Kestävä yhdyskuntarakenne

Häme, kaupunkien, taajamien ja kylien mosaiikki

Päijät-Häme

Päijät-Hämeen maakunnassa on kymmenen kuntaa, joista Lahti, Heinola ja Orimattila ovat kaupunkeja. Maakunnan noin 205 000 asukkaasta lahtelaisia on noin 120 000, heinolalaisia noin 18 500 ja orimattilalaisia noin 16 000 (2021). Taajama-alueita, kaupungit mukaan lukien, on noin 20. Lahden seudulla Lahti, Hollola ja Asikkalan eteläosa ovat tilastollisesti samaa taajama-aluetta (YKR 2020). Hollolan osuus Seudun väkimäärästä on noin 23 000 asukasta. Muu väestö keskittyy maakunnan eteläosiin pohjoisosan ollessa metsäisempää ja harvempaan asuttua. 

Väestö on 2000-luvulla pysynyt kutakuinkin ennallaan. Lahdessa on hienoista väestön kasvua maaseutualueiden pysyvän väestön vähentyessä etenkin maakunnan pohjoisosissa. Päijät-Hämeen taajama-aste noin 87,4 prosenttia on hieman korkeampi kuin koko Suomen 86,5 prosenttia (2020). Vesistöihin tukeutuva kausiasutus maakunnassa on merkittävää.

Päijät-Hämeessä on kaupungit mukaan lukien noin 23 taajama-aluetta. Lahden seudulla Lahti ja Salpakangas muodostavat yhteen kasvaneen taajaman vanhan valtatie 12 varrelle. Lahden ja Asikkalan välille on syntymässä tilastollisesti yhtenäinen, maaseudun lomaan kehittynyt nauhataajama. 

Päijät-Hämeelle ominaista ovat historiallisten teiden varrelle rakentuneet kylät sekä vesiväylien ja raideliikenteen myötä kehittyneet taajamat. Vanhimmat kulkureitit myötäilevät helppokulkuisia harjumuodostelmia. 

Salpausselkä runsaine pohjavesivarantoineen on maakunnan rikkaus ja Lahden kaupunkiseudun merkittävin virkistysalue. Päijät-Hämeen vesistöistä Keski-Suomeen jatkuva Päijänne on järvistä suurin. Päijänteeltä on Heinolan ja Kimolan kanavan kautta vesiyhteys myös Kymenlaaksoon.  

Merkittävät liikenneväylät liittävät Päijät-Hämeen muuhun Suomeen. Kansainväliseen Ten-T-verkkoon kuuluvat valtatie 4 ja Helsinki–Lahti–Kouvola-rata itään kulkevat Päijät-Hämeen kautta. Myös valtakunnan itä- ja länsiosia yhdistävä valtatie 12 halkoo Päijät-Hämettä. 

Savupiipputeollisuudestaan aiemmin tunnettu Lahti seutuineen on Euroopan ympäristöpääkaupunkina profiloitunut kestävän liikkumisen ja ympäristön edelläkävijänä sekä vähähiilisen rakentamisen kehittäjänä. Kasvava elintarviketeollisuus tukeutuu runsaisiin ja puhtaisiin pohjavesiin sekä seudun hyvään logistiseen sijaintiin.

Lahden kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisen yhteistyö perustuu valtion ja kuntien yhteiseen MAL-sopimukseen ja kuntien yhteisesti laatimaan kaupunkiseutusuunnitelmaan. Lahden asemaseutu on mukana valtakunnallisessa kehittämistyössä.

Kanta-Häme

Hämeen maakunnassa on 12 kuntaa, joista Hämeenlinna, Riihimäki ja Forssa ovat kaupunkeja. Maakunnan noin 170 000 asukkaasta noin 68 000 asuu Hämeenlinnassa, noin 28 500 Riihimäellä ja noin 16 500 Forssassa (2021). Hämeenlinnan seudulla väkimäärä on viime vuosina hieman kasvanut koko maakunnan väkimäärän hienoisesti vähetessä. Kanta-Hämeen taajama-aste 82,6 prosenttia on alhaisempi kuin koko Suomen 86,5 prosenttia (2020).  

Kanta-Hämeelle ominaista ovat historiallisten teiden ja rautatien varrelle rakentuneet lukuisat kylät ja taajamat, historiallinen hallintokaupunki Hämeenlinna, vesivoiman varaan alkujaan kehittynyt teollisuuskaupunki Forssa ja raideliikenteen risteyskaupunkina kasvanut Riihimäki. Merkittävimmät vesistöt ovat Vanajavesi ja Päijät-Hämeenkin puolelle jatkuvat Hauhon reitin vesistöt. Vesireitit yhdistävät Kanta-Hämeen Pirkanmaalle. Vesistöjen äärellä kausiasutus lisää ajoittain asukkaiden määrää. 

Kanta-Hämeessä on kaupungit mukaan lukien noin 25 taajama-aluetta. Hämeenlinnan seudulla Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala muodostavat lähes yhteen kasvaneen nauhataajaman pääradan varrella. Forssan seudulla Jokioinen, Forssa ja Tammela muodostavat tilastollisesti samaa taajamaa.

Liikenteen valtaväylät Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla ovat päärata Helsingistä pohjoiseen ja siitä Riihimäellä erkaneva rata Lahteen ja valtatie 3 eli Helsinki–Tampere-moottoritie. Forssan seutua halkovat valtatie 2 Helsingistä Poriin. Humppilan kautta kulkevat Tampereen ja Turun yhdistävät rautatie ja valtatie 9. Maakunnan poikki vie itä–länsisuuntainen valtatie 10 Turusta Hämeenlinnaan, joka liittyy maakunnan itäosassa valtatiehen 12 Kouvolasta Tampereelle.

Hämeenlinnan seudulla kehitetään valtatie 3 tukeutuvaa Moreenin aluetta (MORE) vihreän siirtymän toimintaympäristönä muun muassa metalli-, logistiikka-, ympäristö- ja energia-alan yritysten tarpeisiin.

Riihimäen ja Hämeenlinnan asemaseudut ovat mukana valtakunnallisessa kehittämistyössä.

Hämeessäkin on tuulivoimapotentiaalia

Forssan seudulla ovat Hämeen ensimmäiset tuulivoima-alueet. Energiamurroksen ja tekniikan kehittymisen myötä Hämeessä on selvitetty tuulivoiman lisäämisen edellytyksiä. Päijät-Hämeen liitto ja Kanta-Hämeen liitto ovat selvittäneet maakuntien tuulivoimapotentiaalia ja päivittävät maakunnallisesti merkittävien tuulivoima-alueiden tilanteen maakuntakaavoihin.

Maakuntakaavoituksesta ja maakuntien tuulivoimaselvityksestä löytyy lisätietoa maakuntaliittojen kotisivuilta. Kunnissa vireillä olevista tuulivoimaa koskevista yleiskaavoituksesta löytyy tietoa kuntien kotisivuilta. 

Lisätietoja tuulivoimasta:

Maisema yhdyskuntarakenteen lähtökohtana

Jääkauden muovaama maisema ja maaperä vesistöineen on ollut kulkureittien, risteyspaikkojen ja asutuksen sijoittumisen lähtökohtana. Maakulkureitit syntyivät suotuisaan maastoon, sivusivat kyläasutusta ja toisaalta ohjasivat asutuksen keskittymistä ja kasvua. Vesireittien ja maareittien risteyksiin ovat kehittyneet monet hämäläiset kylät, taajamat ja kaupungit.

Merkittäviä maisemia tulee vaalia

Hämeessä on lukuisia maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita alueita ja kansallisia kaupunkipuistoja. Maisemat ovat osa kulttuuriympäristöämme. Valtioneuvoston päätöksellä määritellyt valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat maaseutumme edustavimpia ja elinvoimaisia kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu

• monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon
• hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan
• arvoon maisemanähtävyytenä. 

Arvokkaiden maaseutumaisemien arvot pyritään turvaamaan, ja ne myös herättävät kiinnostusta maisemanhoitoa ja ympäröivää maisemaa kohtaan. Maisema-alueet on otettava huomioon valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa.  

Hämeessä on kolme kansallista kaupunkipuistoa: Hämeenlinnan, Heinolan ja Forssan kansalliset kaupunkipuistot. Kansallinen kaupunkipuisto on maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty kaupunkiympäristössä sijaitseva arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonmaisemien sekä virkistysalueiden laaja kokonaisuus, jonka säilyttämiseen ja hoitamiseen kaupunki on sitoutunut.

Kuva

Kanta-Hämeessä on yhdeksän kokonaista valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja yksi naapurimaakunnan kanssa yhteinen. Päijät-Hämeessä maisema-alueita on neljä kokonaista ja kolme naapurimaakunnan kanssa yhteistä.  Vuonna 2021 valtakunnallisesti arvokkaina maisema-alueina huomioitiin aiempaa kattavammin Etelä-Päijänteen kulttuuri- ja harjumaisemat ja Hauhon reitin kulttuurimaisemat. Uusiksi arvoalueiksi tunnistettiin

• Loimijokilaakson viljelymaisemat
• Evon metsäkulttuuri- ja jokimaisemat
• Hiidenvuoren maisemat
• Kimolan kulttuurimaisema
• Artjärven viljelymaisema
• Tiirismaan ja Salpausselän maisemat. 

Kuuden päijäthämäläisen kunnan alueelle on muodostettu myös kansainvälisesti merkittävä UNESCO Salpausselkä Geopark.

Maakunnallisesti merkittävät maisema-aluekokonaisuudet määritellään maakuntakaavoituksen yhteydessä tehtäviin selvityksiin perustuen ja ne osoitetaan maakuntakaavoissa. Maakunnallisesti merkittäviin maisema-alueisiin voi tutustua esimerkiksi maakuntaliittojen sivustoilla. 

Lisätietoa kansallisista kaupunkipuistoista: 

Lisätietoa maisema-alueista:

Arvokkaita kulttuuriympäristöjä tulee suojella

Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö lisää ihmisten hyvinvointia sekä alueen viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Se on tärkeä voimavara, joka luo alueille omaleimaisuutta, tukee paikallisyhteisöjen kehitystä ja tarjoaa myös mahdollisuuksia elinkeinoelämän toiminnalle. Kulttuuriympäristöjä ovat rakennettu ympäristö, muinaisjäännökset ja kulttuurimaisemat.

Merkittävimmät arvokkaat kulttuuriympäristökohteet ovat useimmiten suojeltu kaavoituksen yhteydessä. Arvokkaita ympäristöjä voidaan suojella myös rakennussuojelulailla sekä kirkollisia rakennuksia kirkkolain perusteella ja rautatierakennuksia erityisen suojelusopimuksen perusteella. Valtioneuvoston päätöksellä on määritelty valtakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet (RKY). Rakennetut kulttuuriympäristöt on otettava huomioon valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa.  

Häme on historian aarreaitta ja kulttuuriympäristöiltään rikas. Hämeen kulttuuriympäristön erityispiirteitä ovat keskiaikaisperäiset tiet ja niiden varrella sijaitsevat Hämeen linna, kivikirkot ja kylätontit, rautakaudelta asutut kylät maisemineen sekä useat kartanot ja kartanokeskittymät.

Kuva

Varuskuntakaupunkien rakennusperintöä on säilynyt hyvin Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Riihimäellä. Hallintokaupunkien ja oppilaitosten historia on läsnä etenkin Heinolassa ja Hämeenlinnassa.Maan vanhimpien rautateiden myötä syntynyt arkkitehtuuri sekä vesiliikenteen ja kanavien myötä kehittyneet kanavamiljööt ja huvila-arkkitehtuuri ovat myös hämäläistä kulttuuriperintöä.

Teollisuuden historiaan liittyviä arvokkaita tehdas- ja asuinalueita on säilynyt etenkin Forssassa. Modernia kulttuuriympäristöä edustavat esimerkiksi useat asuin- ja liikerakennukset, hallintorakennukset kuten kunnantalot, hyvinvointia edustavat koulu-, terveydenhuolto- ja kulttuurirakennukset sekä urheilu- ja liikuntaympäristöt.

Kanta-Hämeessä on 69 valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY), Päijät-Hämeessä 46. Maakunnallisista kulttuuriympäristöinventoinneista ja -arvoista saa tietoa esimerkiksi maakuntien sivustoilta tai alueellisesta vastuumuseosta. Kuntatason inventoinneista ja selvityksistä saa tietoa kunnista ja alueellisesta vastuumuseosta.

Rakennusperinnön hoitoa varten on mahdollista hakea ELY-keskuksen kautta avustusta sellaisiin korjauksiin, joilla edistetään suojellun tai arvokkaan rakennuksen ja ympäristön säilymistä, kunnossapitoa ja suojelua. Avustusta myönnetään suojeltuihin rakennuksiin sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön tai arvokkaaseen maisema-alueeseen kuuluvaan kohteeseen. Avustusta voidaan myöntää myös muutoin kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle kohteelle. 

Lisätietoja rakennusperinnön hoitoon liittyvistä avustuksista löydät ELY-keskuksen verkkopalvelusta:

Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY-alueet) löydät Museoviraston sivulta:

Yhdyskuntarakenne ja muuttuva ilmasto

Yhdyskuntarakenteella voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Maankäytön ratkaisuilla voidaan mm. merkittävästi vähentää energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. 

Yhdyskuntarakenteen eheydellä on vaikutusta liikenteestä aiheutuvien kasvihuonepäästöjen määrään. Rakentamista pyritään ohjaamaan maankäytön suunnittelulla olemassa olevien teknisen huollon verkostojen läheisyyteen siten, että yhteydet kotien, työpaikkojen ja palvelujen välillä olisivat kohtuullisia. Maankäytön suunnittelulla pyritään etenkin kaupunkiseuduilla edistämään jalankulun ja pyöräilyn houkuttelevuutta ja joukkoliikenteen edellytyksiä.

Ilmaston muuttuessa erilaiset sään ääriolosuhteiden vaihtelut, kuten rankkasateet ja niiden aiheuttamat vesistö- ja taajamatulvat, tulevat lisääntymään. Kaavoituksella voidaan varautua myös hallitsemaan lisääntyvien rankkasateiden aiheuttamia taajamatulvia kaupungeissa ja tiiviisti rakennetuissa taajamissa. 

Kiertotalousyhteiskuntaan siirtyminen, resurssiviisaus ja vähähiilisen rakentamisen edistäminen on yhdyskuntasuunnittelussa yhä keskeisempi tavoite. Muuttuvan ilmaston haasteet ja ilmastonmuutoksen hillintä otetaan huomioon maakunnan suunnittelussa ja myös kuntien yleiskaavojen ja asemakaavojen suunnittelussa.