Kestävä yhdyskuntarakenne

Maakunnan erityispiirteitä

Kainuun maakunta muodostuu 8 kunnasta, joissa asui vuoden 2021 lopussa yhteensä hieman yli 71 000 asukasta. Maakunnan väestö on vähentynyt 2000-luvulla noin 15 000 asukkaalla ja väkimäärän arvioidaan laskevan edelleen. Maakunnan keskus on Kajaani, jossa asuu 51 % Kainuun väestöstä.  

Tuulivoimarakentaminen on aktivoitunut Kainuussa

Kainuun maakunta soveltuu hyvin tuulivoiman rakentamiseen. Tämänhetkisessä Kainuun tuulivoimamaakuntakaavassa 2030 on osoitettu 14 tuulivoimaloiden aluetta. Uudessa luonnoksessa, jonka tavoitevuosi on 2035, on osoitettu 23 tuulivoima-aluetta. Vuoden 2022 lopussa Kainuussa oli 39 tuulivoimalaa. Suunnittelussa on useita tuulivoimahankkeita, joiden ympäristövaikutuksia arvioidaan. Tavoitteena on toteuttaa hyötyjen ja haittojen kannalta parhaat alueet.

Kainuun ELY-keskuksessa oli vuoden vaihteessa 2023 YVA-menettelyssä 11 tuulivoimahanketta. Uusia hankkeita tulee arvioitavaksi koko ajan. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka useita YVA-menettelyitä ja yleiskaavoja viedään nyt samanaikaisesti eteenpäin, eivät kaikki suunnitellut alueet tule toteutumaan täysimääräisinä.

Voimakkaan kasvun myötä Kajaanin kaupunki on laatinut Kajaanin tuulivoimaohjelman, jossa on määritelty tuulivoimatuotannon sijoittamista koskevat linjaukset. Samoin Hyrynsalmelle ollaan laatimassa koko kunnan käsittävää strategista tuulivoimayleiskaavaa.

Maakuntakaavoituksesta ja maakuntien tuulivoimaselvityksestä löytyy lisätietoa maakuntaliittojen kotisivuilta. Kunnissa vireillä olevista tuulivoimaa koskevista yleiskaavoituksesta löytyy tietoa kuntien kotisivuilta.

Maisemat osana yhdyskuntarakennetta

Kainuun maakunnassa sijaitsee useita maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lisäksi Sotkamon Naapurivaaraan on perustettu Suomen viides maisemanhoitoalue. Maisema-alueet ovat maaseutumme edustavimpia ja elinvoimaisia kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Arvokkaiden maaseutumaisemien arvot pyritään turvaamaan, ja ne myös herättävät kiinnostusta maisemanhoitoa ja ympäröivää maisemaa kohtaan. Maisema-alueet on otettava huomioon valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa.

Kainuun korkeimmat vaarat maisemineen sijoittuvat Sotkamo-Hyrynsalmi akselille. Korkein vaaroista on Hyrynsalmella sijaitseva Iso Tuomivaara. Muita vaarajonoon lukeutuvia tunnettuja vaaroja ovat Paljakka ja Vuokatti. Kainuun kuudesta valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta neljä sijoittuu Kainuun vaaramaalle ja kaksi Oulujärven seudulle. Naapurivaaran alue on koko Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen kyläalue ja valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen lisäksi valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä.

Kainuussa on 15 maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, jotka on määritelty maakuntakaavoituksen yhteydessä tehtyjen selvitysten perusteella. Maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet osoitetaan maakuntakaavoissa ja niihin voi tutustua esimerkiksi maakuntaliittojen sivustoilla.

Arvokkaita kulttuuriympäristöjä tulee suojella

Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö lisää ihmisten hyvinvointia sekä alueen viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Se on tärkeä voimavara, joka luo alueille omaleimaisuutta, tukee paikallisyhteisöjen kehitystä ja tarjoaa myös mahdollisuuksia elinkeinoelämän toiminnalle. Kulttuuriympäristöjä ovat rakennettu ympäristö, muinaisjäännökset ja kulttuurimaisemat. Merkittävimmät arvokkaat kulttuuriympäristökohteet ovat useimmiten suojeltu kaavoituksen yhteydessä. Arvokkaita ympäristöjä voidaan suojella myös rakennussuojelulailla sekä kirkollisia rakennuksia kirkkolain perusteella ja rautatierakennuksia erityisen suojelusopimuksen perusteella.

Kainuussa asutettiin ensin järvien ja jokien rannat. Suosioon vaikuttivat hyvät kalastus- ja liikkumismahdollisuudet. Vähitellen kuitenkin vaara-asutus yleistyi, joka oli ranta-asutusta otollisempaa sekä kaskenpolton että pienilmaston kannalta ja hallan riski pienempi.

Sodat ovat vaikuttaneet Kainuun asutukseen ja elinoloihin monin tavoin. Toisen maailmansodan jäljet on edelleen nähtävissä eri puolilla Kainuuta. Sotahistoriaan ja maanpuolustukseen sekä rajan vartiointiin liittyviä kohteita voidaan pitää yhtenä erityispiirteenä.

Kainuulaisen kulttuurimaiseman yksi omaleimaisimmista piirteistä on rakennuskulttuurissa piilevä idän ja lännen välinen vuorovaikutus. Leimallista Kainuulaisen kulttuuriympäristön maisemalle on talonpoikaisuus. Puutalovaltainen talonpoikaisrakentaminen muodostaakin rakennetun kulttuuriympäristön rungon.

Vanhempaa kaupunkirakennetta löytyy vain Kajaanista. Kajaanin keskustaan ja lähiympäristöön 1930-luvulla tuli Eino Pitkäsen mukana arkkitehtuurin uusi suuntaus funktionalismi, joka muutti erityisesti Kajaanin kaupunkikuvaa aina 1950-luvulle saakka, mutta näkyi myös muualla maakunnassa. Sotien jälkeisellä jälleenrakennuskaudella Kainuussa rakennettiin lyhyessä ajassa paljon ja jälkeenpäin tarkasteltuna myös hyvin korkeatasoista arkkitehtuuria. Teollistumisen myötä syntyivät Aarne Ervin Oulujoki Oy:lle suunnittelemat voimalaitokset asuinalueineen ja Ilkka Martaksen suunnittelema Otanmäen kaivosyhdyskunnan alue.

Rakennusperinnön hoitoa varten on mahdollista hakea ELY-keskuksen kautta avustusta sellaisiin korjauksiin, joilla edistetään suojellun tai arvokkaan rakennuksen ja ympäristön säilymistä, kunnossapitoa ja suojelua. Avustusta myönnetään suojeltuihin rakennuksiin sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön tai arvokkaaseen maisema-alueeseen kuuluvaan kohteeseen. Avustusta voidaan myöntää myös muutoin kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle kohteelle.

Lisätietoja rakennusperinnön hoitoon liittyvistä avustuksista: