Kestävä yhdyskuntarakenne - Pohjois-Savo
Maakunnan erityispiirteitä
Pohjois-Savossa on kolme kaupunkiseutua, Kuopio, Iisalmi ja Varkaus, ja kaikkiaan maakunta koostuu 19 kunnasta. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta väkiluvun ollessa noin 248 000 asukasta. Kuopion kaupunkiseudun ydinalueella (Kuopio ja Siilinjärvi) asuu yli puolet eli noin 143 000 asukasta. Pohjois-Savon väkiluku on ollut korkeimmillaan (noin 267 000 asukasta) 1990-luvun alkupuolella, jonka jälkeen se on ollut laskeva, ja ennusteen mukaan maakunnan kokonaisväkiluku laskee edelleen. Kuopion seutu kasvaa, muiden seutujen väestö vähenee. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2040 ja maakuntaohjelma 2022-2025 mukainen väestötavoite on 242 000 asukasta vuodelle 2040.
Pohjois-Savon taajama-aste on noin 76,6 %, kun koko Suomessa taajama-aste on 86,6 % (2020). Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Varkaudessa taajama-aste on yli 80 %.
Pohjois-Savon yleiskaavoitustilanne 2/2023. Kuva: Pohjois-Savon liitto, 2023.
Maakunnan merkittävimmät liikenneväylät ovat pohjois-eteläsuunnassa valtatie 5, jonka varrella sijaitsevat kaikki maakunnan kaupunkiseudut ja itä-länsisuunnassa valtatie 9. Myös Savon rata on merkittävä väylä maakunnan läpi pohjois-eteläsuunnassa. Maakunnan eteläosassa kulkee itä-länsisuunnassa Pieksämäki-Joensuu-rata sekä valtatie 23. Kuopion lentoasema on koko Itä-Suomen lentoliikenteen keskuksena merkityksellinen. Pohjois-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040:n kehittämistavoitteita on muun muassa parantaa ulkoista saavutettavuutta sekä edistää maakunnassa kestävää liikkumista (kävely, pyöräily, joukkoliikenne).
Lisätietoa Pohjois-Savon alue- ja liikennejärjestelmäsuunnittelusta:
Pohjois-Savossa on noin 99 000 työpaikkaa, joista valtaosa sijoittuu kuntakeskuksiin sekä hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Kuopion kasvu ja vetovoima ovat keskeistä koko maakunnan kehittymiselle. Kuopiossa työpaikkojen lukumäärä on lisääntynyt vuosittain, ja siellä on hieman yli puolet maakunnan työpaikoista. Iisalmi, Siilinjärvi ja Varkaus ovat myös merkittäviä työpaikkakeskittymiä. Pohjois-Savon kunnista viidellä (Iisalmi, Keitele, Kuopio, Varkaus ja Vieremä) työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %. Näiden kuntien ympärillä työssäkäyntiliikenne on vilkasta.
Maakunnan työpaikoista 73 % on palveluissa, 21 % jalostuksessa ja 6 % alkutuotannossa. Maakunta nojaa tällä hetkellä kone- ja energiateknologiaan, metsäteollisuuteen ja elintarviketuotantoon. Pohjois-Savo haluaa monipuolistaa elinkeinotoimintaa panostamalla hyvinvointiteknologiaan sekä veden prosesseihin ja biojalostukseen.
Pohjois-Savon vahvuuksina ovat monipuolinen luonto ja vesistöt, joita on maakunnan pinta-alasta (21 078 km2) 18 %. Pohjois-Savon alueelle sijoittuu Tiilikkajärven ja Etelä-Konneveden kansallispuistot sekä Kuopion kansallinen kaupunkipuisto.
Kuopion kaupunkiseutu
Kuopion kaupunkiseutu (Kuopio, Siilinjärvi, Leppävirta, Suonenjoki, Lapinlahti, Tuusniemi) on allekirjoittanut MAL-sopimuksen vuonna 2021. Sopimuksen tavoitteena on muun muassa edistää vähähiilistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta ja sitä tukevaa liikennejärjestelmää ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
MAL-sopimuksen mukaisesti Kuopion kaupunkiseudulle ollaan valmistelemassa Kuopion kaupunkiseutusuunnitelmaa 2030+, joka laaditaan vuonna 2012 hyväksytyn Kuopion toiminnallisen seudun rakennemallin (Loikka 2030) pohjalta. Seudun kunnat ovat olleet mukana kaupunkiseutusuunnitelman valmistelussa, ja tavoitteena on, että suunnitelma hyväksytään kunnissa syksyllä 2022. Tarkoituksena on, että suunnitelma osoittaisi kuntien yhteisen tahtotilan seudun kehittämiseksi. Kaupunkiseutusuunnitelmalla ei ole samanlaista oikeusvaikutusta kuten maankäyttö- ja rakennuslain mukaisilla kaavoilla.
Kuopion kaupunkiseutusuunnitelma 2030+ luonnoksessa seudulle osoitettu nettokasvu (18 200 asukasta ja 7 000 työpaikkaa) ohjataan ydinkaupunkiseudulle sekä seudun muihin keskuksiin ja niiden lähialueille tai hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Tarkoitus on edistää kuntien suunnittelua siten, että uudet alueet tukeutuvat nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja liikennejärjestelmään, jotta ne tukevat etenkin kaupunkialueella tehokkaan joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä ja edistävät kävelyä ja pyöräilyä.
Lisätietoa Kuopion kaupunkiseudusta:
- Kuopion kaupunkiseudun MAL-sopimus 2021-2031 (ym.fi)
- Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli Loikka 2030 (kuopio.fi)
Tuulivoimarakentaminen
Pohjois-Savon alueella on toiminnassa olevia tuulivoimaloita varsin vähän, vain kolme kappaletta Leppävirralla. Aikaisemmin Pohjois-Savon tuuliolosuhteet eivät ole olleet sopivia kannattavien tuulivoimaloiden rakentamiselle. Tuulivoimatekniikka kehittyy kuitenkin jatkuvasti, ja markkinoille on tullut kehittyneempiä tuulivoimala malleja, joilla tuulivoiman tuottaminen myös Pohjois-Savossa on kannattavaa. Tämä on lisännyt merkittävästi kannattavan tuulivoiman mahdollisuuksia maakunnassa.
Voimassa olevassa Pohjois-Savon maakuntakaavassa on tunnistettu ja osoitettu yhteensä 14 kaikkein potentiaalisinta tuulivoima-aluetta Pohjois-Savon alueelta. Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 laatiminen on parhaillaan käynnissä, ja osana maakuntakaavatyötä Pohjois-Savoon on tehty tuulivoimapotentiaalin selvitys, jonka tarkoituksena oli tunnistaa tuulivoimalle potentiaaliset alueet maakunnasta. Selvityksen tuloksia käytetään maakuntakaavan laadinnassa.
Pohjois-Savon tuulivoimapotentiaalin selvityksessä tunnistettiin useita tuulivoimalle potentiaalisia alueita. Osalla näistä alueista on jo tuulivoimahankkeen suunnittelutyö käynnissä. Toteutuessaan hankkeet kasvattavat merkittävästi Pohjois-Savossa olevien tuulivoimaloiden määrää. Tuulivoimalle potentiaaliset alueet sijoittuva erityisesti maakunnan pohjois- ja koillisosiin. Tuulivoiman rakentaminen alueille vaati yleensä aina yleiskaavan ja useissa tapauksissa myös YVA:n.
Lisätietoa maakuntakaavoituksesta ja tuulivoimapotentiaalin selvityksestä maakuntaliiton verkkosivuilta. Kunnissa vireillä olevista yleiskaavoista tietoa löytyy kunkin kunnan verkkosivuilta.
- Pohjois-Savon maakuntakaavat ja liikenne (pohjois-savo.fi)
- Valmisteilla olevat maakuntakaavat (pohjois-savo.fi)
- Tuulivoimarakentaminen
- Tuulivoimarakentaminen (ym.fi)
Maisemat osana yhdyskuntarakennetta
Pohjois-Savo kuuluu maisemamaakuntajaottelussa pääosin itäiseen Järvi-Suomeen, jonka maisemakuvaan kuuluvat lukuisat vesistöt ja kumpuileva sekä yksityiskohdiltaan vaihteleva maasto. Metsistä tavallisimpia ovat mustikkatyypin kuusikot.
Oman leimansa pohjoissavolaiseen maisemaan tuovat lisäksi karu Suomenselän alue luoteisosassa ja koillisessa jylhät Vaara-Karjalan kukkulat. Suomenselän alueeseen kuuluu osa Kiuruvedestä ja Vieremästä, Vaara-Karjalan maisemamaakuntaan puolestaan osa Rautavaaraa, Sonkajärveä, Kuopion Juankoskea sekä Kaavia.
Maakunnan merkittävimmät maisema-alueet on luokiteltu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviksi kohteiksi, joiden arvoja pyritään erityisesti turvaamaan. Lisäksi valtakunnallisesti merkittävä kaupunki- ja vesistömaisemakohde on vuonna 2017 perustettu Kuopion kansallinen kaupunkipuisto.
Valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet on vahvistettu valtioneuvoston päätöksellä vuonna 2021. Maakunnallisesti merkittävät maisema-aluekokonaisuudet määritellään maakuntakaavoituksen yhteydessä ja osoitetaan maakuntakaavassa.
Pohjois-Savon valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ovat Kotkatlahden kulttuurimaisema (Joroinen), Mustinmäen kulttuurimaisema (Leppävirta), Paukarlahden viljelymaisema (Leppävirta), Puijon maisemat (Kuopio), Maaninkajärven ja Onkiveden kulttuurimaisemat (Iisalmi, Kuopio, Lapinlahti, Pielavesi, Siilinjärvi), Nilsiän mäkikylät (Kuopio), Pisan maisemat (Kuopio) ja Heinäveden reitin vesistömaisema (Leppävirta, Varkaus).
Lisätietoa Pohjois-Savon maisema-alueista:
- Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (valtioneuvosto.fi)
- Maakunnallisesti merkittävien maisema-alueiden inventointi (pohjois-savo.fi)
- Kuopion kansallinen kaupunkipuisto (kuopio.fi)
Maakunnallisesti merkittävää Vuorisalon saaristotien maisemaa Kuopion Vehmersalmella. Kuva: T. Laaksonen, 2021
Arvokkaat kulttuuriympäristöt
Kulttuuriympäristöä ovat rakennettu ympäristö, kulttuurimaisema-alueet, arkeologinen kulttuuriperintö ja perinteisten elinkeinojen myötä syntyneet perinnebiotoopit – esimerkiksi kedot ja hakamaat. Hyvin hoidetulla kulttuuriympäristöllä on alueen vetovoimaisuuteen, elinympäristön viihtyisyyteen ja paikalliseen identiteetin tukemiseen liittyviä vaikutuksia.
Rakennusten ja ympäristöjen suojeleminen on yksi keinoista säilyttää arvokkaita kulttuuriympäristökohteita. Suurin osa suojelusta toteutetaan kaavoituksella. Lisäksi suojelun tapoja ovat rakennusperintölain mukainen suojelu ja kirkollisten rakennusten kirkkolain mukainen suojelu. Kaikki kiinteät muinaisjäännökset maalla ja vesistöissä ovat muinaismuistolain perusteella suojeltuja.
Pohjois-Savon monipuolinen rakennettu kulttuuriympäristö käsittää kohteita erilaisissa ympäristöissä maaseudulla, kuntakeskuksissa, kaupungeissa ja teollisuusyhdyskunnissa. Valtioneuvoston päätöksellä vahvistettuja valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY) Pohjois-Savossa on 64.
Rakennusperinnön hoitoa varten on mahdollista hakea ELY-keskukselta tai Museovirastolta avustusta sellaisiin korjauksiin, joilla edistetään suojellun tai arvokkaan rakennuksen ja ympäristön säilymistä, kunnossapitoa ja suojelua. Lisäksi ELY-keskukset tukevat perinnebiotooppien hoitoa.
Lisätietoa kulttuuriympäristöstä:
- Kulttuuriympäristön palveluikkuna (kyppi.fi)
- Maakunnallisesti merkittävien rakennuskohteiden inventoinnit: osa 1, osa 2
- Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoito-ohjelma (doria.fi)
- ELY-keskusten rakennusperinnön hoidon avustus (ely-keskus.fi)
- Museoviraston rakennusten entistämisavustus (museovirasto.fi)
Sonkajärven Jyrkkäkosken ruukki on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja muinaisäännösalue. Kuva: T. Laaksonen, 2019
Yhdyskuntarakenne ja muuttuva ilmasto
Yhdyskuntasuunnittelulla ja -rakenteella voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Esimerkiksi asumisen, palveluiden, työpaikkojen ja virkistysalueiden keskinäinen läheisyys olevan infran äärellä luo mahdollisuuksia kestävän liikkumisen kehittämiselle eli joukkoliikenteelle, kävelylle ja pyöräilylle. Näin saadaan vähennettyä energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä.
Ilmastonmuutoksen seurauksena erilaiset sään ääriolosuhteet, kuten rankkasateet, ukkoset, myrskyt, voimakkaat helteet ja tuulet, tulevat lisääntymään. Sopeutumisen näkökulmasta on tärkeää, että esimerkiksi tulvavaara-alueille rakentamista vältetään ja suunnittelussa otetaan huomioon hulevedet. Sopeutumista voidaan edistää myös viheralueiden suunnittelulla.
Pohjois-Savo tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Pohjois-Savon ilmastotiekartassa on määritelty maakunnallisen ilmastotyön tavoitteet, painopisteet ja kärkitoimenpiteet.
Pohjois-Savon ilmastotiekartan mukaisia toimenpiteiden painopistealueita ovat:
- maa- ja metsätalous,
- liikenne ja logistiikka,
- energia- ja vesihuolto,
- teollisuus,
- ruoka, kuluttaminen ja jätehuolto sekä
- aluesuunnittelu, rakentaminen ja asuminen.
___________________________________
Lisätietoa Pohjois-Savon ilmastoasioista:
Julkaisija