Kestävä yhdyskuntarakenne - Keski-Suomi
Maakunnan erityispiirteitä
Keski-Suomen maakunnan muodostavat 22 kuntaa, joissa asui vuoden 2021 lopussa yhteensä 272 683 asukasta. Maakunnan väestö on lisääntynyt 2000-luvulla noin 10000 asukkaalla. Keski-Suomessa väestö on keskittynyt vahvasti Jyväskylän seudulle, missä on n. 188 000 asukasta, eli 69 % maakunnan väestöstä. Maakunnan väkiluvun kasvu on myös keskittynyt vahvasti Jyväskylän seudulle, missä väestön määrä on lisääntynyt 2000-luvulla n. 30 000 asukkaalla. Keski-Suomen väestönkasvun kehitys on hyvin polarisoitunutta, kun maakunnan reuna-alueilla väestö vähenee ja ikääntyy samanaikaisesti Jyväskylässä ja sen lähiseuduilla koetaan jopa voimakasta väestönmäärän kasvua ikärakenteen ollessa keskimääräistä nuorempaa.
Keski-Suomen taajama-aste on noin 81,5 %, mikä on samaa koko luokkaa kuin koko Suomen taajama-aste (86,5%) (2020). Maakunnan väestöntiheys oli 17,0 asukasta neliökilometriä kohden, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin koko Suomessa keskimäärin (18,3 asukasta, 2021).
Keskisuomalaisista noin 55 % asuu 20 min saavutettavuusvyöhykkeellä Jyväskylästä maantieverkolla mitattuna. Kaupunki-maaseutu alueluokituksessa (kuva alla) Keski-Suomi on pinta-alallisesti mitattuna valtaosin harvaan asuttua maaseutua. Jyväskylä ja sen ympäröimä seutukunta ovat suurelta osin kaupunkialuetta ja kaupungin kehysaluetta. Kaupungistumiskehitys vahvistaa tulevaisuudessa edelleen tätä yhdyskuntarakennetta, vaikka korona-aika hidastikin sitä hieman. Koronan myötä ja etätyön lisäännyttyä kasvoi myös monipaikkaisuus ihmisten siirryttyä tekemään töitä vapaa-ajan asunnoilleen. Samoin kausiväestön määrät kasvoivat roimasti mökki- ja järvivaltaisissa kunnissa, millaisia Keski-Suomen useimmat kunnat ovat. Tällä ilmiöllä on ollut positiivinen vaikutus maakunnan reuna-alueiden ja väestöä menettävien kuntien elinvoimaan.
Tuulivoimarakentaminen
Keski-Suomeen on viime vuosina investoitu voimakkaasti tuulivoimarakentamiseen. Tuulivoimahankkeet sijoittuvat pääosin maakunnan pohjois- ja länsiosiin. Toiminnassa on tällä hetkellä kaksi tuulivoima-aluetta. Rakenteilla on kuusi aluetta ja suunnittelun eri vaiheissa noin 20 hanketta.
Kulttuuriympäristö
Keski-Suomen rakennetulle kulttuuriympäristölle on ominaista moninaisuus ja vaihtelevuus. Talonpoikaisessa rakentamisessa on nähtävissä vaikutteita sekä itäisen että läntisen Suomen kulttuurista. Keski-Suomen kirkonkylille on tyypillistä rakentamisen kerroksellisuus. Kylien muuttuminen kuntakeskuksiksi näkyy eri aikakausille tyypillisenä rakentamisena.
Keski-Suomessa on kaksi UNESCOn maailmanperintökohteisiin kuuluvaa kohdetta, Petäjäveden vanha kirkko ja Struven ketjun mittauspiste Oravivuorella Päijänteen rannalla. Petäjäveden vuosina 1763-1765 rakennettu vanha kirkko on ainutlaatuinen esimerkki puukirkkoarkkitehtuurista. Struven ketju edustaa tieteen ja tekniikan historiaa. Struven ketjun mittauksella määritettiin maapallon kokoa ja muotoa 1800-luvulla. Lisätietoa maailmanperintökohteista Museoviraston verkkopalvelussa:
Maailmanperintökohteet Suomessa - Museovirasto
Keski-Suomessa on lukuisa määrä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY-alueet) löytyvät Museoviraston sivulta.
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY (rky.fi)
Rakennusperinnön hoitoa varten on mahdollista hakea ELY-keskuksen kautta avustusta sellaisiin korjauksiin, joilla edistetään suojellun tai arvokkaan rakennuksen ja ympäristön säilymistä, kunnossapitoa ja suojelua. Avustusta myönnetään suojeltuihin rakennuksiin sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön tai arvokkaaseen maisema-alueeseen kuuluvaan kohteeseen. Avustusta voidaan myöntää myös muutoin kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle kohteelle. Lisätietoja rakennusperinnön hoitoon liittyvistä avustuksista löytyy ELY-keskuksen verkkopalvelusta:
Avustukset rakennusperinnön hoitoon (ely-keskus.fi)
Maakunnan kulttuuriympäristöryhmä (MAKU)
Keski-Suomessa toimii Maakunnan kulttuuriympäristöryhmä (MAKU), jossa eri tahot puhaltavat yhteen hiileen huolehtiakseen kulttuuriympäristön arvojen säilymisestä ja hoidon tason parantamisesta Keski-Suomessa. MAKU-ryhmän tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Ryhmään on nimetty edustajat Keski-Suomen ELY-keskuksesta, Keski-Suomen liitosta, Keski-Suomen museosta, Jyväskylän taidemuseosta, Jyväskylän yliopistosta (KUOMA, KUMU), Metsähallituksesta, Suomen Metsäkeskuksesta, Keski-Suomen kylät ry:stä, Pro Agria Keski-Suomi, Maa- ja kotitalousnaisista, Maanmittauslaitoksesta, Keski-Suomen yrittäjistä, Lapuan hiippakunnasta, Jyväskylän seurakunnasta, Kirkkohallituksesta, Alvar Aalto -säätiöstä, Pro Päijänne ry:stä, Jyväskylän ympäristöluotseista sekä Pohjoisen Keski-Suomen aluearkkitehtikunnista.
MAKU-ryhmä on toiminut aktiivisesti jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan, vuodesta 2000 lähtien.
MAKU-ryhmä on sitoutunut toteuttamaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaista kulttuuriperintöstrategiaa 2023-2030.
Vuonna 2017 MAKU-ryhmä teki kulttuuriympäristösitoumuksen, jossa luvataan nostaa esille kulttuuriympäristöonnistujia. Sitoumus on tehty vuoteen 2050 saakka. MAKU-ryhmän kulttuuriympäristösitoumus
Lisätietoja:
MAKU-ryhmän puheenjohtaja, museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilainen, Jyväskylän kaupungin museopalvelut, etunimi.sukunimi@jyvaskyla.fi, p. 014 266 000 (vaihde)
MAKU-ryhmän sihteeri, ylitarkastaja Kaisa Tervonen, ylitarkastaja Liisa Horppila-Jämsä (virkavapaalla), Keski-Suomen ELY-keskus, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, p. 0295 024 500 (vaihde)
Kulttuuriympäristöpalkinto
Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinto toteuttaa osaltaan kulttuuriympäristösitoumusta. MAKU-ryhmä myöntää palkinnon joka toinen vuosi. Palkintoehdokkaita haetaan avoimella haulla. Palkinnolla MAKU haluaa nostaa esiin kulttuuriympäristön hoidon hyviä esimerkkejä, puurtajia ja osaajia.
Mitä, mikä tai kuka voidaan palkita?
Palkittavat teot voivat liittyä rakennettuun ympäristöön, kulttuurimaisemiin, perinnemaisemiin tai muinaisjäännöksiin taikka kaikkiin näihin.
Palkittava toiminta voi olla konkreettinen hoito, korjaus, kunnostus, rakennustyö, uusi käyttötarkoitus tai pitkäaikainen jatkunut hoito, pitkäaikainen toiminta kulttuuriympäristön hyväksi, esimerkiksi työ, yritystoiminta, yhdistystoiminta tai vapaaehtoistyö, uusi hyvä toimintamalli, hyvä idea, kulttuuriympäristökasvatustyö, ansiokas selvitystyö, julkaisu tai inventointi.
Palkittava taho voi olla yksityishenkilö, yhdistys, yhteisö, yritys, hanke tai kunta.
Palkinto voidaan myöntää esimerkiksi seuraavin perustein:
- Kulttuuriympäristön hoidon ja huomioimisen edistäminen
- Perinteitä kunnioittava hoito tai korjaustyö. Palkittavissa kohteissa korjaustöiden tai rakennusten käyttötarkoituksen muutosten tulee olla toteutettu siten, että kohteen kulttuurihistorialliset arvot ovat säilyneet.
- Tietoisuutta ja asenteita muovaava esimerkillinen työ kulttuuriympäristön hoidon ja huomioimisen edistämiseksi.
- Osaaminen
- Innovatiivisuus
- Hoidetun kohteen arvokkuus
- Tiedottaminen, osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen, yhdessä tekeminen
- Yhteistyötä lisäävä toiminta, uusi yhteistyömalli
Palkintoprosessi
Keski-Suomen maakunnan kulttuuriympäristöryhmä (MAKU) kerää ehdotuksia palkinnon saajaksi avoimella haulla ja päättää palkinnon saajasta. Palkinto myönnetään parittomina vuosina.
Palkinto
Palkintona jaetaan korpilahtisen emaloija/metalliseppä Ulla Huttusen valmistama uniikki taideteos/emaloitu laatta kierrätyskuparitaustalla. Laatan voi sijoittaa esimerkiksi rakennuksen seinään tai sisätiloihin. Palkinnon lisäksi voidaan jakaa myös kunniakirja/kunniakirjoja. Emaloija Ulla Huttusen ja puuseppä Arto Salmisen Höyry-galleria toimii Korpilahden satamassa.
- Tutustu aikaisemmin palkittuihin tarinakartan avulla.
- Höyry-galleria
Maisemat
Keski-Suomi on maastoltaan pienipiirteistä ja vaihtelevaa. Maaston korkeuserot ovat paikoin suuria erityisesti maakunnan eteläosassa Päijänteen alueella. Maakunnan pohjoisosassa korkeuserot ovat edelleen suuria, mutta maasto on loivapiirteisempää. Keski-Suomen korkeimmat kohdat kohoavat yli 250 metrin korkeuteen. Keski-Suomen maisemaa hallitsevat runsaslukuiset vesistöt ja metsät. Laajoja peltoalueita on vähän. Keski-Suomessa on 11 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Valtaosa näistä sijoittuu maakunnan eteläosiin. Valtakunnallisista maisema-alueista on lisätietoa saatavilla:
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
Yhdyskuntarakenne ja muuttuva ilmasto
Yhdyskuntarakenteella voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Maankäytön ratkaisuilla voidaan mm. merkittävästi vähentää energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä.
Yhdyskuntarakenteen eheydellä on vaikutusta liikenteestä aiheutuvien kasvihuonepäästöjen määrään. Rakentamista pyritään ohjaamaan maankäytön suunnittelulla olemassa olevien teknisen huollon verkostojen läheisyyteen siten, että yhteydet kotien, työpaikkojen ja palvelujen välillä olisivat kohtuullisia. Maankäytön suunnittelulla pyritään edistämään jalankulun ja pyöräilyn houkuttelevuutta, joukkoliikenteen edellytyksiä ja ilmastonmuutoksen hillintää.
Julkaisija