Helmi-ohjelman toimeenpano - Pohjois-Karjala
Helmi-ohjelman painopisteet
Lintuvesien kunnostus
Lintuvesien toimenpiteet ovat keskittyneet Natura-alueille, joiden linnustoarvot ovat heikentyneet eniten. Toimenpiteiden vaikutuksia seurataan linnustoselvityksin, joista keskeisimpiä ovat vesilintujen parimäärä- sekä poikuelaskennat.
Lintuvesillä niitetään yksipuolisia ilmaversoiskasvustoja, jotta saadaan lisää avovesi- ja ranta-alueita sekä luodaan samalla mosaiikkimaisuutta maisemaan. Lisäksi testataan niitettyjen rantojen pressutusta, jossa kestopeitteillä tukahdutetaan järviruokokasvustoja kasvukauden ajan. Näin saadaan avointa rantaa kahlaajalinnuille sekä sorsapoikueille.
Lokkilinnuille raivataan luotoja avoimiksi pesimäsaariksi. Ruoppauksia käytetään kaikkein umpeenkasvaneimmilla luhdilla avovesialueiden lisäämiseen ja samassa yhteydessä rakennetaan lokkilinnuille soveliaita avovesialueen ympäröimiä pesimäsaaria.
Hoitokalastustoimenpiteet keskittyvät lintuvesille, jotka ovat kaikkein särkikalavaltaisimmat. Särkikalojen vähentäminen on tarpeellista, koska ne syövät samaa pieneliöravintoa vesilintujen poikasten kanssa, ja siten kilpailevat samasta rajallisesta resurssista.
Soidensuojelun toteutus
Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltuja soita perustetaan suojelualueiksi vapaaehtoisuuteen perustuen. Myös maakuntakaavan suojelualueiksi osoitettuja soita voidaan suojella Helmi-rahoituksella. Suojelua on jo edistetty useilla arvokkailla suokohteilla, esimerkiksi Juuanharjun soilla, Rahesuolla Ilomantsissa ja Luhtapohjanjoen rantasoilla. Vuoden 2025 tavoitteena on saada Pohjois-Karjalassa vapaaehtoisen suojelun piiriin 200 hehtaaria suoluontoa.
Lettojen ja pienvesien ennallistaminen
Pohjois-Karjalan lettosoita kartoitettiin Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa LETOT-hankkeessa vuosina 2020–2021. Kartoituksissa koottua tietoa hyödynnetään nyt lettojen ennallistamissuunnittelussa. Ennallistamisilla parannetaan lettoelinympäristöjen tilaa ja letoilla elävän lajiston elinolosuhteita. Lettosoiden ennallistaminen on aloitettu Pohjois-Karjalassa Juuassa ja Joensuussa.
Lettojen ennallistamisen rinnalla tavoitteena on parantaa lajistollisesti arvokkaita pienvesi- ja kosteikkoelinympäristöjä, mm. rupiliskon elinympäristöjä ja harsosammallähteiköitä. Toimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi ojien tukkiminen ja vesien ohjaaminen, joilla parannetaan lähteiden vesitaloutta. Lähteiden ennallistamista on tehty Heinävedellä, Ilomantsissa, Joensuussa, Juuassa ja Kiteellä.
Perinnebiotooppien kunnostus
Perinnebiotoopit vaativat säilyäkseen säännöllistä hoitoa, jotta niissä säilyy uhanalaisille lajeille sopivat olosuhteet kuten avoimuus ja valoisuus.
Perinnebiotooppien inventointi on Pohjois-Karjalassa pääosin tehty ja jatkossa keskitytään hoitokohteiden kunnostuksiin. Luonnonsuojelulain tuella aidataan ja kunnostetaan ELY-keskuksen tiedossa olevia arvokkaita, hoidosta pois jääneitä laitumia. Lisäksi ELY-keskus jatkaa niittohoitoa pienialaisilla, lajistoltaan erityisen arvokkailla kohteilla. Lajistollisesti arvokkaisiin uuselinympäristöihin kuuluvilla tienvarsiniityillä poistetaan vieraslajeja ja vesakkoa sekä turvataan kohteiden paahteisuus ja poistetaan kilpailevaa kasvillisuutta.
Metsien luonnonhoito ja suojelu
Metsäisten elinympäristöjen hoidolla parannetaan metsänkäsittelyn tai umpeenkasvun heikentämiä elinympäristöjä. Näitä ovat esimerkiksi kuusettuvat lehdot, harjujen valorinteiden paahdeympäristöt, valkoselkätikkametsät ja muut hoitoa vaativat uhanalaisten metsälajien elinympäristöt. Lehtojen ja valkoselkätikkametsien hoitotoimet ovat tarpeen silloin, kun kuuset ja muu alikasvos puusto varjostavat liiaksi muuta kasvillisuutta.
Hoitotoimia on tehty Tohmajärven lehdoissa sekä Kiteellä ja Juuassa.
Helmi- ja METSO -ohjelmat parantavat yhdessä metsäluonnon monimuotoisuuden tilaa: METSO-ohjelman avulla yksityiset metsänomistajat voivat suojella metsiensä monimuotoisuutta ja Helmi-ohjelmassa toteutetaan METSO-ohjelmaa täydentäviä metsien ennallistamisen ja luonnonhoidon toimenpiteitä. Vuodesta 2026 alkaen METSO-ohjelma tulee täydentämään Helmi-ohjelmaa itsenäisenä ohjelmana.
Yhteistyö
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueella yhteistyötä varten on perustettu Helmi-METSO -yhteistyöryhmä, jossa käsitellään eri elinympäristöjen suojeluun, hoitoon sekä niiden ennallistamiseen liittyviä yhteistyökysymyksiä. Yhteistyöryhmää koordinoi Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja siinä ovat edustettuina Metsähallituksen Luontopalvelut sekä Metsätalous Oy, Suomen Riistakeskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, MTK, MHY Pohjois-Karjala, Juuan kunta, Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri, ProAgria, Suomen Metsäkeskus, Tornator, UPM, Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys sekä Pohjois-Karjalan vastuumuseo.
Lisäksi Pohjois-Karjalaan on perustettu perinnebiotooppien yhteistyöryhmä, jossa on edustettuina Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lisäksi Metsähallituksen luontopalvelut, Pohjois-Karjalan kuntien maaseutupalvelut, Suomen Riistakeskus sekä ProAgria.
Juuan veet ja vaarat -Helmi-keskittymä
Pohjois-Karjalan ensimmäinen Helmi-keskittymä nimettiin loppuvuodesta 2024. Helmi-keskittymä Juuan veet ja vaarat sijaitsee pohjoiskarjalaisessa vaaramaisemassa, Vaara-Karjalassa ja sisältää Juuan kunnan mantereisen alueen Pielisen länsipuolella. Maisemia hallitsevat luode-kaakkosuuntaiset vaarat sekä soiden, metsien, pienvesien ja järvien mosaiikki. Emäksisten kivilajien ansiosta alueella on monimuotoisuuden kannalta arvokkaita lehtoja ja lettoja, ja vaarojen lakialueilla edustavia vanhoja metsiä. Juuka on ollut lajiharrastajien suosiossa jo pitkään ja alueelta tunnetaan runsaasti harvinaista ja uhanalaista lajistoa, kuten kämmeköitä ja sammalia. Ihmistoiminta on monin paikoin heikentänyt elinympäristöjen tilaa: mm. lettoja on raivattu pelloiksi, soiden ojitusten myötä suo- ja vesiluontotyyppien tila on heikentynyt ja metsätaloustoimien myötä lehtojen lajisto on niukentunut tai kadonnut. Juuan veet ja vaarat -Helmi-keskittymän alueella on tavoitteena edistää ja jatkaa luonnontilan parantamista niin suojelualueilla kuin niiden ulkopuolellakin, ja kehittää yhteistyötä paikallisten toimijoiden kesken laajemman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi.
Yhteystiedot
Lisätietoja Helmi-toimintaohjelman eri teemoista ja niiden toteutuksesta Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueella saat seuraavilta henkilöiltä:
- Soidensuojelu: Säde Neitola, Santeri Tiainen
- Lettojen inventointi ja ennallistaminen: Ringa Luostarinen
- Lintuvesien kunnostus: Harri Kontkanen, Jari Kontiokorpi
- Perinnebiotooppien ja uuselinympäristöjen hoito: Sonja Hurskainen, Hanna Keski-Karhu, Hilja Kohonen
- Lähteiden ennallistaminen: Ringa Luostarinen
- Metsät: Kaija Eisto
Henkilöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Pohjois-Karjalan Helmi-ohjelman toteutukseen liittyvät tiedotteet ja muut tekstit
- Juuan veet ja vaarat – Pohjois-Karjalan ensimmäinen Helmi-keskittymä (7.4.2025)
- Missä mennään Helmi-ohjelmassa? (blogi 10.6.2024)
- Helmi-elinympäristöohjelmasta tukea perinnebiotooppien kunnostukseen ja hoitoon (blogi 7.5.2024)
- Kalliojärven Pahta Lieksassa täydentää METSO-ohjelman suojelualueverkostoa (11.1.2024)
- Kiteen Aukeasuolle perustetaan yli 60 hehtaarin suojelualue (27.3.2023)
- Pohjois-Karjalan ELY-keskus etsii toimijoita perinnebiotooppien niittoihin (28.2.2023)
- Tornator ja ELY-keskus sopivat lähes sadan hehtaarin kokoisen Koukosuon suojelusta Ilomantsissa (1.12.2022)
- Pohjois-Karjalan ELY-keskus etsii toimijoita perinnebiotooppien kunnostuksiin (17.6.2022)
- Pohjois-Karjalan vesistöjen tila pääosin hyvä, mutta vesienhoitotyö jatkuu – toimenpideohjelma vuosille 2022–2027 julkaistu (27.4.2022)
- ELY-keskusten ympäristöavustukset jälleen haettavissa (18.10.2021)
- Yli 770 hehtaaria arvokkaita suo- ja metsäalueita suojeluun Pohjois-Karjalassa (27.8.2021)
- Pohjois-Karjalan lettosoiden inventoinnit jatkuvat (21.6.2021)
- Pohjois-Karjalan perinnemaisemien kartoitukset jatkuvat osana HELMI-elinympäristöohjelmaa (18.6.2021)
- Pohjois-Karjalan Natura-alueiden harjumetsien kartoituksia jatketaan osana Helmi-ohjelmaa (7.6.2021)
- Vielä ehtii ottaa kantaa Pohjois-Karjalan vesienhoitosuunnitelman sisältöön (3.5.2021)
- Joensuun Luhtapohjaan merkittävä suojelualue osana Helmi-elinympäristöohjelmaa (13.11.2020)
- Vaikuta vesienhoitoon - anna palautetta ehdotuksesta Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2022-2027 (2.11.2020)