Kestävä yhdyskuntarakenne - Pohjois-Pohjanmaa
Maakunnan erityispiirteitä
Pohjois-Pohjamaan maakunnan muodostavat 30 kuntaa, joissa asui vuoden 2021 lopussa yhteensä noin 416 000 asukasta. Väkiluvun mukaan se on maamme neljänneksi suurin maakunta. Maakunnan väestö on kasvanut koko 2000-luvun yhteensä noin 44 000 asukkaalla. Ikärakenteeltaan Pohjois-Pohjanmaa on nuorekas. Vuoden 2021 lopussa alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä oli 18,5 %, 15-64-vuotiaiden 61,0 % ja 65-vuotta täyttäneiden 20,5 %. Vaikka väestömäärä jatkaa ennusteiden mukaan kasvuaan lähivuodet, on alle 15-vuotiaiden ja työikäisten suhteellinen määrä laskenut ja vastaavasti 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvanut tällä vuosituhannella.
Pohjois-Pohjanmaan kunnista väestö kasvoi vuonna 2021 maakuntakeskus Oulussa ja sen ympäryskunnissa sekä Ylivieskassa, Pyhännällä ja Kalajoella. Pääsääntöisesti muissa maakunnan kaupungeissa väestömäärä pysyy lähes ennallaan tai laskee. Yli puolet Pohjois-Pohjanmaan väestöstä sijoittuu Oulun kaupunkiseudulle. Harvaan asutuilla maaseutualueilla väestömäärä vähenee eniten myös tulevaisuudessa.
Pohjois-Pohjanmaan taajama-aste 84 % (2019) on lähellä koko Suomen taajama-astetta 86,5 % (2020). Taajamissa asuvien osuus väestöstä kasvaa kaupungistumisen edetessä. Maakunnan väestöntiheys oli vuonna 2021 11 asukasta per neliökilometri, kun vuonna 2000 se oli 10. Maakunnan väestötiheys on pienempi kuin koko Suomen (18 asukasta).
Varsinkin maakunnan itä- ja pohjoisosissa maaseutuasutus on harvaa ja etäisyydet ovat pitkiä. Maaseutuelinkeinojen resurssit vaihtelevat alueella myös luonnonolojen mukaan: maakunnasta löytyy mm. viljavia lakeuksia, vaaraisia metsämaita ja tuntureita, jokien, järvien ja meren rannikkoa ja vesistöjä sekä runsaasti suomaita. Pohjois-Pohjanmaan luonto on monipuolinen. Alueen eteläosa on vahvaa maatalousaluetta, jolle leimallista on viljavuus ja karjatalous. Luontotyypit alueella vaihtelevat dyynimaisemista tunturimaisemiin. Pohjois-Pohjanmaa on Suomi pienoiskoossa. Yhdessä nämä muodostavat alueesta Suomeen vahvan maatalouskärjen ja kehittyvän matkailualueen.
Maakunnan kasvukeskuksen Oulun merkittävien kauppakeskittymien lisäksi suurta kaupan keskittymää on Kempeleessä ja maakunnan eteläosassa Ylivieskassa, jolla on myös ylimaakunnallista merkitystä. Oulussa rakentamisen pääpaino on täydennysrakentamisessa. Hulevesien suunnittelu on mukana kuntien kaavoituksessa ja yhä enemmän nostetaan esiin viherrakenne ja ekologiset yhteydet sekä erityisesti Oulun kaupunkiseudun kunnissa ilmastovaikutusten arviointi.
Pohjois-Pohjanmaalla yli 90 prosenttia yrityksistä työllistää alle 10 henkilöä. Yli sata henkilöä työllistäviä yrityksiä on maakunnassa noin 100 kappaletta. Keskimääräinen yritysten työllistävyys maakunnassa on neljä henkilöä, ja tämä vastaa kansallista keskiarvoa. Valtaosa maakunnan yrityskannasta, ja näin ollen työpaikoista sijaitsee Oulussa. Kaksi seuravaksi suurinta yritys- ja työpaikkakeskittymää ovat Kuusamo ja Raahe. Maakunnan vahvoja toimialoja ovat ICT, puutuoteteollisuus, metalli- ja konepajateollisuus, rakentaminen ja hoiva-alat. Elinkeinojen suhteellinen merkittävyys vaihtelee seuduittain: maakunnan eteläosassa maaseutuelinkeinoilla ja teollisuudessa on suuri merkitys ja Raahen seutu on poikkeuksellinen vahva teollinen keskittymä. Korkea teknologia, T&K& -toiminta ja erityispalvelut keskittyvät Oulun seudulla ja maakunnan pohjoisosissa matkailu on huomattava työllistäjä. Isoja, paljon tilaan vaativia tuotannollisia avauksia syntyy harvakseltaan – valtaosa työpaikoista syntyy ja uudistuu palvelutyössä. Tuulivoimatuotanto on merkittävä poikkeus tästä.
Maaseudulla on runsaasti yritystoimintaa erityisesti alueen matkailukunnissa. Maaseudulla on erityisen vahvaa maataloutta, elintarviketaloutta ja matkailua sekä metsä-, puutuote- ja taloteollisuus. Pohjois-Pohjanmaa on merkittävä maatalousmaakunta erityisesti maidon- ja lihantuotannossa, mutta myös luomutilojen määrässä. Perunantuotannossa Pohjois-Pohjanmaa on merkittävä toimija; esimerkiksi sertifioidun siemenperunan tuotannossa maakunta tuottaa noin 70 prosenttia koko Suomen siemenperunasta.
Pohjois-Pohjanmaalla on vireillä useita merkittäviä elinkeinoelämän hankkeita, kuten esimerkiksi Oulussa Stora Enson tuotantosuunnan muutos, jossa paperikone muutetaan kartonkikoneeksi, Raahen SSAB:n siirtymä fossiilivapaaseen teräksentuotantoon, Nord Fuelin biojalostamohanke Haapavedellä sekä Pyhäjärvellä Pyhäsalmen kaivokselle suunnitteilla oleva pumppuvoimalaitos. Lisäksi maakunnassa on vireillä useita eri kokoisia aurinkoenergiahankkeita ja lähitulevaisuudessa käynnistyy myös muita uusiutuvan energian hankkeita (biokaasu, vety) vahvan tuulivoimarakentamisen ohella.
Liikennejärjestelmä
Maakunnan merkittävin tieyhteys on valtatie 4, joka on elinkeinoelämälle ja henkilöliikenteelle tärkein etelä-pohjoissuuntainen yhteys. Sillä on runsaasti pitkänmatkaista liikennettä ja kuljetuksia. Valtatie on Keminmaahan saakka osa TEN-T-ydinverkkoa ja se yhdistää koko Pohjois-Suomen Jäämerelle Pohjois-Norjassa. Pohjois-Pohjanmaan ja naapurimaakuntakeskusten välisissä yhteyksissä merkittäviä ovat valtatiet 8 ja 22. Valtatie 8 on läntisen Suomen tärkein yhteys, joka palvelee Perämeren satamien, tuotantolaitosten ja asutuskeskittymien liikennettä ja kuljetuksia. Valtatie 22 yhdistää Kainuun Perämeren satamiin ja tuotantolaitoksiin.
Koillismaan saavutettavuuden kannalta merkittävimmät tieyhteydet ovat Oulun seudun ja Koillismaan yhdistävä valtatie 20 sekä itäisen Suomen etelä-pohjoissuuntainen yhteys valtatie 5. Maakunnan eteläosassa poikittaisyhteyksien kannalta merkittäviä ovat Pohjois-Pohjanmaan rannikon ja Pohjois-Savon yhdistävät valtatie 27 ja kantatie 88 sekä Pohjois-Pohjanmaan rannikon ja Kainuun yhdistävä valtatie 28.
Pohjanmaan rata muodostaa keskeisen rungon Pohjois-Pohjanmaan rataverkolle. Rataverkko jatkuu Oulusta pohjoiseen Ruotsin rajalle sekä Kolarin ja Kemijärven suuntiin. Oulu–Kontiomäki-rata yhdistää Pohjois-Pohjanmaan Savonrataan. Lisäksi Ylivieska–Iisalmi–Kontiomäki-rata sekä Kontiomäellä haarautuvat yhteydet Venäjän rajalle Vartiukseen ja Suomussalmelle täydentävät Pohjois-Pohjanmaan rataverkkoa. Rataverkon suurimmat matkustajamäärät painottuvat Pohjanmaan radalle ja kuljetusmäärät Pohjanmaan radan lisäksi välille Oulu–Kontiomäki–Vartius. Kokkola–Ylivieska-rata on Suomen rataverkon toiseksi kuormitetuin rataosa.
Pohjois-Pohjanmaalla on kolme kansainvälistä satamaa, joista Oulun satama on Pohjois-Suomen suurin konttisatama. Oulun satama palvelee erityisesti metsä-, saha- ja kemianteollisuuden kuljetuksia ja se on Pohjois-Suomen suurin konttisatama. Raahen satama oli vuonna 2018 Suomen kolmanneksi suurin tuontisatama ja se palvelee etenkin metalliteollisuuden tarpeita. Kalajoen satama palvelee metsä-, agri- ja sahateollisuuden kuljetuksia ja se on erikoistunut projektilastien käsittelyyn, esimerkiksi tuulivoimaloita kuljetetaan Kalajoen sataman kautta.
Lentoliikenteen osalta maakunnassa on Oulun ja Kuusamon lentoasemat, joilla on säännöllistä liikennettä. Oulun lentoasema on matkustajamääriltään Suomen toiseksi vilkkain lentoasema.
Tuulivoimarakentaminen on aktiivista
Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueet soveltuvat hyvin tuulivoiman rakentamiseen; Pohjois-Pohjanmaa on Suomen johtava tuulivoiman tuottaja. Tällä hetkellä Suomen tuulisähköstä lähes 40 % tuotetaan maakunnassa. Tuotantokapasiteetti kasvaa myös tulevaisuudessa ja tuulivoimarakentamisen suunnittelun ja rakentamisen painopiste on siirtymässä Perämeren rannikolta sisämaahan. Suomessa suunnitteilla olevista tuulivoimaloista noin 2/5 tulee sijaitsemaan Pohjois-Pohjanmaalla. Tulevaisuudessa myös merituulivoima tarjoaa runsaasti lisäpotentiaalia maakunnan sähkön tuotantoon.
Pohjois-Pohjanmaan 1. ja 3. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu yhteensä 69 kpl seudullisesti merkittävää tuulivoima-aluetta (tv-alue), jotka ovat jo rakentuneet tai niille ollaan suunnittelemassa tuulivoimahankkeita. Uusiutuvan tuulivoiman osuutta energiatuotannossa voidaan edelleen kasvattaa tuulivoimateknologian kehittymisen myötä. Uusia tuulivoimapuistojen toteuttamiseen soveltuvia alueita on selvitetty vireillä olevaa Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavaa valmistelevassa TUULI-hankkeessa. 21.6.2022 päivätyssä vaihemaakuntakaavaluonnoksessa uusia seudullisia tuulivoima-alueita (ns. kyllä-alueet) on osoitettu 33 kpl. Lisäksi kaavaluonnoksessa osoitetaan tuulivoimalle 128 kpl ns. ehkä-aluetta, joista kahdeksan sijoittuu merialueelle vähintään 10 km etäisyydelle rannikosta merialuesuunnitelman mukaisesti. Tuulivoimatuotannon toteuttamismahdollisuudet ehkä-alueilla tutkitaan maakuntakaavaprosessin aikana. 26:tta 1. ja 3. vaihemaakuntakaavassa osoitetulle tv-alueelle on kaavaluonnoksessa kohdistunut muutoksia; niitä on joko muutettu tai niitä on poistettu. Merkittäväksi kysymykseksi on noussut myös maakunnan sähkönsiirtokapasiteetti ja sähkönsiirto tuulivoimapuistoista valtakunnanverkkoon.
Maakuntakaavoituksesta ja maakunnan tuulivoimaselvityksestä (TUULI-hanke) löytyy lisätietoa Pohjois-Pohjanmaan liiton kotisivuilta. Kunnissa vireillä olevista tuulivoimaa koskevista yleiskaavoista löytyy tietoa kuntien kotisivuilta.
Lisätietoja tuulivoimasta, tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja YVA-hankkeista:
- Pohjois-Pohjanmaan liitto, maakuntakaavoitus (pohjois-pohjanmaa.fi)
- TUULI-hanke (pohjois-pohjanmaa.fi)
- Suomen merialuesuunnitelma 2030 (meriskenaariot.info)
- YVA-hankkeet
- Tuulivoimarakentaminen
Maisemat osana yhdyskuntarakennetta
Pohjois-Pohjanmaan maakunta on laaja ulottuen rannikon ja jokivarsien asutuista maanviljelysmaista erämaisiin suo-, vaara- ja tunturimaisiin ympäristöihin. Maakunnalle on tyypillistä perinteisiin satama- ja kauppapaikkojen ympärille muodostuneet yhdyskunnat ja jokivarsien perinteinen nauhamainen asutusrakenne. Maakunnan harvaanasutuilla alueilla on painetta rakennuskannan vajaakäytölle ja arvokkaiden rakennusten ja rakennuskannan rapistumiseen. Tiivistyvillä alueilla taas rakennuskannan uudistamis- ja kehittämistarpeet tuovat painetta arvojen säilymiselle.
Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsee 84 maakunnallisesti ja 17 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Maisema-alueet ovat maaseutumme edustavimpia ja elinvoimaisia kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Arvokkaiden maaseutumaisemien arvot pyritään turvaamaan, ja ne myös herättävät kiinnostusta maisemanhoitoa ja ympäröivää maisemaa kohtaan. Maisema-alueet on otettava huomioon valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa.
Maakunnallisesti merkittävät maisema-aluekokonaisuudet määritellään maakuntakaavoituksen yhteydessä tehtäviin selvityksiin perustuen ja ne on osoitettu Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ja Vaalan osalta Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavassa.
Lisätietoa maisema-alueista:
- Pohjois-Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (VAMA 2021) HOX LEENA! SIJAITSEE YMPARISTÖ.FI:SSÄ; TULEEKO OSOITE MUUTTUMAAN?
- Arvokkaat maisema-alueet Pohjois-Pohjanmaalla (pohjois-pohjanmaa.fi)
- Kainuun kulttuurimaisemat ja maisamenähtävyydet (pohjois-pohjanmaa.fi)
Arvokkaita kulttuuriympäristöjä tulee suojella
Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö lisää ihmisten hyvinvointia sekä alueen viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Se on tärkeä voimavara, joka luo alueille omaleimaisuutta, tukee paikallisyhteisöjen kehitystä ja tarjoaa myös mahdollisuuksia elinkeinoelämän toiminnalle. Kulttuuriympäristöjä ovat rakennettu ympäristö, muinaisjäännökset ja kulttuurimaisemat. Merkittävimmät arvokkaat kulttuuriympäristökohteet ovat useimmiten suojeltu kaavoituksen yhteydessä. Arvokkaita ympäristöjä voidaan suojella myös rakennussuojelulailla sekä kirkollisia rakennuksia kirkkolain perusteella ja rautatierakennuksia erityisen suojelusopimuksen perusteella.
Pohjois-Pohjanmaan maakunta on laaja ulottuen rannikon ja jokivarsien asutuista laakeista maanviljelysmaista erämaisiin suo-, vaara- ja tunturimaisiin ympäristöihin. Maakunnalle on tyypillistä perinteisten satama- ja kauppapaikkojen ympärille muodostuneet yhdyskunnat ja jokivarsien perinteinen nauhamainen asutusrakenne, järvenranta-asuminen ja jälleenrakennuskauden asutustilakylät sekä Koillismaalla vaara-asutus. Maakunnan harvaanasutuilla alueilla arvokkaiden kulttuuriympäristöjen uhkana on rakennuskannan vajaakäyttö ja siten arvokkaiden rakennusten ja rakennuskannan rapistuminen. Tiivistyvillä alueilla taas rakennuskannan uudistamis- ja kehittämistarpeet tuovat painetta arvojen säilymiselle.
Pohjois-Pohjanmaalle sijoittuu 107 valtakunnallisesti arvokasta rakennetun kulttuuriympäristön aluetta (RKY), jotka kokonaisuutena edustavat hyvin laajan maakunnan eri osien erilaisia arvoja. Pohjois-Pohjanmaan 2. ja 3. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu 229 maakunnallisesti arvokasta rakennetun kulttuuriympäristön aluetta (MRKY) ja noin 2300 maakunnallisesti arvokasta kohdetta (rakennusryhmä, yksittäinen rakennus, rakennelma tai kohde).
Rakennusperinnön hoitoa varten on mahdollista hakea ELY-keskuksen kautta avustusta sellaisiin korjauksiin, joilla edistetään suojellun tai arvokkaan rakennuksen ja ympäristön säilymistä, kunnossapitoa ja suojelua. Avustusta myönnetään suojeltuihin rakennuksiin sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön tai arvokkaaseen maisema-alueeseen kuuluvaan kohteeseen. Avustusta voidaan myöntää myös muutoin kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle kohteelle.
Lisätietoja rakennusperinnön hoitoon liittyvistä avustuksista löytyy ELY-keskuksen verkkopalvelusta:
Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY-alueet) löytyvät Museoviraston sivulta ja maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Pohjois-Pohjanmaan liiton 2. ja 3. vaihemaakuntakaavan aineistoista.
- Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY (rky.fi)
- Pohjois-Pohjanmaan liitto, maakuntakaavoitus (pohjois-pohjanmaa.fi)
Yhdyskuntarakenne ja muuttuva ilmasto
Yhdyskuntarakenteella voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Maankäytön ratkaisuilla voidaan mm. merkittävästi vähentää energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä.
Yhdyskuntarakenteen eheydellä on vaikutusta liikenteestä aiheutuvien kasvihuonepäästöjen määrään. Rakentamista pyritään ohjaamaan maankäytön suunnittelulla olemassa olevien teknisen huollon verkostojen läheisyyteen siten, että yhteydet kotien, työpaikkojen ja palvelujen välillä olisivat kohtuullisia. Maankäytön suunnittelulla pyritään edistämään jalankulun ja pyöräilyn houkuttelevuutta, joukkoliikenteen edellytyksiä ja ilmastonmuutoksen hillintää.
Ilmaston muuttuessa erilaiset sään ääriolosuhteiden vaihtelut, kuten rankkasateet ja niiden aiheuttamat vesistö- ja taajamatulvat, tulevat lisääntymään. Ilmastonmuutokseen varautuminen Pohjois-Pohjanmaalla on erityisen tärkeää, koska maakunnassa on useita merkittäviä tulvariskialueita ja tulville herkkiä alueita. Kuntien on kaavoituksessa ja rakennuslupia myönnettäessä otettava huomioon mahdollinen tulvan, sortuman tai vyörymän vaara. Myös asemakaavan ulkopuolella rakennuspaikan soveltuvuus on varmistettava etukäteen. Näin voidaan välttää mittavat esim. tulvien aiheuttamat mittavat vahingot rakennuksille. Lisätietoa alimmista suositelluista rakentamiskorkeuksista voi kysyä kunnista.
Pohjois-Pohjanmaalla ilmastotyötä koordinoi Ilmastotyön neuvottelukunta. Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartta 2021-2030 – Kohti hiilineutraalia Pohjois-Pohjanmaata on hyväksytty helmikuussa 2021.
Ilmastotavoitteita sekä ilmastonmuutokseen varautumista käsitellään myös vireillä olevassa Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavassa. Muuttuvan ilmaston haasteisiin varautumiseen sekä ilmastonmuutoksen hillintään varaudutaan myös kunnissa yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen yhteydessä mm. huomioimalla vesistötulvien riskit. Taajamatulviin varautuminen on keskeistä kaupungeissa ja tiiviisti rakennetuissa taajamissa.
Lisätietoa yhdyskuntarakenteesta ja ilmastonmuutoksesta Pohjois-Pohjanmaalla:
- ELY-keskukset ilmastotoimijoina (ely-keskus.fi)
- Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartta 2021-2030 (pohjois-pohjanmaa.fi)
- Tulvariskien hallinta (vesi.fi)
- Tulvat Pohjois-Pohjanmaalla (vesi.fi)
Katso myös:
Julkaisija