Rakkaus järveen muuttaa leväpuuron virkistyskeitaaksi
Luolalanjärvi sijaitsee aivan Naantalin keskustan tuntumassa ja on muodoltaan kaunis. Viimeiset 60 vuotta järveä on kohdeltu huonosti. Se on pahoin rehevöitynyt, mikä näkyy muun muassa jokakesäisinä sinileväkukintoina.
”Sain vihjeitä lähteen olemassaolosta ja rymysin yhden iltapäivän pusikoita laskuojan varrella, mutta lähdettä ei löytynyt. Sitten menin Armonlaakson tien yli ja siinä Viluluodon niemen kärjessä tunsin raikkaan tuoksun järveä peittävästä sinilevästä huolimatta”, Eeva Ståhle kertoo.
Siitä hetkestä käynnistyi jännittävä tutkimusmatka Viluluodon, Naantalin ensimmäisen terveyskylpylän ja Luolalanjärven historiaan.
”Kaikessa tohinassa rakastuin Luolalanjärveen. Se on ollut Naantalin tärkein paikka sen jälkeen, kun luostariaika oli ohi ja Naantalissa asui vain muutama sata ihmistä. Järven rannalla ovat hoitaneet terveyttään lukuisat aateliset ja korkeat virkamiehet niin Ruotsista, Venäjältä kuin Saksastakin – muiden kylpylävieraiden ohella.”
Menneisyyden laiminlyönnit voi korjata
”Alkuun oli vaikeinta, ettei kukaan oikein uskonut siihen, mitä näin ja tiesin mahdolliseksi. Olin varma, että järvestä tulee todellinen virkistyskeidas, vaikka se tietäisi töitä moneksi vuodeksi.”
Vuosi 2020 oli ensimmäinen ProLuolalanjärvi ry:n toimintavuosi. Perustamiskokouksessa oli mukana muutama perhe. Kaikki olivat innoissaan ajatuksesta, että järvi voisi tulla parempaan kuntoon.
”Meillä ei ollut mitään rahoitusta, homma saatiin käynnistymään poliisin luvalla toteutetulla keräyksellä. Oli ihanaa huomata, että naantalilaiset lähtivät mukaan kyselemättä. Olimme vaatimattomia, pyysimme antamaan ainakin euron. Monet lahjoittivat 10–50 euroa. Jouduimme keskeyttämään keräyksen parin viikon kuluttua, koska olimme jo saaneet tarpeeksi rahaa tarkoittamaamme toimenpiteeseen eikä kesken kaiken voinut kerätä toisiin tarkoituksiin.”
Myös muutamat yksityiset yritykset tulivat mukaan. Alkupääomalla yhdistys sai kaupungin osallistumaan tutkimuksiin. Yhdistys halusi tietää järvestä monia asioita, kuten mitä kaloja järvessä elää ja kuinka paljon, mikä on kalojen elohopeapitoisuus ja muiden raskasmetallien pitoisuudet, , millainen on pohjasedimentin tila ja paljonko järveen tulee ulkoista kuormitusta.
Mediajulkisuuden ja korona-ajan ulkoiluinnostuksen myötä ihmiset alkoivat hakeutua järvelle. Kävijöitä on tullut erityisesti Turusta ja Raisiosta, jopa bussilla. Tämä on näkynyt myös kävijälaskurissa, joka asennettiin luontopolun varrelle. Kävijämäärien kasvaessa yhteistyö Naantalin kaupungin kanssa tiivistyi.
”Ensimmäiseksi toteutimme risusavotan Viluluodon niemellä. Kaupunki kaatoi puut, me lupasimme korjata jäljet. Kaupungin työntekijät eivät olleet uskoa silmiään, kun siistimme alueen parilla talkookerralla. Siitä se luottamus syntyi. On ollut hienoa päästä tutustumaan kaupungin eri alojen vastaaviin ja tekemään yhteistyötä heidän kanssaan.”
Tutkimustulokset järven tilasta kannustavat jatkamaan
Viime vuonna kunnostushankkeen näkyvin tulos oli järven tilaan liittyvien perusteellisten tutkimustulosten valmistuminen. Tulokset ovat vahva apu jatkotoimien perusteluissa. Varsinais-Suomen ELY-keskus tuli apuun tarjoutuen työstämään tutkimustulokset graafeiksi, joita asiaan vihkiytymättömänkin on helppo ymmärtää.
Sen lisäksi ELY toteutti järven kaikuluotauksen, jonka avulla tehtiin syvyyskartta ja saatiin tarkennettu vesitilavuus. Sittemmin ELY tarjoutui teetättämään kosteikkosuunnitelman, joka toteutetaan kaupungin ja ympäristöministeriöstä myönnetyn rahoituksen turvin.
”Viime syksynä meillä oli koekalastus verkoilla Varsinais-Suomen Kalatalouskeskuksen kanssa. Pääsimme tyhjentämään verkot ja näkemään, miten lasketut ja punnitut kalat kääntyvät ennusteeksi järven kalakannasta. Arvion mukaan noin 90 prosenttia järven kaloista on särkikaloja.”
Tänä kesänä järveltä on pyydetty suutaria Kalatalouskeskukselta vuokratulla kymmenellä katiskalla. Muutamassa viikossa kalaa on tullut lähes 100 kiloa. Vaikka katiskakalastus ei yksin auta tasapainottamaan järven ylitiheää särkikalakantaa, kalastus on antanut tärkeää tietoa muun muassa järven vahvasta hauki- ja ahvenkannasta ja ruutanoista.
”Hiljattain toteutimme tilaustyönä viistoluotauksen Luolalanjärvellä saadaksemme selville, onko siellä mahdollista kalastaa nuotalla. Sopiva alue on nyt merkitty, ja toivomme, että rahoitushakumme päättyy myönteisesti ja voimme toteuttaa nuottauksen vielä tulevana syksynä. Onnistuneella kalaston poistolla on aina vaikutuksensa järven tilaan.”
ProLuolalanjärvi sai ELY-keskukselta rahoituksen kunnostussuunnitelman laadintaan. Sen tekeminen on nyt edessä.
Rehevöityneen järven kunnostaminen on pitkä urakka
Järvi on näyttäytynyt vuoden 2022 kesällä täysin erilaisena kuin parina aikaisempana, jolloin se on ollut tarkkailussa. Koko kesänä elokuun alkupuolelle asti ei ollut sinilevää eikä edes viherlevää, näkösyvyys on ollut noin 140 cm ja vesi hyvin kirkasta. Edellisenä kesänä näkösyvyys oli pahimmillaan vain noin 15 cm.
Järveä kiertää parin kilometrin pituinen luontopolku. Se on viehättävä ja vaihteleva ja päästää kulkijansa kokemaan järven ihan läheltä. Välillä polkua kiivetään ylös, jotta päästään katsomaan järveä muutaman kymmenen metrien korkeudesta.
Järveä reunustaa kesäisin runsas vesikasvillisuus: rihmalevää ja massiivisesti karvalehteä. Tähän ei ole tullut poikkeusta tänäkään kesänä. ”Rannat näyttävät tosi yököttäviltä, eikä uiminen käy kovimmalla helteelläkään mielessä”, Eeva sanoo. Järvi on ylirehevä ja vaatii tositoimia, jotta päästään edes luokkaan rehevä.
”Järvi tarjoaa tätä nykyä tutkimus- ja opiskelukohteen sekä valtavan hyvän mahdollisuuden kuntoiluun. Ei tarvitse mennä salille, kun soutaa järven poikki tarkastamaan katiskoita, niittää luontopolun varsia viikatteella tai kärrää soraa tai haketta luontopolun kunnostamiseksi. Suurin toiveeni on, että ihmiset voisivat löytää sen, mitä itse olen löytänyt, kukin omalla tavallaan, ja että he tulisivat vapaaehtoisesti mukaan auttamaan omin käsin”, Eeva kannustaa.
Julkaisija