sellaisenaan julkaista vaan julkiset tiedot ovat yhteenvetoraportteja, jotka kertovat tilanteesta vuositasolla.

Suomessa Energiavirasto käsittelee ja myöntää päästöluvat sekä hoitaa päästöoikeuksien vuosittaisen jakamisen kansallisen jakosuunnitelman pohjalta.

Päästökauppajärjestelmä perustuu laitoskohtaisen kasvihuonekaasupäästötiedon tarkkailuun ja raportointiin ja tämän tiedon perusteella määräytyvään päästöoikeuksien tarpeeseen. Laitoskohtaiset päästöjen seuranta- ja raportointivaatimukset on määritelty kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailua ja raportointia varten laaditussa komission ohjeessa.

Ohjeessa on määritelty päästökaupan soveltamisalaan kuuluville laitoksille toimintokohtaisesti kasvihuonekaasupäästöjen määrittämistavat ja sallitut epävarmuudet. Ohje koskee hiilidioksidipäästöjen määrittämistä joko laskennallisesti tai mittaamalla. Jos päästökauppa myöhemmin laajenee koskemaan myös muita kasvihuonekaasuja, laaditaan yksityiskohtaiset ohjeet koskemaan näiden päästöjen määrittämistä.

Päästö- ja siirtorekistereihin (PRTR) liittyviä linkkejä

Kansainvälisten järjestöjen PRTR - sivuja

Muita kansainvälisiä PRTR - sivuja

Kansallisia PRTR - sivuja

Kemikaali- ja yhdistelistat eri päästörekistereissä

Julkaistu 15.8.2023 / Päivitetty 29.9.2025

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)