Helmi-ohjelman toimeenpano - Pohjois-Karjala
Helmi-ohjelman painopisteet
Lintuvesien kunnostus
Pohjois-Karjalan Natura-lintuvesiä hoidetaan monipuolisesti. Toistaiseksi toimenpiteet ovat keskittyneet priorisoiduille ykköskohteille, joiden linnustoarvot ovat heikentyneet eniten. Toimenpiteiden vaikutuksia seurataan linnustoselvityksin, joista keskeisimpiä ovat vesilintujen parimäärä- sekä poikuelaskennat.
Lintuvesillä niitetään yksipuolisia ilmaversoiskasvustoja, jotta saadaan lisää avovesi- ja ranta-alueita sekä luodaan samalla mosaiikkimaisuutta maisemaan. Lisäksi yhdellä kohteella testataan niitettyjen rantojen pressutusta, jossa kestopeitteillä tukahdutetaan järviruokokasvustoja yhden kasvukauden ajan. Näin saadaan avointa rantaa kahlaajalinnuille sekä sorsapoikueille.
Lokkilinnuille raivataan luotoja avoimiksi pesimäsaariksi. Ruoppauksia käytetään kaikkein umpeenkasvaneimmilla luhdilla avovesialueiden lisäämiseen ja samassa yhteydessä rakennetaan lokkilinnuille soveliaita avovesialueen ympäröimiä pesimäsaaria.
Hoitokalastustoimenpiteet keskittyvät lintuvesille, jotka ovat kaikkein särkikalavaltaisimmat. Särkikalojen vähentäminen on tarpeellista, koska ne syövät samaa pieneliöravintoa vesilintujen poikasten kanssa, ja siten kilpailevat samasta rajallisesta resurssista.
Soidensuojelun toteutus
Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltuja soita perustetaan suojelualueiksi vapaaehtoisuuteen perustuen. Myös maakuntakaavan suojelualueiksi osoitettuja soita voidaan suojella Helmi-rahoituksella. Suojelua on jo edistetty useilla arvokkailla suokohteilla, esimerkiksi Juuanharjun soilla, Rahesuolla Ilomantsissa ja Luhtapohjanjoen rantasoilla. Vuonna 2022 tavoitteena oli saada Pohjois-Karjalassa vapaaehtoisen suojelun piiriin 600 hehtaaria.
Lettojen ja pienvesien ennallistaminen
Pohjois-Karjalan lettosoita kartoitettiin Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa LETOT-hankkeessa vuosina 2020–2021. Kartoituksissa koottua tietoa hyödynnetään nyt lettojen ennallistamissuunnittelussa. Ennallistamisilla parannetaan lettoelinympäristöjen tilaa ja letoilla elävän lajiston elinolosuhteita.
Lettojen ennallistamisen rinnalla tavoitteena on parantaa lajistollisesti arvokkaita pienvesi- ja kosteikkoelinympäristöjä, mm. rupiliskon elinympäristöjä ja harsosammallähteiköitä.
Perinnebiotooppien kunnostus
Perinnebiotooppien inventointi on Pohjois-Karjalassa pääosin tehty ja jatkossa keskitytään hoitokohteiden kunnostuksiin. Luonnonsuojelulain tuella aidataan ja kunnostetaan ELY-keskuksen tiedossa olevia arvokkaita, hoidosta pois jääneitä laitumia. Lisäksi ELY-keskus jatkaa niittohoitoa pienialaisilla, lajistoltaan erityisen arvokkailla kohteilla. Lajistollisesti arvokkaisiin uuselinympäristöihin kuuluvilla tienvarsiniityillä on kartoitettu vieraslajiuhkaa ja tehdään tarvittavia torjuntatoimia.
Helmi-resursseja
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksella oli vuonna 2022 käytettävissään noin 5 henkilötyövuotta Helmi-työtä varten.
Yhteistyö
Pohjois-Karjalan ELY-keskus suunnittelee ja tekee kaikki Helmi-ohjelman puitteissa toteutettavat hoito- ja kunnostustoimet maanomistajien suostumukseen perustuen.
Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpanossa yhteistyö muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa on tärkeää. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueella yhteistyötä varten perustetaan METSO-Helmi -yhteistyöryhmä, joissa käsitellään soiden ja metsien suojeluun sekä niiden ennallistamiseen liittyviä yhteistyökysymyksiä.
Yhteystiedot
Lisätietoja Helmi-toimintaohjelman eri teemoista ja niiden toteutuksesta Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueella saat seuraavilta henkilöiltä:
- Soidensuojelu: Säde Neitola, Santeri Tiainen
- Lettojen inventointi ja ennallistaminen: Ringa Luostarinen
- Lintuvesien kunnostus: Harri Kontkanen, Jari Kontiokorpi
- Perinnebiotooppien päivitysinventointi hoitosuunnittelu ja kunnostus: Sonja Hurskainen, Hilja Kohonen
- Lähteiden ennallistaminen: Ringa Luostarinen
Henkilöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Julkaisija